< Provérbios 14 >

1 Toda a mulher sabia edifica a sua casa: mas a tola a derriba com as suas mãos.
Vaimojen viisaus talon rakentaa, mutta hulluus sen omin käsin purkaa.
2 O que anda na sua sinceridade teme ao Senhor, mas o que se desvia de seus caminhos o despreza.
Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen.
3 Na boca do tolo está a vara da soberba, mas os lábios dos sábios os conservam.
Hullun suussa on ylpeydelle vitsa, mutta viisaita vartioivat heidän huulensa.
4 Não havendo bois, a mangedoura está limpa, mas pela força do boi há abundância de colheitas.
Missä raavaita puuttuu, on seimi tyhjä, mutta runsas sato saadaan härkien voimasta.
5 A testemunha verdadeira não mentirá, mas a testemunha falsa se desboca em mentiras.
Uskollinen todistaja ei valhettele, mutta väärä todistaja puhuu valheita.
6 O escarnecedor busca sabedoria, e nenhuma acha, mas para o prudente o conhecimento é fácil.
Pilkkaaja etsii viisautta turhaan, mutta ymmärtäväisen on tietoa helppo saada.
7 Vai-te de diante do homem insensato, porque nele não divisarás os lábios do conhecimento.
Menet pois tyhmän miehen luota: et tullut tuntemaan tiedon huulia.
8 A sabedoria do prudente é entender o seu caminho, mas a estultícia dos tolos é engano.
Mielevän viisaus on, että hän vaelluksestaan vaarin pitää; tyhmien hulluus on petos.
9 Os loucos zombam do pecado, mas entre os retos há benevolência.
Hulluja pilkkaa vikauhri, mutta oikeamielisten kesken on mielisuosio.
10 O coração conhece a sua própria amargura, e o estranho não se entremeterá na sua alegria.
Sydän tuntee oman surunsa, eikä sen iloon saa vieras sekaantua.
11 A casa dos ímpios se desfará, mas a tenda dos retos florescerá.
Jumalattomain huone hävitetään, mutta oikeamielisten maja kukoistaa.
12 Há caminho que ao homem parece direito, mas o fim dele são os caminhos da morte.
Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
13 Até no riso terá dor o coração, e o fim da alegria é tristeza.
Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe.
14 Dos seus caminhos se fartará o que declina no coração, mas o homem bom se fartará de si mesmo.
Omista teistään saa kyllänsä se, jolla on luopunut sydän, mutta itsestään löytää tyydytyksen hyvä mies.
15 O simples dá crédito a cada palavra, mas o prudente atenta para os seus passos.
Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin.
16 O sábio teme, e desvia-se do mal, mas o tolo se encoleriza, e dá-se por seguro.
Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on huoleton ja suruton.
17 O que presto se indigna, fará doidices, e o homem de más imaginações será aborrecido.
Pikavihainen tekee hullun töitä, ja juonittelija joutuu vihatuksi.
18 Os símplices herdarão a estultícia, mas os prudentes se coroarão de conhecimento.
Yksinkertaiset saavat perinnökseen hulluuden, mutta mielevät tiedon kruunuksensa.
19 Os maus se inclinaram diante dos bons, e os ímpios diante das portas do justo.
Pahojen täytyy kumartua hyvien edessä ja jumalattomien seisoa vanhurskaan porteilla.
20 O pobre é aborrecido até do companheiro, porém os amigos dos ricos são muitos.
Köyhää vihaa hänen ystävänsäkin, mutta rikasta rakastavat monet.
21 O que despreza ao seu companheiro peca, mas o que se compadece dos humildes é bem-aventurado.
Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, mutta autuas se, joka kurjia armahtaa!
22 Porventura não erram os que obram o mal? mas beneficência e fidelidade serão para os que obram o bem.
Eivätkö eksy ne, jotka hankitsevat pahaa? Mutta armo ja totuus niille, jotka hankitsevat hyvää!
23 Em todo o trabalho proveito há, mas a palavra dos lábios só encaminha à pobreza.
Kaikesta vaivannäöstä tulee hyötyä, mutta tyhjästä puheesta vain vahinkoa.
24 A coroa dos sábios é a sua riqueza, a estultícia dos tolos é só estultícia.
Viisasten kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmäin hulluus hulluudeksi jää.
25 A testemunha verdadeira livra as almas, mas o que se desboca em mentiras é enganador.
Uskollinen todistaja on hengen pelastaja, mutta joka valheita puhuu, on petosta täynnä.
26 No temor do Senhor há firme confiança, e ele será um refúgio para seus filhos.
Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin.
27 O temor do Senhor é uma fonte de vida, para se desviarem dos laços da morte.
Herran pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
28 Na multidão do povo está a magnificência do rei, mas na falta do povo a perturbação do príncipe.
Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan turmio.
29 O longânimo é grande em entendimento, mas o que é de espírito impaciente assinala a sua loucura.
Pitkämielisellä on paljon taitoa, mutta pikavihaisen osa on hulluus.
30 O coração com saúde é a vida da carne, mas a inveja é a podridão dos ossos.
Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa.
31 O que oprime ao pobre insulta àquele que o criou, mas o que se compadece do necessitado o honra.
Joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntä kunnioittaa, joka köyhää armahtaa.
32 Pela sua malícia será lançado fora o ímpio, mas o justo até na sua morte tem confiança.
Jumalaton sortuu omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan.
33 No coração do prudente repousa a sabedoria, mas o que há no interior dos tolos se conhece.
Ymmärtäväisen sydämeen ottaa majansa viisaus, ja tyhmien keskellä se itsensä tiettäväksi tekee.
34 A justiça exalta ao povo, mas o pecado é o opróbrio das nações.
Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.
35 O Rei tem seu contentamento no servo prudente, mas sobre o que envergonha cairá o seu furor.
Taitava palvelija saa kuninkaan suosion, mutta kunnoton hänen vihansa.

< Provérbios 14 >