Provérbios 12
1 O que ama a correção ama o conhecimento, mas o que aborrece a repreensão é brutal.
Joka itsensä mielellänsä kurittaa antaa, se tulee toimelliseksi; mutta joka rankaisematta olla tahtoo, se on tyhmä.
2 O homem de bem alcançará o favor do Senhor, mas ao homem de perversas imaginações ele condenará.
Hyvä saa lohdutuksen Herralta, mutta häijy mies hyljätään.
3 O homem não se estabelecerá pela impiedade, mas a raiz dos justos não será removida.
Ei ihminen vahvistu jumalattomuudessa, vaan vanhurskaan juuri on pysyväinen.
4 A mulher virtuosa é a coroa do seu senhor, mas a que faz vergonha é como apodrecimento nos seus ossos.
Ahkera vaimo on miehensä kruunu, vaan häijy on niinkuin märkä hänen luissansa.
5 Os pensamentos dos justos são juízo, mas os conselhos dos ímpios engano.
Vanhurskasten ajatukset ovat vilpittömät, vaan jumalattomain aivoitus on petollinen.
6 As palavras dos ímpios são de armarem ciladas ao sangue, mas a boca dos retos os fará escapar.
Jumalattomain sanat väijyvät verta, vaan hurskasten suu vapahtaa heitä.
7 Transtornados serão os ímpios, e não serão mais, mas a casa dos justos permanecerá.
Jumalattomat kaatuvat, ja ei ole sitte enää, mutta vanhurskasten huone pysyy.
8 Segundo o seu entendimento, será louvado cada qual, mas o perverso de coração estará em desprezo.
Toimellinen mies neuvossansa ylistetään, vaan petollinen tulee katsotuksi ylön.
9 Melhor é o que se estima em pouco, e tem servos, do que o que se honra a si mesmo e tem falta de pão.
Parempi on nöyrä, joka omansa katsoo, kuin se, joka tahtoo iso olla, ja kuitenkin puuttuu leipää.
10 O justo atende pela vida dos seus animais, mas as misericórdias dos ímpios são cruéis.
Vanhurskas armahtaa juhtaansa, mutta jumalattoman sydän on halutoin.
11 O que lavra a sua terra se fartará de pão mas o que segue os ociosos está falto de juízo.
Joka peltonsa viljelee, se saa leipää yltäkylläisesti; vaan joka turhia ajelee takaa, se on tyhmä.
12 Deseja o ímpio a rede dos males, mas a raiz dos justos produz o seu fruto.
Jumalatoin halajaa aina pahaa tehdä, mutta vanhurskaan juuri kantaa hedelmää.
13 O laço do ímpio está na transgressão dos lábios, mas o justo sairá da angústia.
Ilkiä käsitetään omissa sanoissansa, vaan vanhurskas pääsee hädästä.
14 Do fruto da boca cada um se farta de bem, e a recompensa das mãos dos homens se lhe tornará.
Suun hedelmästä tulee paljon hyvää; ja niinkuin kukin käsillänsä tehnyt on, kostetaan hänelle.
15 O caminho do tolo é reto aos seus olhos, mas o que dá ouvidos ao conselho é sábio.
Tyhmäin mielestä on hänen tiensä otollinen, mutta viisas ottaa neuvon.
16 A ira do louco se conhece no mesmo dia, mas o avisado encobre a afronta.
Tyhmä osoittaa kohta vihansa, vaan joka peittää vääryyden, se on kavala.
17 O que produz a verdade manifesta a justiça, mas a testemunha da falsidade o engano.
Joka totuuden puhuu, se vanhurskauden ilmoittaa; mutta joka väärin todistaa, hän pettää.
18 Há alguns que falam palavras como estocadas de espada, mas a língua dos sábios é saúde.
Joka ajattelematta puhuu, hän pistää niinkuin miekalla; vaan viisasten kieli on terveellinen.
19 O lábio de verdade ficará para sempre, mas a língua de falsidade dura por um só momento.
Totinen suu pysyy vahvana ijankaikkisesti, vain väärä kieli ei pysy kauvan.
20 Engano há no coração dos que maquinam mal, mas alegria tem os que aconselham a paz.
Jotka pahaa ajattelevat, niiden sydämessä on petos; vaan jotka rauhaa neuvovat, niillä on ilo.
21 Nenhum agravo sobrevirá ao justo, mas os ímpios ficam cheios de mal.
Ei vanhurskaalle mitään vaaraa tapahdu; vaan jumalattomat pahuudella täytetään.
22 Os lábios mentirosos são abomináveis ao Senhor, mas os que obram fielmente são o seu deleite.
Petolliset huulet ovat Herralle kauhistus; vaan jotka oikein tekevät, ovat hänelle otolliset.
23 O homem avisado encobre o conhecimento, mas o coração dos tolos proclama a estultícia.
Kavala salaa taitonsa, vaan hulluin sydän ilmoittaa hulluutta.
24 A mão dos diligentes dominará, mas os enganadores serão tributários.
Ahkera käsi saa hallita, vaan laiskan täytyy veronalaiseksi tulla.
25 A solicitude no coração do homem o abate, mas uma boa palavra o alegra.
Sydämellinen murhe kivistelee, vaan lohdullinen sana iloittaa,
26 Mais excelente é o justo do que o companheiro, mas o caminho dos ímpios os faz errar.
Vanhurskas on parempi lähimmäistänsä, mutta jumalattoman tie viettelee hänen
27 O preguiçoso não assará a sua caça, mas o precioso bem do homem é ser diligente.
Ei petollinen asia menesty, mutta ahkera saa hyvän tavaran.
28 Na vereda da justiça está a vida, e no caminho da sua carreira não há morte.
Vanhurskauden tiellä on elämä, ja hänen poluillansa ei ole kuolemaa.
