Lamentações de Jeremias 5
1 Lembra-te, Senhor, do que nos tem sucedido: considera, e olha o nosso opróbrio.
Muista, Herra, mitä meille on tapahtunut; katso ja näe meidän häväistyksemme.
2 A nossa herdade passou a estranhos, e as nossas casas a forasteiros.
Meidän perintöosamme on siirtynyt vieraille, meidän talomme muukalaisille.
3 órfãos somos sem pai, nossas mães são como viúvas.
Me olemme tulleet orvoiksi, isättömiksi, meidän äitimme ovat kuin lesket.
4 A nossa água por dinheiro a bebemos, por preço vem a nossa lenha.
Oman juomavetemme me ostamme rahalla; omat puumme saamme, jos maksamme hinnan.
5 Padecemos perseguição sobre os nossos pescoços: estamos cançados, e nós não temos descanço.
Vainoojamme ovat meidän niskassamme; kun uuvumme, ei meille lepoa suoda.
6 Aos egípcios estendemos as mãos, e aos siros, para nos fartarem de pão.
Egyptille me lyömme kättä ja Assurille saadaksemme leipää ravinnoksi.
7 Nossos pais pecaram, e já não são: nós levamos as suas maldades.
Meidän isämme ovat syntiä tehneet; heitä ei enää ole. Me kannamme heidän syntivelkaansa.
8 Servos dominam sobre nós; ninguém há que nos arranque da sua mão.
Orjat hallitsevat meitä; ei ole sitä, joka tempaisi meidät heidän käsistänsä.
9 Com perigo de nossas vidas trazemos o nosso pão, por causa da espada do deserto.
Henkemme kaupalla me noudamme leipämme, väistäen miekkaa erämaassa.
10 Nossa pele se enegreceu como um forno, por causa do ardor da fome.
Meidän ihomme halkeilee kuin uuni nälän poltteiden takia.
11 Forçaram as mulheres em Sião, as virgens nas cidades de Judá.
Naisia raiskataan Siionissa, neitsyitä Juudan kaupungeissa.
12 Os príncipes foram enforcados pelas mãos; as faces dos velhos não foram reverenciadas.
Ruhtinaita heidän kätensä hirttävät, vanhinten kasvoja ei pidetä arvossa.
13 Aos mancebos tomaram para moer, e os moços tropeçaram debaixo da lenha.
Nuorukaiset kantavat myllynkiviä, poikaset kompastelevat puutaakkojen alla.
14 Os velhos cessaram de se assentarem à porta, os mancebos de sua canção.
Poissa ovat vanhukset porteista, nuorukaiset kielisoittimiensa äärestä.
15 Cessou o gozo de nosso coração, converteu-se em lamentação a nossa dança.
Poissa on ilo sydämistämme, karkelomme on valitukseksi muuttunut.
16 Já caiu a coroa da nossa cabeça; ai agora de nós, porque pecamos.
Pudonnut on päästämme kruunu. Voi meitä, sillä me olemme syntiä tehneet!
17 Portanto desmaiou o nosso coração, por isto se escureceram os nossos olhos.
Tästä syystä on sydämemme tullut sairaaksi, näitten tähden ovat silmämme pimenneet-
18 Pelo monte de Sião, que está assolado, as raposas andam por ele.
Siionin vuoren tähden, joka on autiona, jolla ketut juoksentelevat.
19 Tu, Senhor, permaneces eternamente, e o teu trono de geração em geração.
Sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun valtaistuimesi pysyy suvusta sukuun.
20 Porque te esquecerias de nós para sempre? porque nos desampararias tanto tempo?
Miksi unhotat meidät ainiaaksi, hylkäät meidät ikipäiviksi?
21 Converte-nos, Senhor, a ti, e nos converteremos: renova os nossos dias como de antes.
Palauta meidät, Herra, tykösi, niin me palajamme; uudista meidän päivämme muinaiselleen.
22 Porque nos rejeitarias totalmente? te enfurecerias contra nós em tão grande maneira?
Vai oletko meidät peräti hyljännyt, vihastunut meihin ylenmäärin?
