Jó 41
1 Poderás tirar com anzol o leviathan? ou ligarás a sua língua com a corda?
Taidatkos vetää Leviatanin ongella, ja sitoa hänen kielensä nuoralla?
2 Podes pôr um junco no seu nariz? ou com um espinho furarás a sua queixada?
Taidatkos panna ongen hänen sierameensa, ja hänen leukaluunsa pistää naskalilla lävitse?
3 Porventura multiplicará muitas suplicações para contigo? ou brandamente falará?
Luuletkos, että hän sinua paljon rukoilee, ja liehakoitsee sinun edessäs?
4 Fará ele concertos contigo? ou o tomarás tu por escravo para sempre?
Luuletkos, että hän tekee liiton sinun kanssas, saadakses häntä alinomaiseksi orjakses?
5 Brincarás com ele, como com um passarinho? ou o atarás para tuas meninas?
Taidatkos leikitä hänen kanssansa niinkuin linnun kanssa, eli sitoa hänen sinun piikais sekaan?
6 Os teus companheiros farão dele um banquete? ou o repartirão entre os negociantes?
Luuletkos hänen kumppaneilta leikattaman, jaettaa kauppamiehille.
7 Encherás a sua pele de ganchos? ou a sua cabeça com arpéos de pescadores?
Taidatkos täyttää koko verkkohuoneen hänen nahallansa, eli kalamiesten kokkoin hänen päällänsä.
8 Põe a tua mão sobre ele, lembra-te da peleja, e nunca mais tal intentarás.
Koska sinä häneen rupeet kädelläs, niin muista, ettäs tulet sotaan, josta et sinä mitään voita.
9 Eis que a sua esperança falhará: porventura também à sua vista será derribado?
Katso, hänen toivonsa pettää hänen; sillä koska hän hänen näkee, mukeltaneeko hän pois?
10 Ninguém há tão atrevido, que a desperta-lo se atreva: quem pois é aquele que ousa pôr-se em pé diante de mim
Ei ole niin rohkiaa, kuin tohtii hänen herättää: kuka siis seisoo minun edessäni?
11 Quem me preveniu, para que eu haja de retribuir-lhe? pois o que está debaixo de todos os céus é meu.
Kuka on minulle jotakin ennen antanut, että minä sen hänelle maksaisin? Minun ovat kaikki, mitä kaikkein taivasten alla on.
12 Não calarei os meus membros, nem a relação das suas forças, nem a graça da sua formação.
Minun täytyy puhua kuinka suuri, kuinka väkevä ja kuinka kaunis hän on.
13 Quem descobriria a superfície do seu vestido? quem entrará entre as suas queixadas dobradas?
Kuka riisuu hänen vaatteensa? Kuka tohtii ruveta hänen hampaisiinsa?
14 Quem abriria as portas do seu rosto? pois em roda dos seus dentes está o terror.
Kuka voi avata hänen leukaluunsa, jotka ovat hirmuiset hänen hammastensa ympäri?
15 As suas fortes escamas são excelentíssimas, cada uma fechada como com selo apertado.
Hänen suomuksensa ovat pulskiat, kiinnitetyt toinen toiseensa, niinkuin sinetti.
16 Uma à outra se chega tão perto, que nem um assopro passa por entre elas.
Yksi on kiinni toisessa, niin ettei tuuli pääse lävitse.
17 Umas às outras se apegam: tanto se travam entre si, que não se podem separar.
Ne ovat kiinni toinen toisessansa ja pysyvät yhdessä, ettei heitä taideta eroittaa.
18 Cada um dos seus espirros faz resplandecer a luz, e os seus olhos são como as pestanas da alva.
Hänen aivastamisestansa kiiltää valkeus, ja hänen silmänsä ovat niinkuin aamuruskon silmälaudat.
19 Da sua boca saem tochas: faiscas de fogo arrebentam dela.
Hänen sunstansa käyvät tulisoitot ulos, ja tuliset kipinät sinkoilevat.
20 Dos seus narizes procede fumo, como de uma panela fervente, ou de uma grande caldeira.
Hänen sieraimistansa käy ulos savu, niinkuin kiehuvasta padasta ja kattilasta.
21 O seu hálito faria incender os carvões: e da sua boca sai chama.
Hänen henkensä on niinkuin tulinen hiili, ja hänen suustansa käy liekki ulos.
22 No seu pescoço pousa a força: perante ele até a tristeza salta de prazer.
Hänen kaulansa on vahva; ja se on hänen ilonsa, kuin hän tekee jotakin vahinkoa.
23 Os músculos da sua carne estão pegados entre si: cada um está firme nele, e nenhum se move.
Hänen lihansa jäsenet ovat kiinni toinen toisessansa, ne ovat hänessä kiinni, ettei hän liikuteta.
24 O seu coração é firme como uma pedra e firme como parte da mó de baixo.
Hänen sydämensä on kova niinkuin kivi, ja niin vahva kuin alimmainen myllyn kivi.
25 Levantando-se ele, tremem os valentes: em razão dos seus abalos se purificam.
Kuin hän korottaa itsensä, niin väkevät peljästyvät; kuin hän joutuu edes, niin ei siellä armoa ole.
26 Se alguém lhe tocar com a espada, essa não poderá penetrar, nem lança, dardo ou couraça.
Jos hänen tykönsä mennään miekalla eli keihäällä, aseilla eli haarniskoilla, niin ei hän itsiänsä liikuta.
27 Ele reputa o ferro por palha, e o cobre por pau podre.
Ei hän rautaa tottele enempi kuin kortta, eikä vaskea enempi kuin lahopuuta.
28 A seta o não fará fugir: as pedras das fundas se lhe tornam em rastolho.
Ei häntä nuolet karkota, ja linkokivet ovat hänelle niinkuin akanat.
29 As pedras atiradas estima como arestas, e ri-se do brandir da lança.
Vasara on hänen edssänsä niinkuin korsi; hän pilkkaa liehuvia keihäitä.
30 Debaixo de si tem conchas ponteagudas: estende-se sobre coisas ponteagudas como na lama.
Ja hän taitaa maata terävällä kivellä, hän makaa terävällä niinkuin sontatunkiolla.
31 As profundezas faz ferver, como uma panela: torna o mar como quando os unguentos fervem.
Hän saattaa syvän meren kiehumaan niinkuin padan, ja liikuttaa yhteen niinkuin voiteen.
32 Após ele alumia o caminho: parece o abismo tornado em brancura de cãs.
Hänen jälkeensä polku valkenee; hän tekee syvyydet sangen harmaaksi.
33 Na terra não há coisa que se lhe possa comparar, pois foi feito para estar sem pavor.
Ei ole maalla hänen vertaistansa; hän on tehty pelkäämättömäksi.
34 Todo o alto vê: é rei sobre todos os filhos de animais altivos.
Hän katsoo kaikki korkiat ylön; hän on kaikkein ylpeiden kuningas.
