< Jó 15 >
1 Então respondeu Eliphaz o themanita, e disse:
Sitten teemanilainen Elifas lausui ja sanoi:
2 Porventura dará o sábio por resposta ciência de vento? e encherá o seu ventre de vento oriental?
"Vastaako viisas tuulta pieksämällä, täyttääkö hän rintansa itätuulella?
3 Arguindo com palavras que de nada servem e com razões, com que nada aproveita?
Puolustautuuko hän puheella, joka ei auta, ja sanoilla, joista ei ole hyötyä?
4 E tu tens feito vão o temor, e diminues os rogos diante de Deus.
Itse jumalanpelonkin sinä teet tyhjäksi ja rikot hartauden Jumalaa rukoilevilta.
5 Porque a tua boca declara a tua iniquidade; e tu escolheste a língua dos astutos.
Sillä sinun pahuutesi panee sanat suuhusi, ja sinä valitset viekasten kielen.
6 A tua boca te condena, e não eu, e os teus lábios testificam contra ti.
Oma suusi julistaa sinut syylliseksi, enkä minä; omat huulesi todistavat sinua vastaan.
7 És tu porventura o primeiro homem que foi nascido? ou foste gerado antes dos outeiros?
Sinäkö synnyit ihmisistä ensimmäisenä, luotiinko sinut ennenkuin kukkulat?
8 Ou ouviste o secreto conselho de Deus? e a ti só limitaste a sabedoria?
Oletko sinä kuulijana Jumalan neuvottelussa ja anastatko viisauden itsellesi?
9 Que sabes tu, que nós não sabemos? e que entendes, que não haja em nós?
Mitä sinä tiedät, jota me emme tietäisi? Mitä sinä ymmärrät, jota me emme tuntisi?
10 Também há entre nós encanecidos e idosos, muito mais idosos do que teu pai.
Onpa meidänkin joukossamme harmaapää ja vanhus, isääsi iällisempi.
11 Porventura as consolações de Deus te são pequenas? ou alguma coisa se oculta em ti
Vähäksytkö Jumalan lohdutuksia ja sanaa, joka sinua piteli hellävaroin?
12 Porque te arrebata o teu coração? e porque acenam os teus olhos?
Miksi sydämesi tempaa sinut mukaansa, miksi pyörivät silmäsi,
13 Para virares contra Deus o teu espírito, e deixares sair tais palavras da tua boca?
niin että käännät kiukkusi Jumalaa vastaan ja syydät suustasi sanoja?
14 Que é o homem, para que seja puro? e o que nasce da mulher, para que fique justo?
Kuinka voisi ihminen olla puhdas, kuinka vaimosta syntynyt olla vanhurskas!
15 Eis que nos seus santos não confiaria, e nem os céus são puros aos seus olhos.
Katso, pyhiinsäkään hän ei luota, eivät taivaatkaan ole puhtaat hänen silmissänsä,
16 Quanto mais abominável e fedorento é o homem que bebe a iniquidade como a água?
saati sitten ihminen, inhottava ja kelvoton, joka juo vääryyttä niinkuin vettä.
17 Escuta-me, mostrar-to-ei: e o que vi te contarei
Minä julistan sinulle, kuule minua, minä kerron, mitä olen nähnyt,
18 (O que os sábios anunciaram, ouvindo-o de seus pais, e o não ocultaram.
mitä viisaat ilmoittavat, salaamatta, mitä olivat isiltänsä saaneet,
19 Aos quais somente se dera a terra, e nenhum estranho passou por meis deles):
niiltä, joille yksin maa oli annettuna ja joiden seassa ei muukalainen liikkunut:
20 Todos os dias o ímpio se dá pena a si mesmo, e se reservam para o tirano um certo número de anos.
'Jumalattomalla on tuska koko elämänsä ajan, ne vähät vuodet, jotka väkivaltaiselle on määrätty.
21 O sonido dos horrores está nos seus ouvidos: até na paz lhe sobrevem o assolador.
Kauhun äänet kuuluvat hänen korvissansa, keskellä rauhaakin hänet yllättää hävittäjä.
22 Não crê que tornará das trevas, e que está esperado da espada.
Ei usko hän pääsevänsä pimeydestä, ja hän on miekalle määrätty.
23 Anda vagueando por pão, dizendo: Onde está? Bem sabe que já o dia das trevas lhe está preparado à mão.
Hän harhailee leivän haussa: missä sitä on? Hän tuntee, että hänen vierellään on valmiina pimeyden päivä.
24 Assombram-no a angústia e a tribulação; prevalecem contra ele, como o rei preparado para a peleja.
Tuska ja ahdistus kauhistuttavat häntä, masentavat hänet niinkuin kuningas valmiina hyökkäykseen.
25 Porque estende a sua mão contra Deus, e contra o Todo-poderoso se embravece.
Koska hän ojensi kätensä Jumalaa vastaan ja pöyhkeili Kaikkivaltiasta vastaan,
26 Arremete contra ele com a dura cerviz, e contra os pontos grossos dos seus escudos.
ryntäsi häntä vastaan niska jäykkänä, taajain kilvenkupurainsa suojassa;
27 Porquanto cobriu o seu rosto com a sua gordura, e criou enxundia nas ilhargas.
koska hän kasvatti ihraa kasvoihinsa ja teki lanteensa lihaviksi,
28 E habitou em cidades assoladas, em casas em que ninguém morava, que estavam a ponto de fazer-se montões de ruínas.
asui hävitetyissä kaupungeissa, taloissa, joissa ei ollut lupa asua,
29 Não se enriquecerá, nem subsistirá a sua fazenda, nem se estenderão pela terra as suas possessões.
jotka olivat määrätyt jäämään raunioiksi, sentähden hän ei rikastu, eikä hänen omaisuutensa ole pysyväistä, eikä hänen viljansa notkistu maata kohden.
30 Não escapará das trevas; a chama do fogo secará os seus renovos, e ao assopro da sua boca desaparecerá.
Ei hän pääse pimeydestä; tulen liekki kuivuttaa hänen vesansa, ja hän hukkuu hänen suunsa henkäyksestä.
31 Não confie pois na vaidade enganando-se a si mesmo, porque a vaidade será a sua recompensa.
Älköön hän turvatko turhuuteen-hän pettyy; sillä hänen voittonsa on oleva turhuus.
32 Antes do seu dia ela se lhe cumprirá; e o seu ramo não reverdecerá.
Mitta täyttyy ennen aikojaan, eikä hänen lehvänsä vihannoi.
33 Sacudirá as suas uvas verdes, como as da vide, e deixará cair a sua flor como a da oliveira.
Hän on niinkuin viinipuu, joka pudottaa raakaleensa, niinkuin öljypuu, joka varistaa kukkansa.
34 Porque o ajuntamento dos hipócritas se fará estéril, e o fogo consumirá as tendas do suborno.
Sillä jumalattoman joukkio on hedelmätön, ja tuli kuluttaa lahjustenottajan majat.
35 Concebem o trabalho, e parem a iniquidade, e o seu ventre prepara enganos.
He kantavat tuhoa ja synnyttävät turmiota, ja heidän kohtunsa valmistaa petosta.'"