Salmos 88
1 Senhor Deus da minha salvação, diante de ti tenho clamado de dia e de noite.
Psalmi, Koran lasten veisu, edelläveisaajalle, raadollisten heikkoudesta, Hemanin Esrahilaisen oppi. Herra, minun autuuteni Jumala, minä huudan päivällä ja yöllä sinun edessäs,
2 Chegue a minha oração perante a tua face, inclina os teus ouvidos ao meu clamor;
Anna minun rukoukseni etees tulla: kallista korvas huutoni puoleen.
3 Porque a minha alma está cheia de angustias, e a minha vida se approxima da sepultura. (Sheol h7585)
Sillä minun sieluni on surkeutta täynnä, ja minun elämäni on juuri liki helvettiä. (Sheol h7585)
4 Estou contado com aquelles que descem ao abysmo: estou como homem sem forças,
Minä olen arvattu niiden kaltaiseksi, jotka hautaan menevät: minä olen niinkuin se mies, jolla ei yhtään apua ole.
5 Apartado entre os mortos, como os feridos de morte que jazem na sepultura, dos quaes te não lembras mais, e estão cortados da tua mão.
Minä makaan hyljättynä kuolleiden seassa, niinkuin haavoitetut, jotka haudassa makaavat, joita et sinä enää muista, ja jotka kädestäs eroitetut ovat.
6 Pozeste-me no abysmo mais profundo, em trevas e nas profundezas.
Sinä olet painanut minun alimmaiseen kaivoon, pimeyteen ja syvyyteen.
7 Sobre mim peza o teu furor: tu me affligiste com todas as tuas ondas (Selah)
Sinun hirmuisuutes ahdistaa minua, ja pakottaa minua sinun aalloillas, (Sela)
8 Alongaste de mim os meus conhecidos, pozeste-me em extrema abominação para com elles: estou fechado, e não posso sair.
Sinä eroitat kauvas ystäväni minusta: sinä olet minun tehnyt heille kauhistukseksi: minä makaan vangittuna, etten minä voi päästä ulos.
9 A minha vista desmaia por causa da afflicção: Senhor, tenho clamado a ti todo o dia, tenho estendido para ti as minhas mãos.
Minun kasvoni ovat surkiat raadollisuuden tähden: Herra, minä avukseni huudan sinua joka päivä: minä hajoitan käteni sinun puolees.
10 Mostrarás tu maravilhas aos mortos, ou os mortos se levantarão e te louvarão? (Selah)
Teetkös siis ihmeitä kuolleiden seassa? eli nousevatko kuolleet sinua kiittämään? (Sela)
11 Será annunciada a tua benignidade na sepultura, ou a tua fidelidade na perdição?
Luetellaanko haudoissa sinun hyvyyttäs? ja totuuttas kadotuksessa?
12 Saber-se-hão as tuas maravilhas nas trevas, e a tua justiça na terra do esquecimento?
Tunnetaanko sinun ihmees pimiässä? eli vanhurskautes siinä maassa, jossa kaikki unohdetaan?
13 Eu, porém, Senhor, tenho clamado a ti, e de madrugada te esperará a minha oração.
Mutta minä huudan sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun etees.
14 Senhor, porque rejeitas a minha alma? porque escondes de mim a tua face?
Miksis, Herra, heität pois sieluni, ja peität kasvos minulta?
15 Estou afflicto, e prestes tenho estado a morrer desde a minha mocidade: emquanto soffro os teus terrores, estou distrahido.
Minä olen raadollinen ja väetöin, että minä niin hylätty olen: minä kärsin sinun hirmuisuuttas, että minä lähes epäilen.
16 A tua ardente indignação sobre mim vae passando: os teus terrores me teem retalhado.
Sinun vihas tulee minun päälleni: sinun pelkos likistää minua.
17 Elles me rodeiam todo o dia como agua; elles juntos me sitiam.
Ne saartavat minua joka päivä niinkuin vesi, ja ynnä minua piirittävät.
18 Desviaste para longe de mim amigos e companheiros, e os meus conhecidos estão em trevas.
Sinä teet, että minun ystäväni ja lähimmäiseni erkanevat kauvas minusta, ja minun tuttavilleni olen minä pimeydessä.
