Salmos 73
1 Verdadeiramente bom é Deus para com Israel, para com os limpos de coração.
Asaphin Psalmi. Totta on Jumala hyvä Israelille, niille, jotka puhtaat sydämestä ovat.
2 Emquanto a mim, os meus pés quasi que se desviaram; pouco faltou para que escorregassem os meus passos.
Mutta minä olisin pian jaloillani horjunut: minun askeleeni olisivat lähes liukastuneet.
3 Pois eu tinha inveja dos loucos, quando via a prosperidade dos impios.
Sillä minä närkästyin öykkäreistä, että minä näin jumalattomat menestyvän.
4 Porque não ha apertos na sua morte, mas firme está a sua força.
Sillä ei he ole missään kuoleman hädässä, vaan heidän voimansa pysyy vahvana.
5 Não se acham em trabalhos como outra gente, nem são afflictos como outros homens.
Ei he ole vastoinkäymisessä niinkuin muut ihmiset, ja ei heitä vaivata niinkuin muita ihmisiä.
6 Pelo que a soberba os cerca como um colar; vestem-se de violencia como de adorno.
Sentähden on heidän ylpeytensä koria, ja heidän väkivaltansa kaunistaa heitä.
7 Os olhos d'elles estão inchados de gordura: elles teem mais do que o coração podia desejar.
Heidän silmänsä paisuvat lihavuudesta: he tekevät mitä ainoastansa heille kelpaa.
8 São corrompidos e tratam maliciosamente de oppressão; fallam arrogantemente.
Kaikkia he katsovat ylön, ja sitte pahasti puhuvat: he puhuvat ja laittavat ylpiästi.
9 Põem as suas boccas contra os céus, e as suas linguas andam pela terra.
Mitä he puhuvat, sen täytyy olla taivaasta puhuttu: mitä he sanovat, sen täytyy maan päällä kelvata.
10 Pelo que o seu povo volta aqui, e aguas de copo cheio se lhes espremem.
Sentähden noudattaa heitä yhteinen kansa, ja kokoontuvat heidän tykönsä niinkuin vedet,
11 E dizem: Como o sabe Deus? ou ha conhecimento no Altissimo?
Ja sanovat: mitä Jumalan pitäis heitä kysymän? mitä pitäis korkeimman heistä lukua pitämän?
12 Eis que estes são impios, e prosperam no mundo; augmentam em riquezas.
Katso, ne ovat jumalattomat: he ovat onnelliset maailmassa ja rikastuvat.
13 Na verdade que em vão tenho purificado o meu coração; e lavei as minhas mãos na innocencia.
Pitäiskö siis sen turhaan oleman, että minun sydämeni nuhteetoinna elää, ja minä pesen viattomuudessa minun käteni?
14 Pois todo o dia tenho sido afflicto, e castigado cada manhã.
Ja minä ruoskitaan joka päivä, ja minun rangaistukseni on joka aamu käsissä?
15 Se eu dissesse: Fallarei assim; eis que offenderia a geração de teus filhos.
Minä olisin lähes niin sanonut kuin hekin; mutta katso, niin minä olisin tuominnut kaikki sinun lapses, jotka ikänänsä olleet ovat.
16 Quando pensava em entender isto foi para mim muito doloroso;
Minä ajattelin sitä tutkia; mutta se oli minulle ylen raskas,
17 Até que entrei no sanctuario de Deus: então entendi eu o fim d'elles.
Siihenasti kuin minä menin Jumalan pyhään, ja ymmärsin heidän loppunsa.
18 Certamente tu os pozeste em logares escorregadios: tu os lanças em destruição.
Tosin sinä asetit heitä liukkaalle, ja syöksit heitä pohjaan.
19 Como caem na desolação, quasi n'um momento! ficam totalmente consumidos de terrores.
Kuinka he niin pian hukkuvat: he hukkuvat ja saavat kauhian lopun.
20 Como um sonho, quando se acorda, assim, ó Senhor, quando acordares, desprezarás a apparencia d'elles.
Niinkuin uni, koska joku herää, niinpä sinä, Herra teet heidän kuvansa kaupungissa ylönkatsotuksi.
21 Assim o meu coração se azedou, e sinto picadas nos meus rins.
Vaan kuin se karvasteli minun sydämessäni ja pisti minun munaskuitani,
22 Assim me embruteci, e nada sabia; fiquei como uma besta perante ti.
Silloin olin minä tyhmä ja en mitään tietänyt: minä olin niinkuin nauta sinun edessäs.
23 Todavia estou de continuo comtigo; tu me sustentaste pela minha mão direita.
Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäs; sillä sinä pidät minun oikiasta kädestäni.
24 Guiar-me-has com o teu conselho, e depois me receberás em gloria.
Sinä talutat minua neuvollas, ja korjaat minua viimein kunnialla.
25 Quem tenho eu no céu senão a ti? e na terra não ha a quem eu deseje além de ti.
Kuin sinä ainoastansa minulla olisit, niin en minä ensinkään sitte taivaasta eli maasta tottelisi.
26 A minha carne e o meu coração desfallecem; mas Deus é a fortaleza do meu coração, e a minha porção para sempre
Vaikka vielä minun ruumiini ja sieluni vaipuis, niin sinä, Jumala, kuitenkin olet aina minun sydämeni uskallus ja minun osani.
27 Pois eis que os que se alongam de ti, perecerão; tu tens destruido todos aquelles que se desviam de ti.
Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat: sinä kadotat kaikki, jotka sinua vastaan huorin tekevät.
28 Mas para mim, bom é approximar-me de Deus; puz a minha confiança no Senhor Deus, para annunciar todas as tuas obras.
Mutta se on minun iloni, että minä itseni Jumalan tykö pidän, ja panen toivoni Herran, Herran päälle, ilmoittamaan kaikkia sinun töitäs.
