Salmos 55
1 Inclina ó Deus os teus ouvidos á minha oração, e não te escondas da minha supplica.
Davidin opetus, edelläveisaajalle, kanteleilla. Jumala, kuule minun rukoukseni, ja älä peitä sinuas minun rukoukseni edestä.
2 Attende-me, e ouve-me: lamento na minha queixa, e faço ruido,
Ota minusta vaari ja kuule minua; että minä surkeasti valitan rukouksissani ja parun;
3 Pelo clamor do inimigo e por causa da oppressão do impio: pois lançou sobre mim a iniquidade, e com furor me aborrecem.
Että vihamies niin huutaa, ja jumalatoin ahdistaa; sillä he kääntävät valheen minun päälleni, ja asettavat itsensä vihassansa minua vastaan.
4 O meu coração está dolorido dentro de mim, e terrores da morte cairam sobre mim.
Minun sydämeni vapisee minussa, ja kuoleman pelko lankesi minun päälleni.
5 Temor e tremor vieram sobre mim; e o horror me cobriu.
Pelko ja vavistus tulivat minun päälleni, ja kauhistus peitti minun.
6 Pelo que disse: Oh! quem me déra azas como de pomba! porque então voaria, e estaria em descanço.
Ja minä sanoin: jospa minulla olisi siivet niinkuin mettisellä, että minä lentäisin, ja (joskus) lepäisin!
7 Eis que fugiria para longe, e pernoitaria no deserto (Selah)
Katso, niin minä kauvas pakenisin, ja oleskelisin korvessa, (Sela)
8 Apressar-me-hia a escapar da furia do vento e da tempestade.
Minä rientäisin, että minä pääsisin tuulen puuskasta ja tuulispäästä.
9 Despedaça, Senhor, e divide as suas linguas, pois tenho visto violencia e contenda na cidade.
Turmele, Herra, ja sekoita heidän kielensä; sillä minä näin väkivallan ja riidan kaupungissa.
10 De dia e de noite a cercam sobre os seus muros; iniquidade e malicia estão no meio d'ella.
He käyvät sen ympäri päivällä ja yöllä hänen muurinsa päällä: vääryys ja vaiva on sen keskellä.
11 Maldade ha dentro d'ella: astucia e engano não se apartam das suas ruas.
Vääryys on sen keskellä: valhe ja petos ei luovu hänen kaduiltansa.
12 Pois não era um inimigo que me affrontava: então eu o houvera supportado: nem era o que me aborrecia que se engrandecia contra mim, porque d'elle me teria escondido.
Sillä jos minun vihamieheni häpäisis minua, sen minä kärsisin: ja jos minun vainoojani nousis minua vastaan, niin minä kätkisin itseni hänen edestänsä.
13 Mas eras tu, homem meu egual, meu guia e meu intimo amigo.
Vaan sinä olet minun kumppanini, minun johdattajani ja minun tuttavani:
14 Consultavamos juntos suavemente, e andavamos em companhia na casa de Deus.
Me jotka ystävällisesti keskenämme neuvoa pidimme, ja vaelsimme Jumalan huoneesen joukossa.
15 A morte os assalte, e vivos desçam ao inferno; porque ha maldade nas suas habitações e no meio d'elles. (Sheol h7585)
Langetkoon kuolema heidän päällensä, ja he menkään elävänä alas helvettiin; sillä sula pahuus on heidän asuinsioissansa heidän keskellänsä. (Sheol h7585)
16 Porém eu invocarei a Deus, e o Senhor me salvará.
Mutta minä huudan Jumalan tykö; ja Herra auttaa minua.
17 De tarde e de manhã e ao meio dia orarei; e clamarei, e elle ouvirá a minha voz.
Ehtoona, aamulla ja puolipäivänä minä valitan ja itken; ja hän kuulee minun ääneni.
18 Livrou em paz a minha alma da peleja que havia contra mim; pois havia muitos comigo.
Hän lunastaa minun sieluni niistä, jotka sotivat minua vastaan, ja saattaa hänelle rauhan; sillä monta on minua vastaan.
19 Deus ouvirá, e os affligirá, Aquelle que preside desde a antiguidade (Selah) porque não ha n'elles nenhuma mudança, e portanto não temem a Deus
Jumala kuulkoon, ja heitä nöyryyttäköön, joka alusta ollut on, (Sela) jotka ei paranna heitänsä, eikä pelkää Jumalaa.
20 Elle poz as suas mãos n'aquelles que teem paz com elle: quebrou a sua alliança.
He laskevat kätensä hänen rauhallistensa päälle, ja turmelevat hänen liittonsa.
21 As palavras da sua bocca eram mais macias do que a manteiga, mas havia guerra no seu coração: as suas palavras eram mais brandas do que o azeite: comtudo, eram espadas nuas.
Heidän suunsa on liukkaampi kuin voi, ja sota on heidän sydämessänsä: heidän sanansa ovat sileämmät kuin öljy, ja ne ovat paljaat miekat.
22 Lança a tua carga sobre o Senhor, e elle te susterá: não permittirá nunca que o justo seja abalado.
Heitä surus Herran päälle, hän sinusta murheen pitää, ja ei salli vanhurskaan olla kulkiana ijankaikkisesti.
23 Mas tu, ó Deus, os farás descer ao poço da perdição; homens de sangue e de fraude não viverão metade dos seus dias; mas eu em ti confiarei.
Mutta sinä, Jumala, syökset heitä syvään kuoppaan: murhamiehet ja pettäjät ei pidä tuleman puoli-ikäänsä; vaan minä toivon sinuun.
