Salmos 44
1 Ó Deus, nós ouvimos com os nossos ouvidos, e nossos paes nos teem contado a obra que fizeste em seus dias, nos tempos da antiguidade.
Koran lasten opetus, edelläveisaajalle. Jumala! me olemme korvillamme kuulleet, meidän isämme ovat meille luetelleet, mitäs heidän aikanansa ja muinen tehnyt olet.
2 Como expelliste as nações com a tua mão e os plantaste a elles: como affligiste os povos e os derribaste.
Sinä olet ajanut pakanat pois kädelläs; mutta heidät sinä olet istuttanut siaan: sinä olet kansat kadottanut, mutta heitä sinä olet levittänyt.
3 Pois não conquistaram a terra pela sua espada, nem o seu braço os salvou, mas a tua dextra e o teu braço, e a luz da tua face, porquanto te agradaste d'elles.
Sillä ei he ole miekallansa maata omistaneet, ja heidän käsivartensa ei auttaneet heitä, vaan sinun oikia kätes ja sinun käsivartes, ja sinun kasvois valkeus; sillä sinä mielistyit heihin.
4 Tu és o meu Rei, ó Deus: ordena salvações para Jacob.
Jumala, sinä olet minun kuninkaani, joka autuuden Jakobille lupaat.
5 Por ti escornearemos os nossos inimigos: pelo teu nome pizaremos os que se levantam contra nós:
Sinun kauttas me vihollisemme paiskaamme maahan; sinun nimessäs me tallaamme vastaankarkaajamme.
6 Pois eu não confiarei no meu arco, nem a minha espada me salvará.
Sillä en minä luota joutseeni, eikä miekkani auta minua.
7 Mas tu nos salvaste dos nossos inimigos, e confundiste os que nos aborreciam.
Mutta sinä autat meitä vihollisistamme, ja saatat niitä häpiään, jotka meitä vihaavat.
8 Em Deus nos gloriamos todo o dia, e louvamos o teu nome eternamente (Selah)
Jumalasta me kerskaamme joka päivä, ja kiitämme sinun nimeäs ijankaikkisesti, (Sela)
9 Mas agora tu nos rejeitaste e nos confundiste, e não saes com os nossos exercitos.
Miksi sinä nyt sysäät meitä pois, ja annat meidän häpiään tulla, etkä lähde meidän sotajoukkomme kanssa?
10 Faze-nos retirar do inimigo, e aquelles que nos odeiam nos saqueiam para si.
Sinä annat meidän paeta vihollistemme edessä, että ne raatelisivat meitä, jotka meitä vihaavat.
11 Tu nos entregaste como ovelhas para comer, e nos espalhaste entre as nações.
Sinä annat meitä syötäviksi niinkuin lampaita, ja hajoitat pakanain sekaan.
12 Tu vendes por nada o teu povo, e não augmentas a tua riqueza com o seu preço.
Sinä myit kansas ilman hintaa, ja et mitään siitä ottanut.
13 Tu nos pões por opprobrio aos nossos visinhos, por escarneo e zombaria de aquelles que estão á roda de nós.
Sinä panet meitä häpiäksi läsnä-asuvaisillemme, pilkaksi ja nauruksi niille, jotka meidän ympärillämme ovat.
14 Tu nos pões por proverbio entre as nações, por movimento de cabeça entre os povos.
Sinä teet meitä sananlaskuksi pakanain seassa, ja että kansat vääntelevät päätänsä meidän tähtemme.
15 A minha confusão está constantemente diante de mim, e a vergonha do meu rosto me cobre:
Joka päivä on minun häväistykseni minun edessäni; ja minun kasvoini häpiä peittää minun,
16 Á voz d'aquelle que affronta e blasphema, por causa do inimigo e do vingador.
Että minun pitää pilkkaajia ja laittajia kuuleman, ja viholliset ja tylyt kostajat näkemän.
17 Tudo isto nos sobreveiu: comtudo não nos esquecemos de ti, nem nos houvemos falsamente contra o teu concerto.
Nämät kaikki ovat tulleet meidän päällemme; ja emme sentähden ole sinua unhottaneet, emmekä petollisesti sinun liittoas vastaan tehneet.
18 O nosso coração não voltou atraz, nem os nossos passos se desviaram das tuas veredas;
Ja ei meidän sydämemme takaperin kääntynyt, eikä meidän käymisemme poikennut sinun tiestäs;
19 Ainda que nos quebrantaste n'um logar de dragões, e nos cobriste com a sombra da morte.
Ettäs meitä niin löit rikki lohikärmeiden seassa ja peitit meitä kuoleman varjolla.
20 Se nós esquecemos o nome do nosso Deus, e estendemos as nossas mãos para um deus estranho,
Jos me olisimme meidän Jumalamme nimen unhottaneet, ja meidän kätemme nostaneet vieraalle Jumalalle,
21 Porventura não esquadrinhará Deus isso? pois elle sabe os segredos do coração.
Eikö Jumala sitä etsisi? vaan hän itse tietää meidän sydämemme pohjan.
22 Sim, por amor de ti, somos mortos todo o dia: somos tidos na conta de ovelhas para o matadouro.
Sillä sinun tähtes me surmataan joka päivä: ja me luetaan teuraslampaiksi.
23 Desperta, porque dormes, Senhor? acorda, não nos rejeites para sempre.
Herää, Herra, miksis makaat? valvo, ja älä meitä sysää pois kaiketikaan.
24 Porque escondes a tua face, e te esqueces da nossa miseria e da nossa oppressão?
Miksis peität kasvos, ja unohdat meidän raadollisuutemme ja ahdistuksemme?
25 Pois a nossa alma está abatida até ao pó; o nosso ventre se apega á terra.
Sillä meidän sielumme on painettu alas maahan asti: meidän vatsamme riippuu maassa.
26 Levanta-te em nosso auxilio, e resgata-nos por amor das tuas misericordias.
Nouse, auta meitä, ja lunasta meitä laupiutes tähden!
