Provérbios 17
1 Melhor é um bocado secco, e com elle a tranquillidade, do que a casa cheia de victimas, com contenda.
Kuiva pala, siinä jossa rauha on, on parempi kuin huone teurasta täynnä riidassa.
2 O servo prudente dominará sobre o filho que faz envergonhar; e entre os irmãos repartirá a herança.
Toimellinen palvelia hallitsee häpiällisiä lapsia, ja hän jakaa perintöä veljein välillä.
3 O crisol é para a prata, e o forno para o oiro; mas o Senhor prova os corações.
Niinkuin tuli koettelee hopian ja ahjo kullan, niin Herra tutkistelee sydämet.
4 O malfazejo attenta para o labio iniquo: o mentiroso inclina os ouvidos á lingua maligna.
Paha ottaa pahoista suista vaarin, ja petollinen kuuntelee mielellänsä vahingollista kieltä.
5 O que escarnece do pobre insulta ao que o creou: o que se alegra da calamidade não ficará innocente.
Joka köyhää syljeskelee, se häpäisee Luojaansa; ja joka iloitsee toisen vahingosta, ei pääse rankaisematta.
6 Corôa dos velhos são os filhos dos filhos; e a gloria dos filhos são seus paes.
vanhain kruunu ovat lasten lapset, ja lasten kunnia ovat heidän isänsä.
7 Não convem ao tolo o labio excellente: quanto menos ao principe o labio mentiroso.
Ei sovi tyhmäin puhua korkeista asioista, paljoa vähemmin päämiehen valhetella.
8 Pedra preciosa é o presente aos olhos dos que o recebem; para onde quer que se volver, servirá de proveito.
Jolla vara on lahja antaa, se on niinkuin kallis kivi: kuhunka hän itsensä kääntää, niin hän viisaana pidetään.
9 O que encobre a transgressão busca a amizade, mas o que renova a coisa, separa os maiores amigos.
Joka syntiä peittää, se saattaa itsellensä ystävyyden; vaan joka asian ilmoittaa, se saattaa ruhtinaat eripuraisiksi.
10 Mais profundamente entra a reprehensão no prudente, do que cem açoites no tolo.
Sanat vaikuttavat enemmän toimellisen tykönä, kuin sata haavaa tyhmän tykönä.
11 Na verdade o rebelde não busca senão o mal, mas mensageiro cruel se enviará contra elle.
Niskuri tosin etsii vahinkoa, vaan julma enkeli lähetetään häntä vastaan.
12 Encontre-se com o homem a ursa roubada dos filhos; mas não o louco na sua estulticia.
Parempi on kohdata karhua, jolta pojat ovat otetut pois, kuin hullua hulluudessansa.
13 Quanto áquelle que torna mal por bem, não se apartará o mal da sua casa.
Joka kostaa hyvän pahalla, ei hänen huoneestansa pidä pahuus luopuman.
14 Como o que solta as aguas, é o principio da contenda, pelo que, antes que sejas envolto, deixa a porfia.
Riidan alku on niinkuin vewsi, joka itsensä leikkaa ulos: lakkaa riidasta ennenkuin sinä siihen sekaannut.
15 O que justifica ao impio, e condemna ao justo, ambos são abominaveis ao Senhor, tanto um como o outro.
Joka jumalattoman hurskaaksi sanoo, ja joka vanhurskaan soimaa jumalattomaksi, ne molemmat ovat Herralle kauhistus.
16 De que serviria o preço na mão do tolo para comprar a sabedoria, visto que não tem entendimento?
Mitä tyhmä tekee kädessänsä rahalla, ettei hänellä ole sydäntä ostaa viisautta?
17 Em todo o tempo ama o amigo; e para a angustia nasce o irmão.
Ystävä rakastaa ainian, ja veli tulee julki hädässä.
18 O homem falto d'entendimento dá a mão, ficando por fiador diante do seu companheiro.
Se on tyhmä ihminen, joka kätensä taritsee, ja takaa lähimmäisensä.
19 O que ama a contenda ama a transgressão; o que alça a sua porta busca a ruina.
Joka toraa rakastaa, se rakastaa syntiä; ja joka ovensa korottaa, se etsii onnettomuutta.
20 O perverso de coração nunca achará o bem; e o que tem a lingua dobre virá a cair no mal
Häijy sydän ei löydä mitään hyvää; ja jolla paha kieli on, se lankee onnettomuuteen.
21 O que gera a um tolo para a sua tristeza o faz; e o pae do insensato não se alegrará.
Joka tyhmän synnyttää, hänellä on murhe, ja tyhmän isällä ei ole iloa.
22 O coração alegre serve de bom remedio, mas o espirito abatido virá a seccar os ossos.
Iloinen sydän tekee elämän suloiseksi, vaan surullinen sydän kaivaa luut.
23 O impio tomará o presente do seio, para perverter as veredas da justiça.
Jumalatoin ottaa mielellänsä salaisesti lahjoja, mutkataksensa lain teitä.
24 No rosto do entendido se vê a sabedoria, porém os olhos do louco estão nas extremidades da terra.
Toimellinen mies laittaa itsensä viisaasti, vaan tyhmä heittelee silmiänsä sinne ja tänne.
25 O filho insensato é tristeza para seu pae, e amargura para a que o pariu.
Hullu popika on isänsä suru, ja äidillensä murhe, joka hänen synnyttänyt on.
26 Não é bom tambem pôr pena ao justo, nem que firam os principes ao que obra justamente.
Ei ole se hyvä, että vanhurskalle tehdään väärin, taikka että sitä ruhtinasta lyödään, joka oikein tuomitsee.
27 Retem as suas palavras o que possue o conhecimento, e o homem d'entendimento é de precioso espirito.
Toimellinen mies taitaa puheensa tallella pitää, ja taitava mies on kallis sielu.
28 Até o tolo, quando se cala, será reputado por sabio; e o que cerrar os seus labios por entendido.
Jos tyhmä vaiti olis, niin hän viisaaksi luettaisiin, ja toimelliseksi, jos hän suunsa pitäis kiinni.
