Provérbios 14
1 Toda a mulher sabia edifica a sua casa: mas a tola a derriba com as suas mãos.
Vaimojen viisaus talon rakentaa, mutta hulluus sen omin käsin purkaa.
2 O que anda na sua sinceridade teme ao Senhor, mas o que se desvia de seus caminhos o despreza.
Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen.
3 Na bocca do tolo está a vara da soberba, mas os labios dos sabios os conservam.
Hullun suussa on ylpeydelle vitsa, mutta viisaita vartioivat heidän huulensa.
4 Não havendo bois, a mangedoura está limpa, mas pela força do boi ha abundancia de colheitas.
Missä raavaita puuttuu, on seimi tyhjä, mutta runsas sato saadaan härkien voimasta.
5 A testemunha verdadeira não mentirá, mas a testemunha falsa se desboca em mentiras.
Uskollinen todistaja ei valhettele, mutta väärä todistaja puhuu valheita.
6 O escarnecedor busca sabedoria, e nenhuma acha, mas para o prudente o conhecimento é facil.
Pilkkaaja etsii viisautta turhaan, mutta ymmärtäväisen on tietoa helppo saada.
7 Vae-te de diante do homem insensato, porque n'elle não divisarás os labios do conhecimento.
Menet pois tyhmän miehen luota: et tullut tuntemaan tiedon huulia.
8 A sabedoria do prudente é entender o seu caminho, mas a estulticia dos tolos é engano.
Mielevän viisaus on, että hän vaelluksestaan vaarin pitää; tyhmien hulluus on petos.
9 Os loucos zombam do peccado, mas entre os rectos ha benevolencia.
Hulluja pilkkaa vikauhri, mutta oikeamielisten kesken on mielisuosio.
10 O coração conhece a sua propria amargura, e o estranho não se entremetterá na sua alegria.
Sydän tuntee oman surunsa, eikä sen iloon saa vieras sekaantua.
11 A casa dos impios se desfará, mas a tenda dos rectos florescerá.
Jumalattomain huone hävitetään, mutta oikeamielisten maja kukoistaa.
12 Ha caminho que ao homem parece direito, mas o fim d'elle são os caminhos da morte.
Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
13 Até no riso terá dôr o coração, e o fim da alegria é tristeza.
Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe.
14 Dos seus caminhos se fartará o que declina no coração, mas o homem bom se fartará de si mesmo.
Omista teistään saa kyllänsä se, jolla on luopunut sydän, mutta itsestään löytää tyydytyksen hyvä mies.
15 O simples dá credito a cada palavra, mas o prudente attenta para os seus passos.
Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin.
16 O sabio teme, e desvia-se do mal, mas o tolo se encoleriza, e dá-se por seguro.
Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on huoleton ja suruton.
17 O que presto se indigna, fará doidices, e o homem de más imaginações será aborrecido.
Pikavihainen tekee hullun töitä, ja juonittelija joutuu vihatuksi.
18 Os simplices herdarão a estulticia, mas os prudentes se coroarão de conhecimento.
Yksinkertaiset saavat perinnökseen hulluuden, mutta mielevät tiedon kruunuksensa.
19 Os máus se inclinaram diante dos bons, e os impios diante das portas do justo.
Pahojen täytyy kumartua hyvien edessä ja jumalattomien seisoa vanhurskaan porteilla.
20 O pobre é aborrecido até do companheiro, porém os amigos dos ricos são muitos.
Köyhää vihaa hänen ystävänsäkin, mutta rikasta rakastavat monet.
21 O que despreza ao seu companheiro pecca, mas o que se compadece dos humildes é bemaventurado.
Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, mutta autuas se, joka kurjia armahtaa!
22 Porventura não erram os que obram o mal? mas beneficencia e fidelidade serão para os que obram o bem.
Eivätkö eksy ne, jotka hankitsevat pahaa? Mutta armo ja totuus niille, jotka hankitsevat hyvää!
23 Em todo o trabalho proveito ha, mas a palavra dos labios só encaminha á pobreza.
Kaikesta vaivannäöstä tulee hyötyä, mutta tyhjästä puheesta vain vahinkoa.
24 A corôa dos sabios é a sua riqueza, a estulticia dos tolos é só estulticia.
Viisasten kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmäin hulluus hulluudeksi jää.
25 A testemunha verdadeira livra as almas, mas o que se desboca em mentiras é enganador.
Uskollinen todistaja on hengen pelastaja, mutta joka valheita puhuu, on petosta täynnä.
26 No temor do Senhor ha firme confiança, e elle será um refugio para seus filhos.
Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin.
27 O temor do Senhor é uma fonte de vida, para se desviarem dos laços da morte.
Herran pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
28 Na multidão do povo está a magnificencia do rei, mas na falta do povo a perturbação do principe.
Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan turmio.
29 O longanimo é grande em entendimento, mas o que é de espirito impaciente assignala a sua loucura.
Pitkämielisellä on paljon taitoa, mutta pikavihaisen osa on hulluus.
30 O coração com saude é a vida da carne, mas a inveja é a podridão dos ossos.
Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa.
31 O que opprime ao pobre insulta áquelle que o creou, mas o que se compadece do necessitado o honra.
Joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntä kunnioittaa, joka köyhää armahtaa.
32 Pela sua malicia será lançado fóra o impio, mas o justo até na sua morte tem confiança.
Jumalaton sortuu omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan.
33 No coração do prudente repousa a sabedoria, mas o que ha no interior dos tolos se conhece.
Ymmärtäväisen sydämeen ottaa majansa viisaus, ja tyhmien keskellä se itsensä tiettäväksi tekee.
34 A justiça exalta ao povo, mas o peccado é o opprobrio das nações.
Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.
35 O Rei tem seu contentamento no servo prudente, mas sobre o que envergonha cairá o seu furor.
Taitava palvelija saa kuninkaan suosion, mutta kunnoton hänen vihansa.
