< Provérbios 12 >

1 O que ama a correcção ama o conhecimento, mas o que aborrece a reprehensão é brutal.
Joka itsensä mielellänsä kurittaa antaa, se tulee toimelliseksi; mutta joka rankaisematta olla tahtoo, se on tyhmä.
2 O homem de bem alcançará o favor do Senhor, mas ao homem de perversas imaginações elle condemnará.
Hyvä saa lohdutuksen Herralta, mutta häijy mies hyljätään.
3 O homem não se estabelecerá pela impiedade, mas a raiz dos justos não será removida.
Ei ihminen vahvistu jumalattomuudessa, vaan vanhurskaan juuri on pysyväinen.
4 A mulher virtuosa é a corôa do seu senhor, mas a que faz vergonha é como apodrecimento nos seus ossos.
Ahkera vaimo on miehensä kruunu, vaan häijy on niinkuin märkä hänen luissansa.
5 Os pensamentos dos justos são juizo, mas os conselhos dos impios engano.
Vanhurskasten ajatukset ovat vilpittömät, vaan jumalattomain aivoitus on petollinen.
6 As palavras dos impios são de armarem ciladas ao sangue, mas a bocca dos rectos os fará escapar.
Jumalattomain sanat väijyvät verta, vaan hurskasten suu vapahtaa heitä.
7 Transtornados serão os impios, e não serão mais, mas a casa dos justos permanecerá.
Jumalattomat kaatuvat, ja ei ole sitte enää, mutta vanhurskasten huone pysyy.
8 Segundo o seu entendimento, será louvado cada qual, mas o perverso de coração estará em desprezo.
Toimellinen mies neuvossansa ylistetään, vaan petollinen tulee katsotuksi ylön.
9 Melhor é o que se estima em pouco, e tem servos, do que o que se honra a si mesmo e tem falta de pão.
Parempi on nöyrä, joka omansa katsoo, kuin se, joka tahtoo iso olla, ja kuitenkin puuttuu leipää.
10 O justo attende pela vida dos seus animaes, mas as misericordias dos impios são crueis.
Vanhurskas armahtaa juhtaansa, mutta jumalattoman sydän on halutoin.
11 O que lavra a sua terra se fartará de pão mas o que segue os ociosos está falto de juizo.
Joka peltonsa viljelee, se saa leipää yltäkylläisesti; vaan joka turhia ajelee takaa, se on tyhmä.
12 Deseja o impio a rede dos males, mas a raiz dos justos produz o seu fructo.
Jumalatoin halajaa aina pahaa tehdä, mutta vanhurskaan juuri kantaa hedelmää.
13 O laço do impio está na transgressão dos labios, mas o justo sairá da angustia.
Ilkiä käsitetään omissa sanoissansa, vaan vanhurskas pääsee hädästä.
14 Do fructo da bocca cada um se farta de bem, e a recompensa das mãos dos homens se lhe tornará.
Suun hedelmästä tulee paljon hyvää; ja niinkuin kukin käsillänsä tehnyt on, kostetaan hänelle.
15 O caminho do tolo é recto aos seus olhos, mas o que dá ouvidos ao conselho é sabio.
Tyhmäin mielestä on hänen tiensä otollinen, mutta viisas ottaa neuvon.
16 A ira do louco se conhece no mesmo dia, mas o avisado encobre a affronta.
Tyhmä osoittaa kohta vihansa, vaan joka peittää vääryyden, se on kavala.
17 O que produz a verdade manifesta a justiça, mas a testemunha da falsidade o engano.
Joka totuuden puhuu, se vanhurskauden ilmoittaa; mutta joka väärin todistaa, hän pettää.
18 Ha alguns que fallam palavras como estocadas de espada, mas a lingua dos sabios é saude.
Joka ajattelematta puhuu, hän pistää niinkuin miekalla; vaan viisasten kieli on terveellinen.
19 O labio de verdade ficará para sempre, mas a lingua de falsidade dura por um só momento.
Totinen suu pysyy vahvana ijankaikkisesti, vain väärä kieli ei pysy kauvan.
20 Engano ha no coração dos que maquinam mal, mas alegria teem os que aconselham a paz.
Jotka pahaa ajattelevat, niiden sydämessä on petos; vaan jotka rauhaa neuvovat, niillä on ilo.
21 Nenhum aggravo sobrevirá ao justo, mas os impios ficam cheios de mal.
Ei vanhurskaalle mitään vaaraa tapahdu; vaan jumalattomat pahuudella täytetään.
22 Os labios mentirosos são abominaveis ao Senhor, mas os que obram fielmente são o seu deleite.
Petolliset huulet ovat Herralle kauhistus; vaan jotka oikein tekevät, ovat hänelle otolliset.
23 O homem avisado encobre o conhecimento, mas o coração dos tolos proclama a estulticia.
Kavala salaa taitonsa, vaan hulluin sydän ilmoittaa hulluutta.
24 A mão dos diligentes dominará, mas os enganadores serão tributarios.
Ahkera käsi saa hallita, vaan laiskan täytyy veronalaiseksi tulla.
25 A solicitude no coração do homem o abate, mas uma boa palavra o alegra.
Sydämellinen murhe kivistelee, vaan lohdullinen sana iloittaa,
26 Mais excellente é o justo do que o companheiro, mas o caminho dos impios os faz errar.
Vanhurskas on parempi lähimmäistänsä, mutta jumalattoman tie viettelee hänen
27 O preguiçoso não assará a sua caça, mas o precioso bem do homem é ser diligente.
Ei petollinen asia menesty, mutta ahkera saa hyvän tavaran.
28 Na vereda da justiça está a vida, e no caminho da sua carreira não ha morte.
Vanhurskauden tiellä on elämä, ja hänen poluillansa ei ole kuolemaa.

< Provérbios 12 >