Lamentações de Jeremias 5
1 Lembra-te, Senhor, do que nos tem succedido: considera, e olha o nosso opprobrio.
Muista, Herra, mitä meille on tapahtunut; katso ja näe meidän häväistyksemme.
2 A nossa herdade passou a estranhos, e as nossas casas a forasteiros.
Meidän perintöosamme on siirtynyt vieraille, meidän talomme muukalaisille.
3 Orphãos somos sem pae, nossas mães são como viuvas.
Me olemme tulleet orvoiksi, isättömiksi, meidän äitimme ovat kuin lesket.
4 A nossa agua por dinheiro a bebemos, por preço vem a nossa lenha.
Oman juomavetemme me ostamme rahalla; omat puumme saamme, jos maksamme hinnan.
5 Padecemos perseguição sobre os nossos pescoços: estamos cançados, e nós não temos descanço.
Vainoojamme ovat meidän niskassamme; kun uuvumme, ei meille lepoa suoda.
6 Aos egypcios estendemos as mãos, e aos syros, para nos fartarem de pão.
Egyptille me lyömme kättä ja Assurille saadaksemme leipää ravinnoksi.
7 Nossos paes peccaram, e já não são: nós levamos as suas maldades.
Meidän isämme ovat syntiä tehneet; heitä ei enää ole. Me kannamme heidän syntivelkaansa.
8 Servos dominam sobre nós; ninguem ha que nos arranque da sua mão.
Orjat hallitsevat meitä; ei ole sitä, joka tempaisi meidät heidän käsistänsä.
9 Com perigo de nossas vidas trazemos o nosso pão, por causa da espada do deserto.
Henkemme kaupalla me noudamme leipämme, väistäen miekkaa erämaassa.
10 Nossa pelle se ennegreceu como um forno, por causa do ardor da fome.
Meidän ihomme halkeilee kuin uuni nälän poltteiden takia.
11 Forçaram as mulheres em Sião, as virgens nas cidades de Judah.
Naisia raiskataan Siionissa, neitsyitä Juudan kaupungeissa.
12 Os principes foram enforcados pelas mãos; as faces dos velhos não foram reverenciadas.
Ruhtinaita heidän kätensä hirttävät, vanhinten kasvoja ei pidetä arvossa.
13 Aos mancebos tomaram para moer, e os moços tropeçaram debaixo da lenha.
Nuorukaiset kantavat myllynkiviä, poikaset kompastelevat puutaakkojen alla.
14 Os velhos cessaram de se assentarem á porta, os mancebos de sua canção.
Poissa ovat vanhukset porteista, nuorukaiset kielisoittimiensa äärestä.
15 Cessou o gozo de nosso coração, converteu-se em lamentação a nossa dança.
Poissa on ilo sydämistämme, karkelomme on valitukseksi muuttunut.
16 Já caiu a corôa da nossa cabeça; ai agora de nós, porque peccámos.
Pudonnut on päästämme kruunu. Voi meitä, sillä me olemme syntiä tehneet!
17 Portanto desmaiou o nosso coração, por isto se escureceram os nossos olhos.
Tästä syystä on sydämemme tullut sairaaksi, näitten tähden ovat silmämme pimenneet-
18 Pelo monte de Sião, que está assolado, as raposas andam por elle.
Siionin vuoren tähden, joka on autiona, jolla ketut juoksentelevat.
19 Tu, Senhor, permaneces eternamente, e o teu throno de geração em geração.
Sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun valtaistuimesi pysyy suvusta sukuun.
20 Porque te esquecerias de nós para sempre? porque nos desampararias tanto tempo?
Miksi unhotat meidät ainiaaksi, hylkäät meidät ikipäiviksi?
21 Converte-nos, Senhor, a ti, e nos converteremos: renova os nossos dias como d'antes.
Palauta meidät, Herra, tykösi, niin me palajamme; uudista meidän päivämme muinaiselleen.
22 Porque nos rejeitarias totalmente? te enfurecerias contra nós em tão grande maneira?
Vai oletko meidät peräti hyljännyt, vihastunut meihin ylenmäärin?
