Jó 31
1 Fiz concerto com os meus olhos: como pois attentaria n'uma virgem?
"Minä olen tehnyt liiton silmäini kanssa: kuinka voisinkaan katsoa neitosen puoleen!
2 Porque qual seria a parte de Deus de cima? ou a herança do Todo-poderoso para mim desde as alturas?
Minkä osan antaisi silloin Jumala ylhäältä, minkä perintöosan Kaikkivaltias korkeudesta?
3 Porventura não é a perdição para o perverso, o desastre para os que obram iniquidade?
Tuleehan väärälle turmio ja onnettomuus väärintekijöille.
4 Ou não vê elle os meus caminhos, e não conta todos os meus passos?
Eikö hän näkisi minun teitäni ja laskisi kaikkia minun askeleitani?
5 Se andei com vaidade, e se o meu pé se apressou para o engano
Jos minä ikinä valheessa vaelsin, jos jalkani kiiruhti petokseen,
6 (Pese-me em balanças fieis, e saberá Deus a minha sinceridade),
punnitkoon minut Jumala oikealla vaa'alla, ja hän on huomaava minun nuhteettomuuteni.
7 Se os meus passos se desviavam do caminho, e se o meu coração segue os meus olhos, e se ás minhas mãos se apegou coisa alguma,
Jos minun askeleeni poikkesivat tieltä ja minun sydämeni seurasi silmiäni tahi tahra tarttui minun käsiini,
8 Então semeie eu e outro coma, e seja a minha descendencia arrancada até á raiz.
niin syököön toinen, mitä minä kylvän, ja minun vesani revittäköön juurinensa.
9 Se o meu coração se deixou seduzir por uma mulher, ou se eu armei traições á porta do meu proximo,
Jos minun sydämeni hullaantui toisen vaimoon ja minä väijyin lähimmäiseni ovella,
10 Então môa minha mulher para outro, e outros se encurvem sobre ella.
niin jauhakoon oma vaimoni vieraalle, ja halailkoot häntä muut;
11 Porque é uma infamia, e é delicto pertencente aos juizes.
sillä se olisi ollut ilkityö ja raskaasti rangaistava rikos,
12 Porque fogo é que consomem até á perdição, e desarreigaria toda a minha renda.
tuli, joka kuluttaisi manalaan saakka ja hävittäisi kaiken saatuni.
13 Se desprezei o direito do meu servo ou da minha serva, quando elles contendiam comigo,
Jos minä pidin halpana palvelijani ja palvelijattareni oikeuden, kun heillä oli riita minun kanssani,
14 Então que faria eu quando Deus se levantasse? e, inquirindo a causa, que lhe responderia?
niin mitä minä tekisin, jos Jumala nousisi, ja mitä vastaisin hänelle, jos hän kävisi tutkimaan?
15 Aquelle que me fez no ventre não o fez tambem a elle? ou não nos formou do mesmo modo na madre?
Eikö sama, joka äidin kohdussa loi minut, luonut häntäkin, eikö sama meitä äidin sydämen alla valmistanut?
16 Se retive o que os pobres desejavam, ou fiz desfallecer os olhos da viuva,
Olenko minä kieltänyt vaivaisilta heidän toivomuksensa ja saattanut lesken silmät sammumaan?
17 Ou só comi o meu bocado, e o orphão não comeu d'elle
Olenko syönyt leipäpalani yksinäni, orvonkin saamatta syödä siitä?
18 (Porque desde a minha mocidade cresceu comigo como com seu pae, e o guiei desde o ventre de minha mãe),
En, vaan nuoruudestani saakka minä kasvatin häntä niinkuin oma isä ja äitini kohdusta asti minä holhosin häntä.
19 Se a alguem vi perecer por falta de vestido, e ao necessitado por não ter coberta,
Jos minä näin menehtyväisen vaatteetonna ja köyhän verhoa vailla,
20 Se os seus lombos me não abençoaram, se elle não se aquentava com as pelles dos meus cordeiros,
jos hänen lanteensa eivät minua siunanneet eikä hän saanut lämmitellä minun karitsaini villoilla,
21 Se eu levantei a minha mão contra o orphão, porquanto na porta via a minha ajuda,
jos minä puin nyrkkiä orvolle, kun näin puoltani pidettävän portissa,
22 Então caia do hombro a minha espadoa, e quebre-se o meu braço do osso.
niin irtautukoon olkapääni hartiastani, ja murtukoon käsivarteni sijoiltansa.
23 Porque o castigo de Deus era para mim um assombro, e eu não podia supportar a sua alteza.
Sillä silloin olisi minun peljättävä turmiota Jumalalta, enkä kestäisi hänen valtasuuruutensa edessä.
24 Se no oiro puz a minha esperança, ou disse ao oiro fino: Tu és a minha confiança;
Jos minä panin uskallukseni kultaan ja sanoin hienolle kullalle: 'Sinä olet minun turvani',
25 Se me alegrei de que era muita a minha fazenda, e de que a minha mão tinha alcançado muito;
jos iloitsin siitä, että rikkauteni oli suuri ja että käteni oli saanut paljon hankituksi,
26 Se olhei para o sol, quando resplandecia, ou para a lua, caminhando gloriosa,
jos katsellessani aurinkoa, kuinka se loisti, ja kuuta, joka ylhänä vaelsi,
27 E o meu coração se deixou enganar em occulto, e a minha bocca beijou a minha mão,
sydämeni antautui salaa vieteltäväksi ja käteni niille suudelmia heitti,
28 Tambem isto seria delicto pertencente ao juiz: pois assim negaria a Deus que está em cima.
niin olisi sekin raskaasti rangaistava rikos, sillä minä olisin kieltänyt korkeuden Jumalan.
29 Se me alegrei da desgraça do que me tem odio, e se eu exultei quando mal o achou
Olenko iloinnut vihamieheni vahingosta, riemusta hykähtänyt, kun häntä onnettomuus kohtasi?
30 (Tambem não deixei peccar o meu paladar, desejando a sua morte com maldição),
En ole sallinut suuni syntiä tehdä, kiroten vaatia hänen henkeänsä.
31 Se a gente da minha tenda não disse: Ah, quem nos désse da sua carne! nunca nos fartariamos d'ella:
Eikö täydy minun talonväkeni myöntää, että kukin on saanut lihaa yllin kyllin?
32 O estrangeiro não passava a noite na rua; as minhas portas abria ao viandante.
Muukalaisen ei tarvinnut yötä ulkona viettää; minä pidin oveni auki tielle päin.
33 Se, como Adão, encobri as minhas transgressões, occultando o meu delicto no meu seio;
Olenko ihmisten tavoin peitellyt rikkomuksiani, kätkenyt poveeni pahat tekoni,
34 Porque eu temia a grande multidão, e o desprezo das familias me apavoraria, e eu me calaria, e não sairia da porta.
säikkyen suurta joukkoa ja kaiken heimon ylenkatsetta peljäten, niin että pysyin hiljaa, ovestani ulkonematta?
35 Ah quem me dera um que me ouvisse! eis que o meu intento é que o Todo-poderoso me responda, e que o meu adversario escreva um livro.
Oi, jospa joku kuuntelisi minua! Katso, tuossa on puumerkkini! Kaikkivaltias vastatkoon minulle! Jospa saisin riitapuoleni kirjoittamaan syytekirjan!
36 Por certo que o levaria sobre o meu hombro, sobre mim o ataria por corôa.
Totisesti, olkapäälläni sitä kantaisin, sitoisin sen päähäni seppeleeksi.
37 O numero dos meus passos lhe mostraria: como principe me chegaria a elle.
Tekisin hänelle tilin kaikista askeleistani ja astuisin hänen eteensä niinkuin ruhtinas.
38 Se a minha terra clamar contra mim, e se os seus regos juntamente chorarem,
Jos peltoni huusi minua vastaan ja sen vaot kaikki itkivät,
39 Se comi a sua novidade sem dinheiro, e suffoquei a alma dos seus donos,
jos kulutin sen voiman maksamatta ja saatoin sen haltijat huokaamaan,
40 Por trigo me produza cardos, e por cevada joio. Acabaram-se as palavras de Job.
niin kasvakoon nisun sijasta orjantappuroita ja ohran sijasta rikkaruohoa." Tähän päättyvät Jobin puheet.
