< Hebreus 10 >

1 Porque, tendo a lei a sombra dos bens futuros, e não a imagem exacta das coisas, nunca, pelos mesmos sacrificios que continuamente se offerecem cada anno, pode aperfeiçoar os que a elles se chegam.
Sillä koska laissa on vain tulevan hyvän varjo, ei itse asiain olemusta, ei se koskaan voi samoilla jokavuotisilla uhreilla, joita he alinomaa kantavat esiin, tehdä niiden tuojia täydellisiksi.
2 D'outra maneira, não cessariam de se offerecer, porquanto, purificados uma vez os ministrantes, nunca mais teriam consciencia de peccado.
Sillä eikö muutoin olisi lakattu niitä uhraamasta, koska näillä, jotka jumalanpalvelustaan toimittavat, kerran puhdistettuina, ei enää olisi ollut mitään tuntoa synneistä?
3 N'elles, porém, cada anno se faz commemoração dos peccados.
Mutta niissä on jokavuotinen muistutus synneistä.
4 Porque é impossivel que o sangue dos toiros e dos bodes tire os peccados.
Sillä mahdotonta on, että härkäin ja kauristen veri voi ottaa pois syntejä.
5 Pelo que, entrando no mundo, diz: Sacrificio e offerta não quizeste, mas corpo me preparaste;
Sentähden hän maailmaan tullessaan sanoo: "Uhria ja antia sinä et tahtonut, mutta ruumiin sinä minulle valmistit;
6 Holocaustos e oblações pelo peccado não te agradaram.
polttouhreihin ja syntiuhreihin sinä et mielistynyt.
7 Então disse: Eis aqui venho (no principio do livro está escripto de mim), para fazer, ó Deus, a tua vontade.
Silloin minä sanoin: 'Katso, minä tulen-kirjakääröön on minusta kirjoitettu-tekemään sinun tahtosi, Jumala'."
8 Dizendo acima: Sacrificio e offerta, e holocaustos e oblações pelo peccado não quizeste, nem te agradaram (os quaes se offerecem segundo a lei).
Kun hän ensin sanoo: "Uhreja ja anteja ja polttouhreja ja syntiuhreja sinä et tahtonut etkä niihin mielistynyt", vaikka niitä lain mukaan uhrataankin,
9 Então disse: Eis aqui venho, para fazer, ó Deus, a tua vontade. Tira o primeiro, para estabelecer o segundo.
sanoo hän sitten: "Katso, minä tulen tekemään sinun tahtosi". Hän poistaa ensimmäisen, pystyttääkseen toisen.
10 Na qual vontade somos sanctificados pela oblação do corpo de Jesus Christo, feita uma vez.
Ja tämän tahdon perusteella me olemme pyhitetyt Jeesuksen Kristuksen ruumiin uhrilla kerta kaikkiaan.
11 E assim todo o sacerdote apparece cada dia, ministrando e offerecendo muitas vezes os mesmos sacrificios, que nunca podem tirar os peccados.
Ja kaikki papit seisovat päivä päivältä palvelustaan toimittamassa ja usein uhraamassa, aina samoja uhreja, jotka eivät ikinä voi syntejä poistaa;
12 Mas este, havendo offerecido um sacrificio pelos peccados, está assentado para sempre á dextra de Deus;
mutta tämä on, uhrattuaan yhden ainoan uhrin syntien edestä, ainiaaksi istuutunut Jumalan oikealle puolelle,
13 D'aqui em diante esperando até que os seus inimigos sejam postos por escabello de seus pés.
ja odottaa nyt vain, kunnes hänen vihollisensa pannaan hänen jalkojensa astinlaudaksi.
14 Porque com uma oblação aperfeiçoou para sempre os que são sanctificados.
Sillä hän on yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.
15 E tambem o Espirito Sancto nol-o testifica, porque depois de haver antes dito:
Todistaahan sen meille myös Pyhä Henki; sillä sanottuaan:
16 Este é o concerto que farei com elles depois d'aquelles dias, diz o Senhor: Porei as minhas leis em seus corações, e as escreverei em seus entendimentos: então diz
"Tämä on se liitto, jonka minä näiden päivien jälkeen teen heidän kanssaan", sanoo Herra: "Minä panen lakini heidän sydämiinsä ja kirjoitan ne heidän mieleensä";
17 E jámais me lembrarei de seus peccados e de suas iniquidades.
ja: "heidän syntejänsä ja laittomuuksiansa en minä enää muista".
18 Ora, onde ha remissão d'estes, não ha mais oblação pelo peccado.
Mutta missä nämä ovat anteeksi annetut, siinä ei uhria synnin edestä enää tarvita.
19 Tendo pois, irmãos, ousadia para entrar no sanctuario, pelo sangue de Jesus,
Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään,
20 Pelo novo e vivo caminho que elle nos consagrou, pelo véu, isto é, pela sua carne,
jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi, joka käy esiripun, se on hänen lihansa, kautta,
21 E tendo um grande sacerdote sobre a casa de Deus,
ja koska meillä on "suuri pappi, Jumalan huoneen haltija",
22 Cheguemo-nos com verdadeiro coração, em inteira certeza de fé; tendo os corações purificados da má consciencia, e o corpo lavado com agua limpa
niin käykäämme esiin totisella sydämellä, täydessä uskon varmuudessa, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä;
23 Retenhamos firmes a confissão da nossa esperança; porque fiel é o que prometteu.
pysykäämme järkähtämättä toivon tunnustuksessa, sillä hän, joka antoi lupauksen, on uskollinen;
24 E consideremo-nos uns aos outros, para nos estimularmos á caridade e boas obras:
ja valvokaamme toinen toistamme rohkaisuksi toisillemme rakkauteen ja hyviin tekoihin;
25 Não deixando a nossa reunião, como é o costume de alguns, antes admoestando-nos uns aos outros; e tanto mais, quando virdes que se vae chegando aquelle dia.
Älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niinkuin muutamien on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän.
26 Porque, se peccarmos voluntariamente, depois de termos recebido o conhecimento da verdade, já não resta mais sacrificio pelos peccados,
Sillä jos me tahallamme teemme syntiä, päästyämme totuuden tuntoon, niin ei ole enää uhria meidän syntiemme edestä,
27 Mas uma certa expectação horrivel de juizo, e ardor de fogo, que ha de devorar os adversarios.
vaan hirmuinen tuomion odotus ja tulen kiivaus, joka on kuluttava vastustajat.
28 Quebrantando algum a lei de Moysés, morre sem misericordia, só pela palavra de duas ou tres testemunhas:
Joka hylkää Mooseksen lain, sen pitää armotta kahden tai kolmen todistajan todistuksen nojalla kuoleman:
29 De quanto maior castigo cuidaes vós será julgado digno aquelle que pisar o Filho de Deus, e tiver por profano o sangue do testamento, com que foi sanctificado, e fizer aggravo ao Espirito da graça?
kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa armon Henkeä!
30 Porque bem conhecemos aquelle que disse: Minha é a vingança, eu darei a recompensa, diz o Senhor. E outra vez: O Senhor julgará o seu povo.
Sillä me tunnemme hänet, joka on sanonut: "Minun on kosto, minä olen maksava"; ja vielä: "Herra on tuomitseva kansansa".
31 Horrenda coisa é cair nas mãos do Deus vivo.
Hirmuista on langeta elävän Jumalan käsiin.
32 Lembrae-vos, porém, dos dias passados, em que, depois de serdes illuminados, supportastes grande combate de afflicções;
Mutta muistakaa entisiä päiviä, jolloin te, valistetuiksi tultuanne, kestitte monet kärsimysten kilvoitukset,
33 Em parte fostes feitos espectaculo com vituperios e tribulações, e em parte fostes participantes com os que assim foram tratados.
kun te toisaalta olitte häväistysten ja ahdistusten alaisina, kaikkien katseltavina, toisaalta taas tulitte niiden osaveljiksi, joiden kävi samalla tavalla.
34 Porque tambem vos compadecestes das minhas prisões, e com gozo permittistes o roubo dos vossos bens, sabendo que em vós mesmos tendes nos céus uma possessão melhor e permanente.
Sillä vankien kanssa te olette kärsineet ja ilolla pitäneet hyvänänne omaisuutenne ryöstön, tietäen, että teillä on parempi tavara, joka pysyy.
35 Não rejeiteis pois a vossa confiança, que tem grande remuneração de galardão.
Älkää siis heittäkö pois uskallustanne, jonka palkka on suuri.
36 Porque necessitaes de paciencia, para que, depois de haverdes feito a vontade de Deus, possaes alcançar a promessa.
Sillä te tarvitsette kestäväisyyttä, tehdäksenne Jumalan tahdon ja saadaksenne sen, mikä luvattu on.
37 Porque ainda um poucochinho, e o que ha de vir virá, e não tardará.
Sillä "vähän, aivan vähän aikaa vielä, niin tulee hän, joka tuleva on, eikä viivyttele;
38 Mas o justo viverá da fé; e, se alguem se retirar, a minha alma não tem prazer n'elle.
mutta minun vanhurskaani on elävä uskosta, ja jos hän vetäytyy pois, ei minun sieluni mielisty häneen".
39 Nós, porém, não somos d'aquelles que se retiram para a perdição, mas d'aquelles que crêem para a conservação da alma
Mutta me emme ole niitä, jotka vetäytyvät pois omaksi kadotuksekseen, vaan niitä, jotka uskovat sielunsa pelastukseksi.

< Hebreus 10 >