Psalmów 73
1 Psalm Asafa. Doprawdy Bóg [jest] dobry dla Izraela; dla tych, którzy są czystego serca.
Asaphin Psalmi. Totta on Jumala hyvä Israelille, niille, jotka puhtaat sydämestä ovat.
2 Ale moje nogi niemal się potknęły, moje kroki omal się nie zachwiały;
Mutta minä olisin pian jaloillani horjunut: minun askeleeni olisivat lähes liukastuneet.
3 Bo zazdrościłem głupcom, widząc pomyślność niegodziwych.
Sillä minä närkästyin öykkäreistä, että minä näin jumalattomat menestyvän.
4 Nie mają bowiem więzów aż do śmierci, ale w całości zostaje ich siła.
Sillä ei he ole missään kuoleman hädässä, vaan heidän voimansa pysyy vahvana.
5 Nie doznają trudu ludzkiego ani cierpień jak inni ludzie.
Ei he ole vastoinkäymisessä niinkuin muut ihmiset, ja ei heitä vaivata niinkuin muita ihmisiä.
6 Dlatego są opasani pychą jak złotym łańcuchem i odziani w okrucieństwo jak w szatę ozdobną.
Sentähden on heidän ylpeytensä koria, ja heidän väkivaltansa kaunistaa heitä.
7 Ich oczy wystają od tłuszczu; mają więcej niż serce mogłoby sobie życzyć.
Heidän silmänsä paisuvat lihavuudesta: he tekevät mitä ainoastansa heille kelpaa.
8 Oddali się rozpuście i mówią przewrotnie o ucisku, mówią wyniośle.
Kaikkia he katsovat ylön, ja sitte pahasti puhuvat: he puhuvat ja laittavat ylpiästi.
9 Zwracają swe usta przeciwko niebu, a ich język krąży po ziemi.
Mitä he puhuvat, sen täytyy olla taivaasta puhuttu: mitä he sanovat, sen täytyy maan päällä kelvata.
10 Dlatego jego lud wraca dotąd i obficie leją się na nich wody;
Sentähden noudattaa heitä yhteinen kansa, ja kokoontuvat heidän tykönsä niinkuin vedet,
11 Bo mówią: Jakże Bóg może o tym wiedzieć? Czy Najwyższy ma wiedzę?
Ja sanovat: mitä Jumalan pitäis heitä kysymän? mitä pitäis korkeimman heistä lukua pitämän?
12 Oto ci są niegodziwi, a powodzi im się na świecie i pomnażają bogactwa.
Katso, ne ovat jumalattomat: he ovat onnelliset maailmassa ja rikastuvat.
13 A więc na próżno oczyściłem swoje serce i w niewinności obmywałem ręce.
Pitäiskö siis sen turhaan oleman, että minun sydämeni nuhteetoinna elää, ja minä pesen viattomuudessa minun käteni?
14 Cały dzień bowiem znoszę cierpienia i co rano jestem chłostany.
Ja minä ruoskitaan joka päivä, ja minun rangaistukseni on joka aamu käsissä?
15 Gdybym powiedział: Będę mówił tak samo, skrzywdziłbym ród twoich synów.
Minä olisin lähes niin sanonut kuin hekin; mutta katso, niin minä olisin tuominnut kaikki sinun lapses, jotka ikänänsä olleet ovat.
16 Starałem się to rozumieć, ale było dla mnie zbyt trudne;
Minä ajattelin sitä tutkia; mutta se oli minulle ylen raskas,
17 Aż wszedłem do świątyni Bożej [i] tu zrozumiałem, jaki jest ich koniec.
Siihenasti kuin minä menin Jumalan pyhään, ja ymmärsin heidän loppunsa.
18 Doprawdy na śliskich miejscach ich postawiłeś i strącasz ich na zatracenie.
Tosin sinä asetit heitä liukkaalle, ja syöksit heitä pohjaan.
19 [Oto] jak doznali zguby! Nagle niszczeją, strawieni przerażeniem.
Kuinka he niin pian hukkuvat: he hukkuvat ja saavat kauhian lopun.
20 Jak sen po przebudzeniu, Panie, gdy się ockniesz, wzgardzisz ich obrazem.
Niinkuin uni, koska joku herää, niinpä sinä, Herra teet heidän kuvansa kaupungissa ylönkatsotuksi.
21 Gdy gorycz miałem w sercu, a w nerkach czułem kłucie;
Vaan kuin se karvasteli minun sydämessäni ja pisti minun munaskuitani,
22 Byłem głupi i nic nie rozumiałem, byłem przed tobą [jak] zwierzę.
Silloin olin minä tyhmä ja en mitään tietänyt: minä olin niinkuin nauta sinun edessäs.
23 A jednak zawsze [jestem] z tobą, [bo] mnie trzymałeś za prawą rękę.
Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäs; sillä sinä pidät minun oikiasta kädestäni.
24 Poprowadzisz mnie według swej rady, a potem przyjmiesz mnie do chwały.
Sinä talutat minua neuvollas, ja korjaat minua viimein kunnialla.
25 Kogo [innego] mam w niebie? I na ziemi oprócz ciebie w nikim [innym] nie mam upodobania.
Kuin sinä ainoastansa minulla olisit, niin en minä ensinkään sitte taivaasta eli maasta tottelisi.
26 Choć moje ciało i serce ustanie, Bóg jest skałą mego serca i moim dziedzictwem na wieki.
Vaikka vielä minun ruumiini ja sieluni vaipuis, niin sinä, Jumala, kuitenkin olet aina minun sydämeni uskallus ja minun osani.
27 Oto bowiem ci, którzy się oddalają od ciebie, zginą; wytracasz tych, którzy cudzołożą, [odstępując] od ciebie.
Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat: sinä kadotat kaikki, jotka sinua vastaan huorin tekevät.
28 Mnie zaś dobrze jest zbliżyć się do Boga; pokładam w Panu BOGU moją ufność, aby opowiadać wszystkie jego dzieła.
Mutta se on minun iloni, että minä itseni Jumalan tykö pidän, ja panen toivoni Herran, Herran päälle, ilmoittamaan kaikkia sinun töitäs.
