Lamentacje 5
1 Wspomnij, PANIE, na to, co nas spotkało. Spójrz i zobacz nasze pohańbienie.
Muista, Herra, mitä meille on tapahtunut; katso ja näe meidän häväistyksemme.
2 Nasze dziedzictwo przypadło obcym, a nasze domy – cudzoziemcom.
Meidän perintöosamme on siirtynyt vieraille, meidän talomme muukalaisille.
3 Staliśmy się sierotami, bez ojca; nasze matki są jak wdowy.
Me olemme tulleet orvoiksi, isättömiksi, meidän äitimme ovat kuin lesket.
4 Własną wodę pijemy za pieniądze, nasze drwa za pieniądze kupujemy.
Oman juomavetemme me ostamme rahalla; omat puumme saamme, jos maksamme hinnan.
5 Prześladowanie ciąży na naszym karku. Pracujemy, [a] nie dają nam odpocząć.
Vainoojamme ovat meidän niskassamme; kun uuvumme, ei meille lepoa suoda.
6 Podawaliśmy rękę Egipcjanom i Asyryjczykom, aby nasycić się chlebem.
Egyptille me lyömme kättä ja Assurille saadaksemme leipää ravinnoksi.
7 Nasi ojcowie zgrzeszyli, nie ma ich, a my nosimy ich nieprawość.
Meidän isämme ovat syntiä tehneet; heitä ei enää ole. Me kannamme heidän syntivelkaansa.
8 Niewolnicy panują nad nami, nie ma nikogo, kto by nas wybawił z ich ręki.
Orjat hallitsevat meitä; ei ole sitä, joka tempaisi meidät heidän käsistänsä.
9 Z narażeniem życia szukamy swego chleba z powodu miecza [na] pustyni.
Henkemme kaupalla me noudamme leipämme, väistäen miekkaa erämaassa.
10 Nasza skóra jak piec zaciemniła się od strasznego głodu.
Meidän ihomme halkeilee kuin uuni nälän poltteiden takia.
11 Kobiety na Syjonie hańbiono, a panny – w miastach Judy.
Naisia raiskataan Siionissa, neitsyitä Juudan kaupungeissa.
12 Książęta byli wieszani ich rękami, oblicza starszych nie uszanowano.
Ruhtinaita heidän kätensä hirttävät, vanhinten kasvoja ei pidetä arvossa.
13 Młodzieńców wzięli do młócenia, dzieci padały pod [ciężarem] drewna.
Nuorukaiset kantavat myllynkiviä, poikaset kompastelevat puutaakkojen alla.
14 Starcy w bramach już nie siadają, młodzieńcy przestali [śpiewać] swoje pieśni.
Poissa ovat vanhukset porteista, nuorukaiset kielisoittimiensa äärestä.
15 Radość zniknęła z naszych serc, nasze pląsanie zamieniło się w żałobę.
Poissa on ilo sydämistämme, karkelomme on valitukseksi muuttunut.
16 Spadła korona z naszej głowy. Biada nam, bo zgrzeszyliśmy!
Pudonnut on päästämme kruunu. Voi meitä, sillä me olemme syntiä tehneet!
17 Dlatego nasze serce omdlewa, dlatego nasze oczy są zaćmione.
Tästä syystä on sydämemme tullut sairaaksi, näitten tähden ovat silmämme pimenneet-
18 Z powodu spustoszonej góry Syjonu lisy chodzą po niej.
Siionin vuoren tähden, joka on autiona, jolla ketut juoksentelevat.
19 Ty, PANIE, trwasz na wieki, twój tron z pokolenia na pokolenie.
Sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun valtaistuimesi pysyy suvusta sukuun.
20 Czemu zapominasz o nas na wieki i opuszczasz nas na tak długi czas?
Miksi unhotat meidät ainiaaksi, hylkäät meidät ikipäiviksi?
21 Nawróć nas do siebie, PANIE, a będziemy nawróceni; odnów nasze dni, jak dawniej.
Palauta meidät, Herra, tykösi, niin me palajamme; uudista meidän päivämme muinaiselleen.
22 Czy odrzuciłeś nas całkowicie? Czy bardzo się na nas gniewałeś?
Vai oletko meidät peräti hyljännyt, vihastunut meihin ylenmäärin?
