< Hioba 9 >
2 Doprawdy, wiem, że tak [jest]. Lecz jak człowiek miałby być usprawiedliwiony przed Bogiem?
Minä kyllä sen tiedän, että niin on, ettei ihminen taida hurskas olla Jumalan edessä.
3 Gdyby chciał się z nim spierać, nie odpowie mu ani raz na tysiąc.
Jos hän tahtois riidellä hänen kanssansa, ei hän taitais vastata häntä yhtä tuhanteen.
4 Ma on mądre serce i potężną siłę. Kto mu się sprzeciwił i powodziło mu się?
Hän on viisas ja voimallinen: kenenkä siitä on hyvää ollut, kuin häntä vastaan on itsensä asettanut?
5 On przenosi góry, a [ludzie] nie zauważają, przewraca je w swoim gniewie.
Hän siirtää vuoret ennenkuin he sen ymmärtävät, jotka hän vihassansa kukistaa.
6 On wstrząsa ziemią z jej miejsca i trzęsą się jej filary.
Hän liikuttaa maan siastansa, niin että sen patsaat vapisevat.
7 On rozkaże słońcu i ono nie wschodzi, zamyka też gwiazdy pieczęcią.
Hän puhuu auringolle, niin ei se nouse; ja hän lukitsee tähdet.
8 On sam rozciąga niebiosa i kroczy po falach morza.
Hän yksin levittää taivaat, ja käy meren aaltoin päällä.
9 On stworzył Niedźwiedzicę, Oriona, Plejady i gwiazdozbiory południa.
Hän tekee Otavan ja Kointähden, Seulaiset ja ne tähdet etelään päin.
10 On czyni rzeczy wielkie i niezbadane, cuda, których zliczyć nie można.
Hän tekee suuria töitä, joita ei taideta tutkia, ja epälukuisia ihmeitä.
11 Oto przechodzi obok mnie, a nie widzę go; mija mnie, a ja go nie dostrzegam.
Katso, hän käy minun ohitseni ennenkuin minä sen havaitsen, ja menee pois ennenkuin minä sen ymmärrän.
12 Oto gdy zabiera, któż go powstrzyma? Któż mu powie: Co czynisz?
Katso, jos hän menee äkisti, kuka noutaa hänen jälleen? kuka sanoo hänelle: mitäs teet?
13 Gdyby Bóg nie odwrócił swego gniewu, zuchwali pomocnicy upadliby pod nim.
Hän on Jumala, hänen vihaansa ei yksikään aseta; hänen allensa pitää itsensä kumartaman ylpiätkin herrat.
14 Jakże ja mu odpowiem? [Jakie] słowa wybiorę, aby się z nim spierać?
Kuinka minun pitäisi häntä vastaaman, ja löytämän sanoja häntä vastaan?
15 Choćbym był sprawiedliwy, nie odpowiedziałbym mu, lecz błagałbym swojego sędziego.
Ehkä minulla vielä oikeus olis, niin en kuitenkaan taida minä häntä vastata; vaan täytyis oikeudessa rukoilla.
16 Choćbym go wzywał, a on by się odezwał, jeszcze nie uwierzyłbym, że mnie wysłuchał;
Ja ehkä minä vielä häntä avuksihuutaisin, ja hän kuulis minua, niin en minä uskoisi, että hän kuultelis minun ääntäni;
17 Kruszy mnie bowiem burzą i pomnaża moje rany bez powodu.
Sillä hän hän runtelee minun tuulispäällä, ja enentää minun haavani ilman syytä.
18 Nie pozwala mi odetchnąć, raczej napełnia mnie goryczą.
Ei hän anna minun henkeni virota, vaan täyttää minun murheella.
19 Jeśli [chodzi] o siłę, oto jest potężny, a jeśli chodzi o sąd, któż mnie przed nim przyprowadzi?
Jos joku tahtoo voimaa, katso, hän on voimallinen; jos joku tahtoo oikeutta, kuka todistaa minun kanssani?
20 Jeśli się usprawiedliwię, moje usta mnie potępią. Jeśli powiem, że jestem doskonały, to one wykażą, że jestem przewrotny.
Jos minä sanoisin: minä olen oikia, niin minun suuni kuitenkin tuomitsee minun: eli minä olen vakaa, niin hän kuitenkin tekee minun pahaksi.
21 Choćbym był doskonały, przecież nie znałbym swojej duszy; gardziłbym swoim życiem.
Ehkä minä vielä vakaa olisin, niin en minä kuitenkaan tunne itsiäni; vaan minä suutun eIämääni.
22 Jedno jest [pewne], dlatego powiedziałem: On niszczy [zarówno] doskonałego, [jak] i niegodziwego;
Se on se ainoa minkä minä sanonut olen, hän kadottaa hyvän ja jumalattoman.
23 Jeśli bicz nagle zabija, śmieje się on z doświadczenia niewinnych.
Kuin hän rupee lyömään, niin hän tappaa äkisti, ja pilkkaa viattomain kiusausta.
24 Ziemia została wydana w ręce niegodziwego. On zakrywa oblicze sędziów. A jeśli nie on, któż [to czyni]?
Maa annetaan jumalattoman käsiin, hän peittää sen tuomarien kasvot: ellei se niin ole, kuinka se myös toisin on?
25 Ale moje dni są szybsze niż goniec, uciekły i nie widziały nic dobrego.
Minun päiväni ovat olleet nopiammat kuin juoksia: ne ovat paenneet, ja ei mitään hyvää nähneet.
26 Przeminęły jak szybkie łodzie, jak orzeł, który rzuca się na żer.
Ne ovat pois menneet kuin joutuva haaksi, kuin kotka lentää rualle.
27 Jeśli powiem: Zapomnę o swojej skardze, zaniecham swego gniewu i pocieszę się;
Koska minä ajattelen: minä unhotan valitukseni, ja muutan kasvoni ja virvoitan minuni:
28 Wtedy przerażają mnie wszystkie moje cierpienia, bo wiem, że nie uznasz mnie za niewinnego.
Niin minä pelkään kaikkia minun kipujani, tietäen, ettes anna minun olla viatoinna.
29 Jeśli jestem niegodziwy, to czemu trudzę się na próżno?
Jos olen jumalatoin, miksi minä nyt itsiäni hukkaan vaivaan?
30 Choćbym się umył wodą ze śniegu i oczyścił mydłem swoje ręce;
Vaikka minä pesisin itseni lumivedessä ja puhdistaisin käteni saippualla,
31 Ty i tak zanurzysz mnie w dole i moje szaty będą się mną brzydzić.
Niin sinä kuitenkin pistäisit minun lokaan; ja minun vaatteeni olisivat minulle kauhistukseksi.
32 On bowiem nie jest człowiekiem jak ja, abym śmiał mu odpowiedzieć i abyśmy razem stanęli przed sądem.
Sillä ei hän ole minun vertaiseni, jota minä vastata taidan, että me ynnä tulisimme oikeuden eteen.
33 Nie ma między nami rozjemcy, który mógłby położyć rękę na nas obu.
Ei ole joka meitä eroittaa, joka laskis kätensä meidän kahden välillemme.
34 Niech tylko zdejmie ze mnie swoją rózgę, a jego groza niech mnie już nie przeraża;
Hän ottakoon vitsansa pois minusta, ja älköön hänen hirmuisuutensa peljättäkö minua;
35 Wtedy będę mówił i nie będę się go bać; ale tak nie jest ze mną.
Että minä puhuisin ja en pelkäisi häntä; sillä en minä mitään kanssani tiedä.