Hioba 41
1 Czy lewiatana wyciągniesz wędką? Czy za jego język [wyciągniesz go] sznurem opuszczonym?
Taidatkos vetää Leviatanin ongella, ja sitoa hänen kielensä nuoralla?
2 Czy przewleczesz hak przez jego nozdrza? Czy kolcem przebijesz mu szczęki?
Taidatkos panna ongen hänen sierameensa, ja hänen leukaluunsa pistää naskalilla lävitse?
3 Czy będzie cię błagać? Czy będzie z tobą rozmawiał łagodnie?
Luuletkos, että hän sinua paljon rukoilee, ja liehakoitsee sinun edessäs?
4 Czy zawrze z tobą przymierze? Czy przyjmiesz go za sługę na zawsze?
Luuletkos, että hän tekee liiton sinun kanssas, saadakses häntä alinomaiseksi orjakses?
5 Czy będziesz z nim igrał jak z ptaszkiem? Czy uwiążesz go dla swoich córek?
Taidatkos leikitä hänen kanssansa niinkuin linnun kanssa, eli sitoa hänen sinun piikais sekaan?
6 Czy [twoi] towarzysze wyprawią sobie z niego ucztę? Czy podzielą go między siebie kupcy?
Luuletkos hänen kumppaneilta leikattaman, jaettaa kauppamiehille.
7 Czy poprzebijasz jego skórę grotami albo jego głowę harpunami?
Taidatkos täyttää koko verkkohuoneen hänen nahallansa, eli kalamiesten kokkoin hänen päällänsä.
8 Połóż tylko rękę na niego i wspomnij o walce, więcej tego nie zrobisz.
Koska sinä häneen rupeet kädelläs, niin muista, ettäs tulet sotaan, josta et sinä mitään voita.
9 Oto nadzieja pojmania go jest złudna. Czy na sam jego widok nie zostanie człowiek powalony?
Katso, hänen toivonsa pettää hänen; sillä koska hän hänen näkee, mukeltaneeko hän pois?
10 Nikt nie odważy się go obudzić. Kto zdoła więc stanąć przede mną?
Ei ole niin rohkiaa, kuin tohtii hänen herättää: kuka siis seisoo minun edessäni?
11 Kto mi coś dał, abym mu odpłacił? [Cokolwiek znajduje się] pod całym niebem należy do mnie.
Kuka on minulle jotakin ennen antanut, että minä sen hänelle maksaisin? Minun ovat kaikki, mitä kaikkein taivasten alla on.
12 Nie będę milczał o jego członkach ani o jego potędze, ani o jego wspaniałej budowie.
Minun täytyy puhua kuinka suuri, kuinka väkevä ja kuinka kaunis hän on.
13 Kto odkryje wierzch jego szaty? Kto przystąpi [do niego] z podwójnym wędzidłem?
Kuka riisuu hänen vaatteensa? Kuka tohtii ruveta hänen hampaisiinsa?
14 Kto otworzy wrota jego paszczy? Groza roztacza się wokół jego zębów.
Kuka voi avata hänen leukaluunsa, jotka ovat hirmuiset hänen hammastensa ympäri?
15 [Jego] łuski to jego pycha, ściśle spięte razem [jakby] pieczęcią.
Hänen suomuksensa ovat pulskiat, kiinnitetyt toinen toiseensa, niinkuin sinetti.
16 Jedna do drugiej tak przylega, że powietrze nie wejdzie między nie.
Yksi on kiinni toisessa, niin ettei tuuli pääse lävitse.
17 Jedna z drugą jest spojona, są tak złączone, że nie można ich rozdzielić.
Ne ovat kiinni toinen toisessansa ja pysyvät yhdessä, ettei heitä taideta eroittaa.
18 Przez jego kichanie błyszczy światło, a jego oczy [są] jak powieki zorzy.
Hänen aivastamisestansa kiiltää valkeus, ja hänen silmänsä ovat niinkuin aamuruskon silmälaudat.
19 Z jego paszczy wychodzą pochodnie, tryskają iskry ognia.
Hänen sunstansa käyvät tulisoitot ulos, ja tuliset kipinät sinkoilevat.
20 Z jego nozdrzy wychodzi dym jak z wrzącego garnca lub kotła.
Hänen sieraimistansa käy ulos savu, niinkuin kiehuvasta padasta ja kattilasta.
21 Jego oddech rozpala węgle, z jego paszczy wychodzi płomień.
Hänen henkensä on niinkuin tulinen hiili, ja hänen suustansa käy liekki ulos.
22 W jego szyi spoczywa moc i przed nim ucieka smutek.
Hänen kaulansa on vahva; ja se on hänen ilonsa, kuin hän tekee jotakin vahinkoa.
23 Warstwy jego ciała są spojone, tak twarde, że się nie poruszają.
Hänen lihansa jäsenet ovat kiinni toinen toisessansa, ne ovat hänessä kiinni, ettei hän liikuteta.
24 Jego serce jest twarde jak kamień, tak twarde jak część dolnego kamienia młyńskiego.
Hänen sydämensä on kova niinkuin kivi, ja niin vahva kuin alimmainen myllyn kivi.
25 Gdy się podnosi, drżą mocarze, a od strachu oczyszczają się.
Kuin hän korottaa itsensä, niin väkevät peljästyvät; kuin hän joutuu edes, niin ei siellä armoa ole.
26 Miecz, który go dosięga, nie ostaje się, podobnie drzewce, strzała i pancerz.
Jos hänen tykönsä mennään miekalla eli keihäällä, aseilla eli haarniskoilla, niin ei hän itsiänsä liikuta.
27 Żelazo uważa za słomę, a miedź za zbutwiałe drewno.
Ei hän rautaa tottele enempi kuin kortta, eikä vaskea enempi kuin lahopuuta.
28 Strzała nie spłoszy go, a kamienie z procy są dla niego jak źdźbło.
Ei häntä nuolet karkota, ja linkokivet ovat hänelle niinkuin akanat.
29 Oszczep uważa za słomę, a drwi sobie z szarpania włócznią.
Vasara on hänen edssänsä niinkuin korsi; hän pilkkaa liehuvia keihäitä.
30 Pod nim [są] ostre skorupy; w błocie ścieli [sobie wszelkimi] ostrymi rzeczami.
Ja hän taitaa maata terävällä kivellä, hän makaa terävällä niinkuin sontatunkiolla.
31 Sprawia, że głębiny wrą jak kocioł, a morze mąci jak w moździerzu.
Hän saattaa syvän meren kiehumaan niinkuin padan, ja liikuttaa yhteen niinkuin voiteen.
32 Zostawia za sobą błyszczącą ścieżkę, tak że się wydaje, że głębiny mają siwiznę.
Hänen jälkeensä polku valkenee; hän tekee syvyydet sangen harmaaksi.
33 Nie ma na ziemi jemu podobnego, który został tak stworzony, że niczego się nie boi.
Ei ole maalla hänen vertaistansa; hän on tehty pelkäämättömäksi.
34 Lekceważy wszelką wysoką rzecz. On jest królem nad wszystkimi synami pychy.
Hän katsoo kaikki korkiat ylön; hän on kaikkein ylpeiden kuningas.
