Psalmów 147
1 Chwalcie Pana; albowiem dobra rzecz jest, śpiewać Bogu naszemu; albowiem to wdzięczna i przystojna jest chwała.
Kiittäkäät Herraa! sillä Jumalaamme kiittää on kallis asia: kiitos on suloinen ja kaunis.
2 Pan Jeruzalem buduje, a rozproszonego Izraela zgromadza.
Herra rakentaa Jerusalemin, ja kokoo hajoitetut Israelilaiset.
3 Który uzdrawia skruszonych na sercu, a zawiązuje boleści ich.
Hän parantaa murretut sydämet, ja sitoo heidän kipunsa.
4 Który rachuje liczbę gwiazd, a każdą z nich imieniem jej nazywa.
Hän lukee tähdet, ja kutsuu heitä kaikkia nimeltänsä.
5 Wielki jest Pan nasz, i wielki w mocy; rozumienia jego niemasz liczby.
Suuri on meidän Herramme, ja suuri hänen voimansa, ja hänen viisautensa on määrätöin.
6 Pan pokornych podnosi; ale niepobożnych aż ku ziemi uniża.
Herra ojentaa raadolliset, ja jumalattomat maahan paiskaa.
7 Śpiewajcież Panu z chwałą; śpiewajcie Bogu naszemu na harfie;
Vuoroin veisatkaat Herralle kiitossanalla, ja veisatkaat meidän Herrallemme kanteleella;
8 Który okrywa niebiosa obłokami, a deszcz ziemi gotuje: który czyni, że rośnie trawa po górach;
Joka taivaan pilvillä peittää ja antaa sateen maan päälle; joka ruohot vuorilla kasvattaa;
9 Który daje bydłu pokarm ich, i kruczętom młodym, które wołają do niego.
Joka eläimille antaa heidän ruokansa, ja kaarneen pojille, jotka häntä avuksensa huutavat.
10 Nie kocha się w mocy końskiej, ani się kocha w goleniach męskich.
Ei hän mielisty hevosten väkevyyteen, eikä hänelle kelpaa miehen sääriluut.
11 Kocha się Pan w tych, którzy się go boją, a którzy ufają w miłosierdziu jego.
Herralle kelpaavat ne, jotka häntä pelkäävät, ja jotka hänen laupiuteensa uskaltavat.
12 Chwalże, Jeruzalemie! Pana; chwalże, Syonie! Boga twego.
Ylistä, Jerusalem, Herraa: kiitä, Zion, sinun Jumalaas!
13 Albowiem on umacnia zawory bram twoich, a błogosławi synów twoich w pośrodku ciebie.
Sillä hän vahvistaa sinun porttis salvat, ja siunaa sinussa sinun lapses.
14 On czyni pokój w granicach twoich, a najwyborniejszą pszenicą nasyca cię.
Hän saattaa rauhan sinun ääriis, ja ravitsee sinua parhailla nisuilla.
15 On wysyła słowo swe na ziemię; bardzo prędko bieży wyrok jego.
Hän lähettää puheensa maan päälle: hänen sanansa nopiasti juoksee.
16 On daje śnieg jako wełnę, szron jako popiół rozsypuje.
Hän antaa lumen niinkuin villan; hän hajoittaa härmän niinkuin tuhan.
17 Rzuca lód swój jako bryły; przed zimnem jego któż się ostoi?
Hän heittää rakeensa niinkuin palat; kuka hänen pakkasensa edessä kestää?
18 Posyła słowo swoje, i roztapia je; powienie wiatrem swym, a rozlewają wody.
Hän lähettää sanansa, ja sulaa ne; hän antaa tuulen puhaltaa, niin vedet juoksevat.
19 Oznajmuje słowo swe Jakóbowi, ustawy swe i sądy swe Izraelowi.
Hän ilmoittaa Jakobille sanansa, ja Israelille säätynsä ja oikeutensa.
20 Nie uczynił tak żadnemu narodowi; przetoż nie poznali sądów jego. Halleluja.
Ei hän niin tehnyt kaikille pakanoille; eikä he tiedä hänen oikeuttansa, Halleluja!
