< Matayu 9 >
1 Yesu kakweniti mumtumbwi na kalokiti litanda na kuwuya mlushi lwakuwi.
Ja hän astui venheeseen, meni jälleen toiselle rannalle ja tuli omaan kaupunkiinsa.
2 Wantu wamu wamjegiti muntu yakalewelekiti nshimba, wamgonjeka mumkeka. Yesu pakawoniti njimiru yawu, kamgambira muntu yakalewelekiti, “Naguwera na lyoga mwana gwangu! Gulegiziwa vidoda vyagutenditi.”
Ja katso, hänen tykönsä tuotiin halvattu mies, joka makasi vuoteella. Kun Jeesus näki heidän uskonsa, sanoi hän halvatulle: "Poikani, ole turvallisella mielellä; sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi".
3 Wafunda wamu wa Malagaliru wanja kulitakulira weni, “Muntu ayu kankumwigilanga Mlungu!”
Ja katso, muutamat kirjanoppineista sanoivat mielessään: "Tämä pilkkaa Jumalaa".
4 Yesu kagamaniti maholu gawu, su kawagambira, “Iwera hashi mwankulihola vitwatira vidoda?
Mutta Jeesus ymmärsi heidän ajatuksensa ja sanoi: "Miksi te ajattelette pahaa sydämessänne?
5 Hashi, shizotopa ng'anji shii, ‘Kutakula vidoda vyagutenditi vilekiziwa,’ ama kutakula, ‘Gugoloki na gugendigendi’?
Sillä kumpi on helpompaa, sanoako: 'Sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi', vai sanoa: 'Nouse ja käy'?
6 Hanuwalanguziyi kuwera Mwana gwa Muntu kana uwezu pasipanu wa kuwalekeziya wantu vidoda vyawatenda.” Su kamgambira muntu yakalewelekiti, “Gugoloki, gutoli mkeka gwaku na gugendi ukaya kwaku.”
Mutta tietääksenne, että Ihmisen Pojalla on valta maan päällä antaa syntejä anteeksi, niin" -hän sanoi halvatulle-"nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi."
7 Muntu yakalewelekiti kagoloka na kagenda ukaya kwakuwi.
Ja hän nousi ja lähti kotiinsa.
8 Lipinga lya wantu pawawoniti vitwatira vyavilawiliti, walikangashiti na wamkwisiti Mlungu yakawayupiti wantu uwezu wa ntambu ayi.
Mutta kun kansanjoukot sen näkivät, peljästyivät he ja ylistivät Jumalaa, joka oli antanut senkaltaisen vallan ihmisille.
9 Yesu kawukiti pahala paliya, na pakaweriti kankugendagenda, kamwoniti mtola kodi yawamshema Matayu, kalivaga palihengu lyakuwi. Yesu kamgambira, “Gunfati.” Matayu kagoloka na kamfata.
Ja sieltä kulkiessaan ohi Jeesus näki miehen, jonka nimi oli Matteus, istumassa tulliasemalla ja sanoi hänelle: "Seuraa minua". Niin tämä nousi ja seurasi häntä.
10 Yesu pakaweriti ukaya kwa Matayu kankuliya shiboga, watola kodi wavuwa na watenda vidoda wiziti kuliya shiboga pamuhera na Yesu na wafundwa wakuwi.
Ja kun hän aterioi hänen kodissaan, niin katso, tuli monta publikaania ja syntistä, ja he aterioivat Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa.
11 Mafalisayu wamu pawawoniti aga, wawakosiya wafundwa wakuwi, “Iwera hashi mfunda gwenu kankuliya shiboga pamuhera na watola kodi na yawatenda vidoda?”
Ja kun fariseukset sen näkivät, sanoivat he hänen opetuslapsilleen: "Miksi teidän opettajanne syö publikaanien ja syntisten kanssa?"
12 Yesu kawapikaniriti na kawankula, “Wantu wakomu wamfira ndiri mganga, kumbiti walweli hera ndo wamfira mganga.
Mutta kun Jeesus sen kuuli, sanoi hän: "Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.
13 Mlungu kalonga, Mgendi mwakalifundi Lilembu ali linanagala lyana mana gaa, ‘Neni ntakula nfira lusungu, nfira ndiri tambiku.’ Niza ndiri kuwashema wantu yawalihola wankumfiriziya Mlungu, kumbiti yawatenda vidoda.”
Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä on: 'Laupeutta minä tahdon enkä uhria'. Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä."
14 Shakapanu wantumini wa Yohani Mbatiza wamgenderiti Yesu, wamkosiya, “Iwera hashi, twenga pamuhera na Mafalisayu tuleka kuliya, kumbiti wafundwa waku waleka ndiri kuliya shiboga?”
Silloin Johanneksen opetuslapset tulivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Me ja fariseukset paastoamme paljon; miksi sinun opetuslapsesi eivät paastoa?"
15 Yesu kawankula, “Hashi, mulihola kuwera wahenga pawawera mumsambu gwa ndowa wahinginika pawawera na mpalu gwa ndowa? Nakaka hapeni wahinginiki! Kumbiti lishaka lyankwiza pawamuwusiya mpalu gwa ndowa, ndo womberi hawaleki kuliya.
Niin Jeesus sanoi heille: "Eiväthän häävieraat voi surra, niinkauan kuin ylkä on heidän kanssaan? Mutta päivät tulevat, jolloin ylkä otetaan heiltä pois, ja silloin he paastoavat.
16 “Kwahera muntu yakasona shiraka sha nguwu ya syayi munguwu ngona toziya shiraka ashi hashidegi nguwu ngona na padegekiti palii hapongereki.
Ei kukaan pane vanuttamattomasta kankaasta paikkaa vanhaan vaippaan, sillä semmoinen täytetilkku repii palasen vaipasta, ja reikä tulee pahemmaksi.
17 Ama kwahera muntu yoseri yakaweza kulekera divayi ya syayi mumihaku ya lukuli lugona, pakatenda hangu mihaku igona haipantiki na divayi hayitiki. Kumbiti divayi ya syayi ilekerwa mumihaku ya lukuli ya syayi na vyoseri havitulwi weri.”
Eikä nuorta viiniä lasketa vanhoihin nahkaleileihin; muutoin leilit pakahtuvat, ja viini juoksee maahan, ja leilit turmeltuvat; vaan nuori viini lasketaan uusiin leileihin, ja niin molemmat säilyvät."
18 Yesu pakaweriti kankutakula aga, afisa gwa Shiyawudi kamwiziriti, kamsuntamalira na kamgambira, “Muhinga gwangu kahowa vinuvinu, kumbiti shondi shondi, gwizi gumtuliri liwoku lyaku nayomberi hakaweri mkomu.”
Kun hän tätä heille puhui, niin katso, eräs päämies tuli ja kumartui maahan hänen eteensä ja sanoi: "Minun tyttäreni kuoli juuri ikään, mutta tule ja pane kätesi hänen päällensä, niin hän virkoaa eloon".
19 Yesu kawuka pamuhera na wafundwa wakuwi, wamfatiti afisa.
Niin Jeesus nousi ja seurasi häntä opetuslapsinensa.
20 Mdala yakaweriti mlweri gwa kusuma mwazi kwa mivinja lilongu na mbili, kamwiziriti Yesu kumbeli na kuyishinkula nguwu yakuwi.
Ja katso, nainen, joka oli sairastanut verenjuoksua kaksitoista vuotta, tuli takaapäin ja kosketti hänen vaippansa tupsua.
21 Kalihola mumoyu mwakuwi, “Handa panshinkula nguwu, haweri mkomu.”
Sillä hän sanoi itsekseen: "Jos vain saan koskettaa hänen vaippaansa, niin minä tulen terveeksi".
22 Su, Yesu kagalambuka kamwona, kamgambira, “Mhinga gwangu, nagwana lyoga! Njimiru yaku ikuponiziya.” Pala palii mdala ulii kapona kusuma mwazi.
Silloin Jeesus kääntyi, näki hänet ja sanoi: "Tyttäreni, ole turvallisella mielellä; sinun uskosi on tehnyt sinut terveeksi". Ja sillä hetkellä nainen tuli terveeksi.
23 Shakapanu Yesu kingira mnumba mwa afisa ulii. Pakawawoniti wagomba luperembi lwa kudaya na wantu wavua wankudaya,
Ja kun Jeesus tuli päämiehen taloon ja näki huilunsoittajat ja hälisevän väkijoukon,
24 kalonga, “Kila muntu kalawi kunja! Muhinga ayu kahowa ndiri, kumbiti kagonja hera!” Womberi wamseka Yesu.
sanoi hän: "Menkää pois, sillä tyttö ei ole kuollut, vaan nukkuu". Niin he nauroivat häntä.
25 Su, pawawawusiyiti wantu kulawa kunja, Yesu kingiriti mnumba kwa muhinga yakahowiti na kamkola liwoku lyakuwi na yomberi kagoloka.
Mutta kun väkijoukko oli ajettu ulos, meni hän sisälle ja tarttui hänen käteensä; ja tyttö nousi.
26 Vitwatila avi vieniyiti pa isi yoseri ilii.
Ja sanoma tästä levisi koko siihen maahan.
27 Yesu kawukiti pahala paliya na pakaweriti kankugendagenda, wanalwisi awili wanjiti kumfata. Womberi wabotanga, “Gutuwoneri lusungu Mwana gwa Dawudi!”
Ja kun Jeesus kulki sieltä, seurasi häntä kaksi sokeaa huutaen ja sanoen: "Daavidin poika, armahda meitä".
28 Yesu pakingiriti mnumba, wanalwisi wawili wamgendera, nayomberi kawakosiya, “Hashi, mjimira handa neni nana uwezu wa kuwaponiziya?” Womberi wamwankula, “Yina mtuwa!”
Ja hänen mentyänsä huoneeseen sokeat tulivat hänen tykönsä; ja Jeesus sanoi heille: "Uskotteko, että minä voin sen tehdä?" He sanoivat hänelle: "Uskomme, Herra".
29 Shakapanu Yesu kagashinkula masu gawu, kalonga, “Na iweri kwa mwenga ntambu yamjimira!”
Silloin hän kosketti heidän silmiänsä ja sanoi: "Tapahtukoon teille uskonne mukaan".
30 Na masu gawu gawera makomu. Su Yesu kawalagalira, “Namumgambira muntu yoseri shitwatila ashi!”
Ja heidän silmänsä aukenivat. Ja Jeesus varoitti heitä vakavasti sanoen: "Katsokaa, ettei kukaan saa tästä tietää".
31 Kumbiti womberi wawuka na wabwera visoweru vya Yesu pa isi ilii yoseri.
Mutta he menivät pois ja levittivät sanomaa hänestä koko siihen maahan.
32 Wantu pawaweriti wankugenda zawu, wantu wamonga wamjegera Yesu muntu yakaweriti bubu toziya kaweriti na washamshera.
Ja katso, näiden lähdettyä tuotiin hänen tykönsä mykkä mies, joka oli riivattu.
33 Katepu hera shamshera pawamlaviyiti, muntu ulii kanja kutakula. Wantu woseri walikangashiti nentu pawalonga, “Hatweni woni shitwatila gambira ashi mu Israeli!”
Ja kun riivaaja oli ajettu ulos, niin mykkä puhui, ja kansa ihmetteli sanoen: "Tällaista ei ole Israelissa ikinä nähty".
34 Kumbiti Mafalisayu walonga, “Mkulu gwa washamshera ndo yakamupiti Yesu likakala lya kuwalaviya washamshera.”
Mutta fariseukset sanoivat: "Riivaajain päämiehen voimalla hän ajaa ulos riivaajia".
35 Yesu katyangiriti lushi zoseri na vijiji vyoseri. Kafunditi munumba za Mlungu, na kabweriti Shisoweru Shiwagira sha Ufalumi wa Mlungu, na kuwaponiziya wantu malweri ga ntambu zoseri.
Ja Jeesus vaelsi kaikki kaupungit ja kylät ja opetti heidän synagoogissaan ja saarnasi valtakunnan evankeliumia ja paransi kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta.
36 Su, pakawawoniti vipinga vipinga vya wantu, moyu gwakuwi gumemiti lusungu, toziya waweriti watoka na wanalyoga gambira kondolu wahera mlolera.
Ja nähdessään kansanjoukot hänen tuli heitä sääli, kun he olivat nääntyneet ja hyljätyt niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta.
37 Su kawagambira wafundwa wakuwi, “Mabenu gavuwa, kumbiti watenda lihengu lya kubena wavua ndiri.
Silloin hän sanoi opetuslapsillensa: "Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän.
38 Su, mumluwi yakana mabenu hakajegi watenda lihengu wabeni viboga vyakuwi.”
Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa."