Matayu 6
1 “Mulikali weri namwiza kutenda matendu genu gagamfiriziya Mlungu kulongolu kwa wantu su mfira wakuloleni. Handa pamtenda hangu, Tati gwenu kakumpindi hapeni kawapanani mafupu.
Kavahtakaat, ettette anna almujanne ihmisten edessä, että te heiltä nähtäisiin: niin ette saa palkkaa Isältänne, joka on taivaissa.
2 “Su, pagumpanana vintu muhushu nagulibwera, nagutenda gambira wafyangu ntambu yawatenda mnumba za Mlungu na munjira wantenda hangu su wantu wawakwisi. Nukugambirani nakaka, wantu awa wapata kala mafupu gawu goseri.
Kuin siis almua annat, niin älä edelläs torvella soita, niinkuin ulkokullatut synagogissa ja kujilla tekevät, että he ihmisiltä kunnioitettaisiin. Totisesti sanon minä teille: he ovat saaneet palkkansa.
3 Kumbiti gwenga pagumpanana vintu muhushu, gutendi ntambu ayi ata ganja gwaku nakavimana shagutenda.
Mutta kuin sinä almua annat, niin älköön vasen kätes tietäkö, mitä oikia kätes tekee,
4 Shilii shagutenditi hashiweri muubada. Tati gwaku yakawona muubada, hakakupi lifupu.
Että almus olis salaisuudessa, ja Isäs, joka salaisuudessa näkee, maksais sinulle julkisesti.
5 “Pamluwa Mlungu namtenda gambira wafyangu! Womberi wafira kugoloka na kumluwa Mlungu pakati pa numba za Mlungu na pakati pa mbwega za njira su wantu wawaloli. Nukugambirani nakaka, womberi wapata kala mafupu gawu goseri.
Ja kuin rukoilet, niin ei sinun pidä oleman niinkuin ulkokullatut; sillä he mielellänsä seisovat ja rukoilevat synagogissa ja kujain kulmissa, että he ihmisiltä nähtäisiin. Totisesti sanon minä teille: he ovat saaneet palkkansa.
6 Kumbiti gwenga pagumluwa Mlungu, gwingiri mushumba shaku, gutati mlyangu, shakapanu gumluwi Tati gwaku yakawoneka ndiri. Na Tati gwaku yakawona vintu vya muubada, hakakupanani lifupu.
Vaan kuin sinä rukoilet, niin mene kammioos, ja sulje oves, ja rukoile Isääs, joka on salaisuudessa: ja Isäs, joka salaisuudessa näkee, maksaa sinulle julkisesti.
7 “Pamumluwa Mlungu, nambotanga gambira wantu yawamumana ndiri Mlungu. Womberi walihola kuwera milungu yawu hayiwapikaniri toziya ya visoweru vyawu vivuwa.
Ja kuin te rukoilette, niin älkää olko paljon puhuvaiset, niinkuin pakanat; sillä he luulevat heitä paljon puheensa tähden kuultavan.
8 Namuwera gambira womberi. Tati gwenu kavimana kala galii gamfira pamberi pa kumluwa.
Sentähden älkäät olko heidän kaltaisensa; sillä Isänne tietää kyllä, mitä tarvitsette, ennen kuin te häneltä rukoilettekaan.
9 Su, hangu ndo ntambu yamfiruwa kumluwa Mlungu, ‘Tati gwetu gwa kumpindi, Litawu lyaku likwiswi.
Näin teidän siis pitää rukoileman: Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimes.
10 Ufalumi waku wizi, Shagufira shitendeki pasipanu gambira kumpindi.
Lähestyköön sinun valtakuntas. Olkoon sinun tahtos niin maassa kuin taivaassa.
11 Gutupanani leru shiboga shetu sha kila lishaka.
Anna meille tänäpäivänä meidän jokapäiväinen leipämme.
12 Gutulekiziyi vidoda vya twenga, ntambu yatuwalekeziyiti yawatutendiriti vidoda.
Ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin anteeksi annamme meidän velvollistemme.
13 Nagutwingiziya mukujerwa, Kumbiti gutulopoziyi kulawa kwa Mkondola ulii’.
Ja älä johdata meitä kiusaukseen. Mutta päästä meitä pahasta. Sillä sinun on valtakunta, ja voima, ja kunnia, ijankaikkisesti. Amen!
14 “Toziya pamuwalekeziya wantu vidoda vyawu, Tati gwenu gwa kumpindi hakawalekiziyani mwenga.
Sillä jos te anteeksi annatte ihmisille heidän rikoksensa, niin myös teidän taivaallinen Isänne antaa teille anteeksi.
15 Kumbiti pamuwalekeziya ndiri wantu vidoda vyawu, Tati gwenu hapeni kawalekiziyi mwenga vidoda vyenu.
Vaan jollette anteeksi anna ihmisille heidän rikoksiansa, niin ei myös teidän Isänne anteeksi anna teidän rikoksianne.
16 “Pamleka kuliya, namhinginika kusheni ntambu yawatenda wafyangu. Womberi wahinginika kusheni kwawu, su kila muntu kamloli handa woya kuliya. Nuwagambirani nakaka, womberi wapata kala mafupu gawu.
Mutta kuin te paastootte, niin älkäät olko surulliset niinkuin ulkokullatut; sillä he muuttavat muotonsa, että he ihmisiltä nähtäisiin paastoovan. Totisesti sanon minä teille: he ovat saaneet palkkansa.
17 Kumbiti gwenga pagoya kuliya, guliswagi mtuwi gwaku lipaki na gunawi sheni shaku,
Vaan sinä kuin paastoot, niin voitele pääs ja pese kasvos,
18 Su, muntu yoseri nakavimana handa gwoya kuliya, Su gumanikani hera Tati gwaku yakawonekana ndiri. Na Tati gwaku yakawona shagutenda muubada, hakakupanani lifupu.
Ettet ihmisiltä nähtäis paastoovan, mutta Isältäs, joka on salaisuudessa: ja Isäs, joka salaisuudessa näkee, maksaa sinulle julkisesti.
19 “Namlitulira luhanja pasipanu, wameyi na kutu vihalibisiya na vimpegu wabomolanga na kwiwa.
Älkäät tavaraa kootko maan päällä, kussa koi ja ruoste raiskaavat, ja kussa varkaat kaivavat ja varastavat;
20 Mlituliri luhanja lwenu kumpindi, kweni wamehi na kutu hapeni waluharibisii na vimpegu hapeni wabomolangi na kwiwa.
Vaan kootkaat teillenne tavaraa taivaassa, kussa ei koi eikä ruoste raiskaa, ja kussa ei varkaat kaiva eikä varasta.
21 Toziya palii paluwera luhanja lwaku, ndo haguweri moyu gwaku.
Sillä kussa teidän tavaranne on, siellä on myös teidän sydämenne.
22 “Lisu ndo limuliku lya nshimba. Handa lisu lyaku ndo likomu, nshimba yaku yoseri hayiweri mugulangala.
Silmä on ruumin valkeus; jos siis silmäs on yksinkertainen, niin koko ruumiis on valaistu.
23 Handa lisu lyaku palilwala, nshimba yaku yoseri hayiweri muntiti. Su, gulangala waguwera mngati mwaku ndo ntiti, su ayi ndo ntiti ya kulyogisiya nentu!
Mutta jos silmäs on paha, niin koko ruumiis on pimiä. Jos siis se valkeus, joka sinussa on, on pimeys, kuinka suuri on itse pimeys?
24 “Kwahera muntu yakaweza kuwatendera watuwa wawili, toziya hakamkalaliri yumu na kumfira yumonga, ama hakamjimiri yumu na kumbeza yumonga. Hapeni mumtenderi Mlungu na mpiya.
Ei kenkään voi palvella kahta herraa; sillä taikka hän tätä vihaa ja toista rakastaa, taikka hän tähän suostuu ja toisen ylönkatsoo. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa.
25 “Ndo mana nuwagambirani, namtira kuusu shiboga na shilandwa vyamfira su mulikali, ama hamvali shishi. Hashi, makaliru ndo shiboga hera ama nentu? Na nshimba hashi handa nentu ndiri ya nguwu?
Sentähden sanon minä teille: älkäät murehtiko henkenne tähden, mitä te syötte ja mitä te juotte, eikä ruumiinne tähden, millä te teitänne verhootte. Eikö henki enempi ole kuin ruoka? ja ruumis parempi kuin vaate?
26 Muwaloli wampongu wa muntundu, wayala ndiri mbeyu na wabena ndiri, wala wahera luwanja loseri. Ata hangu, Tati gwenu gwa kumpindi kawaliyiziya! Hashi, mwenga mwamana ndiri kuliku wampongu awa?
Katsokaat taivaan lintuja, ei he kylvä eikä niitä, ei myös kokoa riiheen, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii heidät. Ettekö te paljoa enempi ole kuin he?
27 Ndo gaa muwamu mwenu yakawera na lyoga kaweza kwongera shipindi sha kulikala pasipanu?
Mutta kuka teistä voi surullansa lisätä yhden kyynärän pituudellensa?
28 “Ntambu gaa mulihola kuusu nguwu? Mloli uluwa wa muntundu ntambu yawukula, utenda ndiri lihengu pota na kupota.
Ja mitä te surette vaatteista? Katsokaat kukkasia kedolla, kuinka he kasvavat: ei he työtä tee, eikä kehrää.
29 Kumbiti nuwagambirani, ata Mfalumi Selemani mweni na ulunda wakuwi woseri wamvalisiya ndiri nguwu ziherepa gambira uluwa awu.
Kuitenkin sanon minä teille, ettei Salomon kaikessa kunniassansa ollut niin vaatetettu kuin yksi heistä.
30 Payiwera, Mlungu kaluvalusiya luhamba lwa mlushi hangu lweni leru lwa palaa na shirawu lwaswa mumotu. Hashi, hakawatenderi mwenga nentu? Mwenga wantu mwana moyu mdidini!
Jos Jumala näin vaatettaa pellon ruohon, joka tänäpänä seisoo ja huomenna pätsiin heitetään, eikö hän paljoa enemmin teidän sitä tee, te vähäuskoiset?
31 “Su, namwera na lyoga, ‘Shiboga shangu hashilawi koshi? Ama hatulandi shishi? Ama hatuvali shishi?’
Älkäät siis surulliset olko, sanoen: mitä me syömme, taikka mitä me juomme? eli millä me meitämme verhoomme?
32 Vyoseri avi, wantu yawamumana ndiri Mlungu wavisakula. Tati gwenu gwa kumpindi kavimana kuwera mfira vintu vyoseri avi.
Sillä kaikkia näitä pakanat etsivät; sillä teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkia näitä tarvitsevan.
33 Su, mtendiwuti Ufalumi wa Mlungu na galii gakafira Mlungu na aga goseri hakakupanani nyongeru.
Vaan etsikäät ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, ja niin kaikki nämät teille annetaan.
34 Su, namwana lyoga kuusu shirawu, shirawu hailiholi yeni. Magaziwu ga lishaka limu gankuwatosha kwa lishaka ali.
Älkäät sentähden sureko huomisesta päivästä; sillä huomisella päivällä on suru itsestänsä. Tyytykään kukin päivä surullensa.
