< Mulʼata 9 >
1 Ergamaan shanaffaan malakata isaa afuufe; anis urjii samii irraa lafa dhaʼe tokko nan arge. Urjii sanaafis furtuun “Boolla Qilee” ni kenname. (Abyssos )
Bǝxinqi pǝrixtǝ kaniyini qaldi; mǝn asmandin yǝrgǝ qüxüp kǝtkǝn bir yultuzni kɵrdüm. Tegi yoⱪ ⱨangƣa baridiƣan ⱪuduⱪning aqⱪuqi uningƣa berildi, (Abyssos )
2 Yommuu inni Boolla Qilee sana banettis aarri tokko akkuma aara boolla ibiddaa guddaa keessaa baʼuutti ol baʼe. Aduu fi samiinis aara Boolla Qilee keessaa baʼu sanaan ni dukkanaaʼan. (Abyssos )
U tegi yoⱪ ⱨangning ⱪuduⱪini aqti. Ⱪuduⱪtin yoƣan humdanning isidǝk tütün ɵrlǝp qiⱪti. Ⱨangning ⱪuduⱪining tütünidin ⱪuyax wǝ kɵkni ⱪarangƣuluⱪ basti. (Abyssos )
3 Aara sana keessaas hawwaannisa baayʼeetu lafatti yaaʼe; hawwaannisoota sanaafis taayitaan akka taayitaa torbaanqabaa lafaa ni kenname.
Tütünning iqidin yǝr yüzigǝ qekǝtkǝ yaƣdi. Ularƣa yǝr yüzidiki qayanlardǝk qeⱪix küqi berilgǝnidi.
4 Isaanis akka marga lafaa yookaan biqiltuu yookaan muka tokko illee miidhan utuu hin taʼin akka namoota adda isaanii irraa chaappaa Waaqaa hin qabaatin qofa miidhan ajajaman.
Ularƣa yǝr yüzidiki ot-qɵplǝrgǝ wǝ ⱨǝrⱪandaⱪ ɵsümlük yaki dǝl-dǝrǝhlǝrgǝ zǝrǝr yǝtküzmǝnglar, pǝⱪǝt pexanisidǝ Hudaning mɵⱨüri bolmiƣan adǝmlǝrgila zǝrǝr ⱪilinglar, dǝp eytildi.
5 Isaanis akka namoota sana jiʼa shan dhiphisaniif eeyyamameef malee akka jara ajjeesaniif miti. Dhiphinni kunis akkuma dhiphina isa yommuu torbaanqabaan nama iddutti dhiphatanii ti.
Ularƣa adǝmlǝrni ɵltürüxkǝ ǝmǝs, bǝlki bǝx ayƣiqǝ ⱪiynaxⱪa yol ⱪoyuldi; ular yǝtküzidiƣan azab adǝmni qayan qaⱪⱪandikidǝk azab idi.
6 Guyyoota sana keessa namoonni duʼa barbaadu; garuu hin argatan. Duʼuus ni hawwu; duuti garuu isaan baqata.
Xu künlǝrdǝ, insanlar ɵlümni izdǝydu, lekin tapalmaydu; ɵlümni seƣinidu, lekin ɵlüm ulardin ⱪaqidu.
7 Bifti hawwaannisoota sanaas fardeen duulaaf qopheeffaman fakkaata ture. Mataa isaaniittis waan akka gonfoo warqee kaaʼatanii turan; fuulli isaaniis fuula namaa fakkaata ture.
Qekǝtkilǝrning ⱪiyapiti huddi jǝnggǝ ⱨazirlanƣan atlarƣa ohxaytti. Baxlirida bolsa altun tajⱪa ohxaydiƣan bir nǝrsǝ bolup, qirayi adǝmningkigǝ ohxaytti.
8 Rifeensi isaanii rifeensa mataa dubartootaa fakkaata ture; ilkaan isaaniis ilkaan leencaa fakkaata ture.
Qaqliri ayallarning qeqiƣa, qixliri xirning qixiƣa ohxaytti.
9 Isaanis maddaa maddaa sibiilaa fakkaatu qabu turan; sagaleen qoochoo isaaniis sagalee fardeenii fi gaariiwwan baayʼee kanneen gara duulaatti didichanii fakkaata ture.
Ularning kɵkrikidiki sawuti tɵmür sawutlarƣa ohxaytti; ⱪanatlirining awazi jǝnggǝ atlanƣan nurƣun at-ⱨarwilarning awaziƣa ohxaytti.
10 Isaanis akkuma torbaanqabaa eegee fi ilkee qabu turan; eegee isaanii keessaa immoo taayitaa ittiin jiʼa shan nama dhiphisan qabu turan.
Qayanlarningkigǝ ohxax ⱪuyruⱪliri wǝ nǝxtǝrliri bar idi. Adǝmni bǝx ay azabⱪa salidiƣan küq bolsa ⱪuyruⱪlirida idi.
11 Isaanis mootii qabu turan; innis ergamaa Boolla Qilee ti; maqaan isaas afaan Ibraayisxiitiin Abadoon, afaan Giriikiin immoo Aphooliyoon jedhama ture. (Abyssos )
Ularni idarǝ ⱪilidiƣan padixaⱨi, yǝni tegi yoⱪ ⱨangning pǝrixtisi bar idi. Uning ibraniyqǝ ismi Awaddon; grekqǝ ismi Apoliyon idi. (Abyssos )
12 Wayyoon inni duraa darbeera; kunoo, wayyoowwan biraa lamatu dhufuuf jira.
Birinqi «way» ɵtüp kǝtti. Mana, buningdin keyin yǝnǝ ikki «way» kelidu.
13 Ergamaan jaʼaffaanis malakata isaa afuufe; anis gaanfa afran kanneen iddoo aarsaa warqee irraa hojjetamee fuula Waaqaa dura jiru irraa sagalee tokko nan dhagaʼe.
Altinqi pǝrixtǝ kaniyini qaldi; mǝn Hudaning aldidiki altun ⱪurbangaⱨning tɵt münggüzidin qiⱪⱪan bir awazni anglidim, bu awaz kanayni tutⱪan altinqi pǝrixtigǝ: — Qong Əfrat dǝryasining yenida baƣlaⱪliⱪ tɵt pǝrixtini boxat, dedi.
14 Sagaleen sunis ergamaa jaʼaffaa malakata qabu sanaan, “Ergamoota afran kanneen laga Efraaxiisi guddicha biratti hidhaman sana gad dhiisi” jedhe.
15 Ergamoonni afran saʼaatii kanaaf, guyyaa kanaaf, jiʼaa fi waggaa kanaaf qopheeffamanii turanis sanyii namaa harka sadii keessaa harka tokko fixuuf gad dhiifaman.
Dǝl xu saǝt, xu kün, xu ay, xu yil üqün ⱨazirlap ⱪoyulƣan bu tɵt pǝrixtǝ insanlarning üqtin birini ⱨalak ⱪilix üqün baƣlaⱪtin boxitildi.
16 Baayʼinni loltoota fardeeniin duulanii miliyoona dhibba lama ture. Anis baayʼina isaaniis nan dhagaʼe.
Bularning atliⱪ lǝxkǝrlǝr ⱪoxunining sani ikki yüz milyon idi. Ularning sanining jakarlanƣanliⱪini anglidim.
17 Anis mulʼata koo keessatti fardeenii fi namoota farda yaabbatan nan arge: Isaanis maddaa diimaa akka ibiddaa, sanpeerii fi keelloo akka dinyii qabu turan. Mataan fardeen sanaas mataa leencaa fakkaata ture; afaan isaanii keessaas ibidda, aaraa fi dinyiitu baʼe.
Ƣayibanǝ kɵrünüxtǝ kɵzümgǝ kɵrüngǝn at wǝ üstigǝ mingǝnlǝr mana mundaⱪ idi: atliⱪlarning kɵkrikidiki sawuti qoƣdǝk ⱪizil, kɵk yaⱪuttǝk kɵk wǝ günggürttǝk seriⱪ idi. Atlarning baxliri xirning bexidǝk idi; ularning eƣizliridin ot, tütün wǝ günggürt qiⱪip turatti.
18 Dhaʼicha sadan kanaan jechuunis ibidda, aaraa fi dinyii afaan isaaniitii baʼeen sanyiin namaa harka sadii keessaa harki tokko ni ajjeefame.
Bu üq baladin, yǝni atlarning aƣzidin qiⱪⱪan ot wǝ tütün wǝ güngürttin insanlarning üqtin biri ɵltürüldi.
19 Taayitaan fardeen sanaas afaan isaaniitii fi eegee isaanii keessa ture; eegeen isaanii akkuma bofaa mataa qaba tureetii; isaanis mataa sanaan nama miidhu turan.
Qünki atlarning küqi eƣizlirida wǝ ⱪuyruⱪlirida idi; ularning ⱪuyruⱪlirining yilanlarƣa ohxax bexi bolup, bular bilǝn adǝmni zǝhimlǝndürǝtti.
20 Namoonni dhaʼicha sanaan ajjeefamuu jalaa baʼanis amma iyyuu qalbii jijjiirratanii hojii harka isaanii irraa hin deebine; hafuurota hamoo waaqeffachuu fi waaqota tolfamoo warqee irraa, meetii irraa, naasii irraa, dhagaa fi muka irraa hojjetaman kanneen arguu yookaan dhagaʼuu yookaan deemuu hin dandeenye waaqeffachuu hin dhiifne.
Ⱪalƣan insanlar, yǝni bu balayi’apǝtlǝrdin ɵltürülmǝy ⱪalƣanlar ɵz ⱪollirining ǝmǝllirigǝ towa ⱪilmidi, yǝni jinlarƣa, kɵrǝlmǝs, angliyalmas wǝ mangalmas altun, kümüx, tuq wǝ yaƣaq butlarƣa qoⱪunuxtin waz kǝqmidi.
21 Akkasumas gaabbanii nama ajjeesuu isaanii irraa yookaan falfala hojjechuu isaanii irraa yookaan halalummaa isaanii irraa yookaan hanna isaanii irraa hin deebine.
Ular ⱪatilliⱪ, seⱨirgǝrlik, jinsiy buzuⱪluⱪ wǝ oƣriliⱪliriƣimu towa ⱪilmidi.