< Faarfannaa 97 >

1 Waaqayyo moʼeera; lafti haa gammaddu; biyyoonni qarqara galaanaa hedduunis haa ililchan.
Herra on kuningas! Riemuitkoon maa; iloitkoot saaret, niin monta kuin niitä on.
2 Duumessaa fi dukkanni limixiin isa marsaniiru; qajeelummaa fi murtii qajeelaan hundee teessoo isaa ti.
Pilvi ja pimeys on hänen ympärillänsä, vanhurskaus ja oikeus on hänen valtaistuimensa perustus.
3 Ibiddi fuula isaa dura deemee diinota isaa naannoo isaatii fixa.
Tuli käy hänen edellänsä ja polttaa hänen vihollisensa, yltympäri.
4 Balaqqeen isaa addunyaa ibsa; laftis argitee hollatti.
Hänen salamansa valaisevat maanpiirin; maa näkee sen ja vapisee.
5 Tulluuwwan fuula Waaqayyoo duratti, fuula Gooftaa lafa hundumaa durattis akkuma gagaa baqu.
Vuoret sulavat niinkuin vaha Herran edessä, kaiken maan Herran edessä.
6 Samiiwwan qajeelummaa isaa labsu; saboonni hundinuus ulfina isaa argu.
Taivaat julistavat hänen vanhurskauttansa, ja kaikki kansat näkevät hänen kunniansa.
7 Warri fakkii waaqeffatan, kanneen waaqota tolfamoon of jajan hundi haa qaaneffaman; isin waaqonni hundinuus isa waaqeffadhaa!
Kaikki kuvain kumartajat joutuvat häpeään, kaikki, jotka epäjumalista kerskaavat. Kumartakaa häntä, kaikki jumalat.
8 Yaa Waaqayyo, sababii murtii keetiitiif, Xiyoon dhageessee ililchiti; gandoonni Yihuudaas ni gammadu.
Siion kuulee sen ja iloitsee, ja Juudan tyttäret riemuitsevat sinun tuomioistasi, Herra.
9 Yaa Waaqayyo, ati lafa hundumaa irratti Waaqa Waan Hundaa Olii ti; ati waaqota hundumaa irra akka malee ol ol jetteerta.
Sillä sinä, Herra, olet Korkein yli kaiken maan, sinä olet ylen korkea, ylitse kaikkien jumalain.
10 Sababii inni lubbuu amanamoota isaa eegee, harka hamootaa jalaa isaan baasuuf, warri Waaqayyoon jaallatan hammina haa jibban.
Te, jotka Herraa rakastatte, vihatkaa pahaa. Hän varjelee hurskasten sielut, jumalattomien kädestä hän heidät pelastaa.
11 Qajeeltota irratti ifni ni ifa; gara tolootaafis gammachuun ni dhufa.
Vanhurskaalle koittaa valkeus ja oikeamielisille ilo.
12 Isin qajeeltonni Waaqayyotti gammadaa; maqaa isaa qulqulluus galateeffadhaa.
Iloitkaa Herrassa, te vanhurskaat; kiittäkää hänen pyhää nimeänsä.

< Faarfannaa 97 >