< Faarfannaa 129 >
1 Faarfannaa ol baʼuu. Israaʼel akkana haa jedhu; “Isaan dargaggummaa kootii jalqabanii akka malee na cunqursaniiru;
Matkalaulu. He ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti-näin sanokoon Israel-
2 isaan dargaggummaa kootii jalqabanii akka malee na cunqursaniiru; garuu na hin moʼanne.
he ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti, mutta eivät he ole päässeet minusta voitolle.
3 Warri qootiisa qotan dugda koo qotan; boʼoo isaaniis ni dheeressan.
Kyntäjät ovat minun selkääni kyntäneet ja vetäneet pitkät vaot.
4 Waaqayyo garuu qajeelaa dha; funyoo jalʼootaa gargar kukkuteera.”
Mutta Herra on vanhurskas, hän on katkonut jumalattomain köydet.
5 Warri Xiyoonin jibban hundinuu, qaaniidhaan duubatti haa deebiʼan.
Joutukoot häpeään ja kääntykööt takaisin kaikki Siionin vihamiehet.
6 Isaan akka marga bantii manaa irraa kan utuu hin guddatin goguu haa taʼan;
Olkoot he niinkuin ruoho katoilla, joka kuivuu ennen korrelle puhkeamistaan,
7 namichi haamu qabaa isaa guuttachuu, yookaan namichi walitti qabu bissii isaa guuttachuu hin dandaʼu.
josta ei leikkaaja täytä kättänsä eikä lyhteen sitoja syliänsä.
8 Warri achiin darban, “Eebbi Waaqayyoo isiniif haa taʼu; maqaa Waaqayyootiin isin eebbifna” isaaniin hin jedhin.
Älköötkä sanoko ohitsekulkijat: "Herran siunaus tulkoon teille. Me siunaamme teitä Herran nimeen."