Faarfannaa 129

1 Faarfannaa ol baʼuu. Israaʼel akkana haa jedhu; “Isaan dargaggummaa kootii jalqabanii akka malee na cunqursaniiru;

Veisu korkeimmassa Kuorissa. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel;

2 isaan dargaggummaa kootii jalqabanii akka malee na cunqursaniiru; garuu na hin moʼanne.

He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet.

3 Warri qootiisa qotan dugda koo qotan; boʼoo isaaniis ni dheeressan.

Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet, ja vakonsa pitkäksi vetäneet.

4 Waaqayyo garuu qajeelaa dha; funyoo jalʼootaa gargar kukkuteera.”

Herra, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut.

5 Warri Xiyoonin jibban hundinuu, qaaniidhaan duubatti haa deebiʼan.

Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat.

6 Isaan akka marga bantii manaa irraa kan utuu hin guddatin goguu haa taʼan;

Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,

7 namichi haamu qabaa isaa guuttachuu, yookaan namichi walitti qabu bissii isaa guuttachuu hin dandaʼu.

Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä;

8 Warri achiin darban, “Eebbi Waaqayyoo isiniif haa taʼu; maqaa Waaqayyootiin isin eebbifna” isaaniin hin jedhin.

Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran nimeen.