Faarfannaa 122

1 Faarfannaa Ol baʼuu. Faarfannaa Daawit. Yommuu isaan, “Kottu gara mana Waaqayyoo dhaqnaa” naan jedhanitti, ani nan gammade.

Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä iloitsen niistä, jotka minulle sanovat: että me menemme Herran huoneeseen,

2 Yaa Yerusaalem, miilli keenya karrawwan kee irra dhaabata.

Ja että meidän jalkamme pitää seisoman sinun porteissas, Jerusalem.

3 Yerusaalem akka magaalaa walitti maxxantee gobbatte tokkootti ijaaramte.

Jerusalem on rakennettu kaupungiksi, johon on tuleminen kokoon,

4 Kunis iddoo gosoonni, gosoonni Waaqayyo, akka sirna Israaʼeliif kenname sanaatti, maqaa Waaqayyoo galateeffachuuf itti ol baʼanii dha.

Että sukukunnat astuisivat sinne ylös, Herran sukukunnat, Israelille todistukseksi, kiittämään Herran nimeä.

5 Teessoowwan murtii, teessoowwan mana Daawit achi dhaabatu.

Sillä siellä ovat istuimet rakennetut tuomittaa, Davidin huoneen istuimet.

6 Akkana jedhaa nagaa Yerusaalemiif kadhadhaa: “Warri si jaallatan nagaan haa jiraatan.

Toivottakaat Jerusalemille rauhaa: he menestyköön, jotka sinua rakastavat!

7 Dallaa kee keessa nagaan, masaraa mootummaa keetii keessa immoo tasgabbiin haa jiraatu.”

Rauha olkoon sinun muureis sisällä, ja onni sinun huoneissas!

8 Ani obboloota kootii fi michoota kootiif jedhee, “Nagaan si keessa haa jiraatu” nan jedha.

Minun veljieni ja ystäväini tähden minä toivotan nyt sinulle rauhaa!

9 Mana Waaqayyo Waaqa keenyaatiif jedhee, ani akka wanni gaariin siif taʼu nan hawwa.

Herran meidän Jumalamme huoneen tähden etsin minä sinun parastas.