Fakkeenya 31
1 Jecha Lemuuʼeel mootichaa kan haati isaa isa barsiifte:
Kuningas Lemuelin sanat: oppi, jonka hänen äitinsä hänelle opetti:
2 “Maali yaa ilma ko, maali yaa ilma gadameessa ko, maali yaa ilma wareega ko,
Ah minun poikani, ah minun kohtuni poika, ah minun toivottu poikani!
3 humna kee dubartoota irratti, jabina kee warra mootota balleessan irratti hin fixin.
Älä anna vaimon saada tavaraas, ja älä käy niillä retkillä, joissa kuninkaat turmeltuvat.
4 “Yaa Lemuuʼeel, wanni kun moototaaf hin malu; daadhii wayinii dhuguun moototaaf hin malu; dhugaatii cimaatti gaggabuunis bulchitootaaf hin malu;
Ei kuningasten, o Lemuel, ei sovi kuningasten viinaa juoda, eli ruhtinasten väkeviä juotavia,
5 kunis akka isaan dhuganii waan seerri jedhu dagatanii warra hacuucaman hunda mirga isaanii hin dhowwanneef.
Ettei he joisi, ja oikeutta unohtaisi, ja vääntelisi köyhäin asiaa.
6 Warra baduuf jiraniif dhugaatii cimaa, warra jireenyi itti hadhaaʼeef daadhii wayinii kenni;
Antakaat väkeviä juotavia niille, jotka hukkumallnsa ovat, ja viinaa murheellisille sieluille,
7 isaan dhuganii hiyyummaa isaanii haa irraanfatan; rakkina isaaniis deebiʼanii hin yaadatin.
Että he joisivat, ja unohtaisivat ahdistuksensa, ja ei enää johdattaisi mieleensä viheliäisyyttänsä.
8 “Warra ofii isaaniitiif dubbachuu hin dandeenyeef, mirga warra gatamaniitiifis falmi.
Avaa suus mykän edessä, ja auta hyljättyin asiaa.
9 Afaan kee banadhu; murtii qajeelaas kenni; mirga hiyyeeyyiitii fi rakkattootaatiif falmi.”
Avaa suus, ja tuomitse oikein, ja pelasta vaivainen ja köyhä.
10 Niitii amala gaarii qabdu eenyutu argachuu dandaʼa? Isheen lula diimaa caalaa gati qabeettii dha.
Joka toimellisen vaimon löytää, se on kalliimpi kuin kaikkein kallimmat päärlyt:
11 Dhirsi ishee guddisee ishee amanata; inni waan faayidaa qabu tokko illee hin dhabu.
Hänen miehensä sydän uskaltaa häneen: hänen elatuksensa ei puutu häneltä.
12 Isheen bara jireenya ishee guutuu waan gaarii isaaf fiddi malee isa hin miitu.
Hän tekee hänelle hyvää ja ei pahaa kaikkena elinaikanansa.
13 Isheen suufii fi quncee talbaa barbaaddee harka ishee kan hojii jaallatuun footi.
Hän harjoittaa itsensä villoissa ja pellavissa, ja tekee mielellänsä työtä käsillänsä.
14 Isheen akkuma doonii daldalaatti lafa fagoodhaa nyaata ishee fidatti.
Hän on niinkuin kauppamiehen haaksi, joka elatuksensa tuo kaukaa.
15 Isheen utuu lafti hin bariʼin hirribaa kaatee maatii isheetiif nyaata kenniti; xomboreewwan isheefis hojii qooddi.
Hän nousee yöllä, ja antaa perheellensä ruokaa, ja piioillensa heidän osansa.
16 Isheen lafa qotiisaa hubattee ilaaltee bitti; waan hojjettee argattu keessaa wayinii dhaabdi.
Hän pyytää peltoa ja saa sen, ja istutaa viinapuita kättensä hedelmästä.
17 Isheen jabinaan mudhii ishee hidhattee hojiidhaaf irree ishee jabeeffatti.
Hän vyöttää kupeensa väkevydellä, ja vahvistaa käsivartensa.
18 Isheen akka daldalli ishee buʼaa qabu hubatti; ibsaan ishees halkaniin hin dhaamu.
Hän näkee askareensa hyödylliseksi: hänen kynttiläänsä ei sammuteta yöllä.
19 Mukni itti jirbii maran harka ishee keessa jira; quba isheetiin immoo calii qabatti.
Hän ojentaa kätensä rukkiin, ja tarttuu sormillansa kehrävarteen.
20 Isheen hiyyeessaaf harka hiixatti; dhabaadhaaf illee harka balʼifti.
Hän kohottaa kätensä köyhille, ja ojentaa kätensä tarvitseville.
21 Yoo cabbiin buʼe illee isheen maatii isheetiif hin yaaddoftu; isaan hundinuu uffata bildiimaa uffataniiruutii.
Ei hän pelkää lunta huoneessansa; sillä kaikella hänen perheellänsä ovat kaksinkertaiset vaatteet.
22 Isheen wayyaa siree dhaʼatti; uffata dhiilgee quncee talbaa haphii irraa hojjetames uffatti.
Hän tekee itsellensä makausvaatteita: valkia kallis liina ja purppura ovat hänen pukunsa.
23 Dhirsi ishee yommuu karra magaalaa dura, jaarsolii biyyaa gidduu taaʼu ni kabajama.
Hänen miehensä on tuttu porteissa, istuissansa maan vanhimpain tykönä.
24 Isheen wayyaa quncee talbaa dhooftee gurgurti; daldaltootaafis sabbata dhiʼeessiti.
Hän tekee kallista liinaa ja myy sitä, ja antaa vyön kauppaajalle.
25 Isheen jabinaa fi ulfina uffatti; bara dhufaa jiruttis kolfuu dandeessi.
Väkevyys ja kunnia on hänen pukunsa, ja hän nauraa seuraavaiselle ajalle.
26 Afaan ishee ogummaadhaan banatti; gorsi gara laafinaas arraba ishee irra jira.
Hän avaa suunsa viisaudessa, ja hänen kielensä on suloinen oppi.
27 Isheen mana ishee toʼatti; isheen buddeena dhibaaʼummaas hin nyaattu.
Hän katselee kurkistellen, kuinka hänen huoneessansa kaikki asiat ovat, ja ei syö laiskuudessa leipäänsä.
28 Ijoolleen ishee kaʼanii, eebbifamtuu jedhuun; dhirsi ishees akkasuma jedhaan; akkana jedhees ishee jaja:
Hänen poikansa tulevat ja ylistävät häntä autuaaksi: hänen miehensä kiittää häntä sanoen:
29 “Dubartoonni hedduun waan gaarii hojjetu; ati garuu isaan hunda caalta.”
Moni tytär käyttää itsensä kauniisti; mutta sinä käyt ylitse heidän kaikkein.
30 Simboon nama gowwoomsa; miidhaginnis ni darba; dubartiin Waaqayyoon sodaattu garuu galateeffamtuu dha.
Otollinen olla on petollisuus, ihana olla on turha; vaan vaimo, joka Herraa pelkää, ylistetään.
31 Buʼaa harka ishee kennaafii; hojiin ishee karra magaalaa duratti ishee haa jaju.
Antakaat hänelle kättensä hedelmästä, ja hänen kättensä työt kiittäkään häntä porteissa.
