Maatewos 27
1 Ganama barii luboonni hangafoonnii fi maanguddoonni sabaa hundinuu Yesuusin ajjeesuuf walii wajjin mariʼatan.
Tang atⱪandila, pütün bax kaⱨinlar bilǝn hǝlⱪ aⱪsaⱪalliri Əysani ɵlümgǝ mǝⱨkum ⱪildurux üqün mǝsliⱨǝtlǝxti.
2 Isaanis isa hidhanii geessanii Phiilaaxoos bulchaatti dabarsanii kennan.
Ular uni baƣlap apirip, waliy Pontius Pilatusⱪa tapxurup bǝrdi.
3 Yihuudaan inni Yesuusin dabarsee kenne sun yommuu akka Yesuusitti murame argetti ni gaabbe; meetii soddoma sanas luboota hangafootattii fi maanguddootatti deebise.
Uningƣa satⱪunluⱪ ⱪilƣan Yǝⱨuda uning ɵlümgǝ ⱨɵküm ⱪilinƣanliⱪini kɵrüp, bu ixlarƣa puxayman ⱪildi wǝ bax kaⱨinlar bilǝn aⱪsaⱪallarƣa ottuz kümüx tǝnggini ⱪayturup berip:
4 Innis, “Ani dhiiga qulqulluu dabarsee kennuudhaan cubbuu hojjedheera” jedhe. Isaanis deebisanii, “Maaltu nu dhibe ree? Situ itti gaafatama!” jedhaniin.
— Mǝn bigunaⱨ bir janning ⱪeni tɵkülüxkǝ satⱪunluⱪ ⱪilip gunaⱨ ɵtküzdüm, — dedi. Buningƣa bizning nemǝ karimiz? Ɵz ixingni bil! — deyixti ular.
5 Yihuudaanis meetii sana mana qulqullummaa keessatti gatee gad baʼe; dhaqees of fannise.
Yǝⱨuda kümüx tǝnggilǝrni ibadǝthanining iqigǝ qɵriwǝtti wǝ u yǝrdin ketip, talaƣa qiⱪip, esilip ɵlüwaldi.
6 Luboonni hangafoonnis meetii sana fuudhanii, “Meetiin kun waan gatii dhiigaa taʼeef meetii mana qulqullummaatti dabaluun seera miti” jedhan.
Bax kaⱨinlar kümüx tǝnggilǝrni yiƣiwelip: — Bu hun tɵlümi bolƣan [tǝnggilǝrdur], ularni ibadǝthanining hǝzinisigǝ ⱪoyux ⱨaram, — deyixti.
7 Isaanis walii wajjin mariʼatanii akka namoota biyya ormaatiif iddoo awwaalaa taʼuuf meetii sanaan lafa namicha suphee dhaʼu tokkoo bitan.
Ular ɵzara mǝsliⱨǝtlixip, bu pullar bilǝn yaⱪa yurtluⱪlarƣa yǝrlik bolsun dǝp, sapalqining bir parqǝ etizliⱪini setiwaldi.
8 Kanaaf lafti sun hamma harʼaatti, “Lafa Dhiigaa” jedhamee waamama.
Xunga bu yǝr ⱨazirƣiqǝ «ⱪanliⱪ etiz» dǝp atilip kǝlmǝktǝ.
9 Kanaanis wanni Ermiyaas raajichi dubbate sun ni raawwatame: Innis akkana jedha; “Isaan meetii soddomman, gatii isaa kan ijoolleen Israaʼel isatti shallagan sana fuudhanii,
Xu ix bilǝn Yǝrǝmiya pǝyƣǝmbǝr tǝripidin burun eytilƣan munu bexarǝt ǝmǝlgǝ axuruldi: — «Israil hǝlⱪi uning üqün baⱨalap bekitkǝn baⱨasini, Yǝni ottuz kümüx tǝnggini ular elixti,
10 akkuma Gooftaan na ajajetti lafa namicha suphee dhaʼu sanaa ittiin bitan.”
Wǝ Pǝrwǝrdigar manga kɵrsǝtkǝndǝk, Sapalqining etizini setiwelixⱪa hǝjlǝxti».
11 Yeroo sanatti Yesuus fuula bulchaa dura dhaabate; bulchaan sunis, “Ati mootii Yihuudootaatii?” jedhee isa gaafate. Yesuus immoo, “Atuu jette kaa!” jedhee deebise.
Əmdi Əysa waliyning aldiƣa turƣuzuldi. Waliy uningdin: — Sǝn Yǝⱨudiylarning padixaⱨimu? — dǝp soridi. Eytⱪiningdǝk, — dedi Əysa.
12 Inni yeroo luboonni hangafoonnii fi maanguddoonni isa himatanittis deebii tokko illee hin kennine.
Lekin bax kaⱨinlar wǝ aⱪsaⱪallar uning üstidin ǝrz-xikayǝt ⱪilƣanda, u bir eƣizmu jawab bǝrmidi.
13 Phiilaaxoosis, “Ati akka isaan waan meeqa sirratti dhugaa baʼan hin dhageessuu?” jedhee isa gaafate.
Buning bilǝn Pilatus uningƣa: — Ularning sening üstüngdin ⱪilƣan xunqǝ kɵp xikayǝtlirini anglimaywatamsǝn? — dedi.
14 Yesuus garuu himata tokkoof illee deebii tokko iyyuu hin kennine; bulchaan sunis akka malee waan kana dinqisiifate.
Biraⱪ u [Pilatusⱪa] jawabǝn [xikayǝtlǝrning] birsigimu jawab bǝrmidi. Waliy buningƣa intayin ⱨǝyran ⱪaldi.
15 Bulchaan sun nama hidhame tokko ayyaanaan akkuma fedhii sabaatti gad dhiisuu bartee godhatee ture.
Ⱨǝr ⱪetimliⱪ [ɵtüp ketix] ⱨeytida, waliyning halayiⱪ tǝlǝp ⱪilƣan bir mǝⱨbusni ularƣa ⱪoyup berix aditi bar idi.
16 Yeroo sana namichi Barabbaas jedhamu beekamaan tokko hidhamee ture.
Əyni waⱪitta, [rimliⱪlarning] Barabbas isimlik atiⱪi qiⱪⱪan bir mǝⱨbusi [zindanda] idi.
17 Kanaafuu yommuu isaan walitti qabamanitti Phiilaaxoos, “Akka ani isa kam gad isinii dhiisu barbaaddu? Barabbaas moo Yesuus isa Kiristoos jedhamu sana?” jedhee isaan gaafate.
Halayiⱪ jǝm bolƣanda, Pilatus ulardin: — Kimni silǝrgǝ ⱪoyup beriximni halaysilǝr? Barabbasnimu yaki Mǝsiⱨ dǝp atalƣan Əysanimu? — dǝp soridi
18 Akka isaan hinaaffaadhaan Yesuusin dabarsanii isatti kennan ni beeka tureetii.
(qünki u [bax kaⱨin ⱪatarliⱪlarning] ⱨǝsǝthorluⱪi tüpǝylidin uni tutup bǝrgǝnlikini bilǝtti).
19 Utuu Phiilaaxoos barcuma murtii irra taaʼuu niitiin isaa, “Namicha qajeelaa sana hin tuqin; ani eda sababii isaatiif abjuudhaan akka malee dhiphadheeraatii” jettee itti dhaamte.
Pilatus «soraⱪ tǝhti»dǝ olturƣanda, ayali uningƣa adǝm ǝwǝtip: — U ⱨǝⱪⱪaniy kixining ixiƣa arilaxmiƣin. Qünki tünügün keqǝ uning sǝwǝbidin qüxümdǝ kɵp azab qǝktim, — dǝp hǝwǝr yǝtküzdi.
20 Luboonni hangafoonnii fi maanguddoonni garuu akka Barabbaas gad dhiifamee, Yesuus immoo ajjeefamu akka isa kadhataniif namoota sossoban.
Lekin bax kaⱨinlar wǝ aⱪsaⱪallar bolsa halayiⱪni maⱪul ⱪilip, Barabbasni ⱪoyup berixni wǝ Əysani yoⱪitixni tǝlǝp ⱪildurdi.
21 Bulchaan sun, “Isaan lamaan kanneen keessaa akka ani isa kam gad isinii dhiisu barbaaddu?” jedhee ammas gaafate. Isaanis, “Barabbaasin” jedhanii deebisan.
Waliy jawabǝn ulardin yǝnǝ: — Silǝrgǝ bu ikkisining ⱪaysisini ⱪoyup beriximni halaysilǝr? — dǝp soridi. Barabbasni, — deyixti ular.
22 Phiilaaxoosis, “Yesuus isa Kiristoos jedhamu immoo ani maal godhu ree?” jedhee gaafate. Hundi isaaniis, “Isa fannisi!” jedhanii deebisan.
Pilatus ǝmdi: — Undaⱪ bolsa, Mǝsiⱨ dǝp atalƣan Əysani ⱪandaⱪ bir tǝrǝp ⱪilay? — dedi. Ⱨǝmmǝylǝn: — U krestlǝnsun! — deyixti.
23 Phiilaaxoos immoo, “Maaliif? Inni yakka maalii hojjete?” jedhee gaafate. Isaan garuu ittuma caalchisanii, “Isa fannisi!” jedhanii iyyan.
Pilatus: — Nemixⱪa? U zadi nemǝ yamanliⱪ ɵtküzüptu? — dǝp soridi. Biraⱪ ular tehimu ⱪattiⱪ warⱪirixip: U krestlǝnsun! — dǝp turuwelixti.
24 Phiilaaxoos yommuu akka wanni kun goolii kaasuu malee faayidaa tokko illee hin qabne argetti, “Ani dhiiga nama kanaa irraa qulqulluu dha; isintu itti gaafatama!” jedhee bishaan fudhatee fuula namootaa duratti harka isaa dhiqate.
Pilatus sɵzliwerixning biⱨudǝ ikǝnlikini, bǝlki buning orniƣa malimanqiliⱪ qiⱪidiƣanliⱪini kɵrüp, su elip, kɵpqilikning aldida ⱪolini yuƣaq: — Bu ⱨǝⱪⱪaniy adǝmning ⱪeniƣa mǝn jawabkar ǝmǝsmǝn, buningƣa ɵzünglar mǝs’ul bolunglar! — dedi.
25 Namoonni hundinuus, “Dhiigni isaa nuu fi ijoollee keenya irra haa gaʼu!” jedhanii deebisan.
Pütün hǝlⱪ jawabǝn: — Uning ⱪeni bizning üstimizgǝ wǝ balilirimizning üstigǝ qüxsun! — deyixti.
26 Ergasii inni Barabbaasin gad isaaniif dhiise. Yesuusin garuu garafsiisee akka inni fannifamuuf dabarsee kenne.
Buning bilǝn Pilatus Barabbasni ularƣa qiⱪirip bǝrdi. Əysani bolsa ⱪattiⱪ ⱪamqilatⱪandin keyin, krestlǝxkǝ [lǝxkǝrlirigǝ] tapxurdi.
27 Ergasii loltoonni bulchaa sanaa Yesuusin mana bulchaatti ol galchan; raayyaa loltootaa hundas naannoo Yesuusitti walitti qaban.
Andin waliyning lǝxkǝrliri Əysani uning ordisiƣa elip kirip, pütün lǝxkǝrlǝr topini bu yǝrgǝ uning ǝtrapiƣa yiƣdi.
28 Isaanis uffata isaa irraa baasanii uffata bildiimaa itti uffisan;
Ular Əysani yalingaqlap, uqisiƣa pǝrǝng rǝnglik ton kiydürüxti.
29 gonfoo qoraattii micciiranii dhaʼanii mataa isaa irra kaaʼan. Harka isaa mirgaa keessas ulee kaaʼan. Fuula isaa durattis jilbeenfatanii, “Akkam ree, yaa mootii Yihuudootaa!” jedhanii isatti qoosan.
Tikǝnlik xahqilarni ɵrüp bir taj yasap, bexiƣa kiydürdi wǝ ong ⱪoliƣa bir ⱪomuxni tutⱪuzdi. Andin uning aldiƣa tizlinip: «Yaxiƣayla, Yǝⱨudiylarning padixaⱨi!» dǝp mazaⱪ ⱪilixti.
30 Isaanis isatti tufan; ulee sanas fuudhanii mataa isaa rukutan.
Uningƣa tükürüxti, ⱪomuxni elip uning bexiƣa uruxti.
31 Erga itti qoosanii booddee uffata sana irraa baasanii wayyaa isaa deebisanii isatti uffisan. Fannisuufis isa fuudhanii deeman.
Uni xundaⱪ mazaⱪ ⱪilƣandin keyin, tonni saldurup, uqisiƣa ɵz kiyimlirini kiydürdi wǝ krestlǝx üqün elip mengixti.
32 Utuu gad baʼanuus namicha Qareenaa kan Simoon jedhamu tokko arganii akka inni fannoo sana baatuuf isa dirqisiisan.
Ular taxⱪiriƣa qiⱪⱪinida, Kurini xǝⱨirilik Simon isimlik bir kixini uqritip, uni tutup kelip Əysaning krestini uningƣa mǝjburiy kɵtürgüzdi.
33 Isaanis iddoo Golgootaa jedhamu gaʼan; Golgootaa jechuun “Iddoo buqqee mataa” jechuu dha.
Ular Golgota, yǝni «Bax sɵngǝk» degǝn yǝrgǝ kǝlgǝndǝ,
34 Achittis akka inni dhuguuf daadhii wayinii kan hadhooftuun itti makame kennaniif; inni garuu afaaniin qabee dhuguu dide.
[Əysaƣa] iqix üqün kǝkrǝ süyi arilaxturulƣan aqqiⱪ xarab bǝrdi; lekin u uni tetip baⱪⱪandin keyin, iqkili unimidi.
35 Isaanis erga isa fannisanii booddee ixaa buufatanii uffata isaa gargar qooddatan.
Lǝxkǝrlǝr uni krestligǝndin keyin, qǝk taxlixip kiyimlirini ɵzara bɵlüxüwaldi.
36 Isaanis achi taaʼanii isa eegaa turan.
Andin u yǝrdǝ olturup uningƣa kɵzǝtqilik ⱪildi.
37 Katabbiin waan inni ittiin himatamees mataa isaatii ol kaaʼamee ture; katabbiin sunis, Kun Yesuus Mooticha Yihuudootaa ti, jedha.
Ular uning bexining yuⱪiri tǝripigǝ «Bu Əysa, Yǝⱨudiylarning padixaⱨidur» dǝp yezilƣan xikayǝtnamǝ tahtiyini bekitti.
38 Hattoonni lamas, inni tokko mirga isaatiin, kaan immoo bitaa isaatiin isa wajjin fannifaman.
[Əysa] bilǝn tǝng ikki ⱪaraⱪqimu krestkǝ mihlanƣan bolup, biri ong tǝripidǝ, yǝnǝ biri sol tǝripidǝ idi.
39 Warri achiin darbanis isa arrabsan; mataa isaaniis raasanii,
Bu yǝrdin ɵtkǝnlǝr baxlirini qayⱪixip, uni ⱨaⱪarǝtlǝp:
40 “Ati kan mana qulqullummaa diigdee guyyaa sadiitti ijaartu, mee of oolchi! Ati yoo Ilma Waaqaa taate fannoo irraa gad buʼi!” jedhan.
— Ⱪeni, sǝn ibadǝthanini buzup taxlap, üq kün iqidǝ ⱪaytidin yasap qiⱪidiƣan adǝm, ǝmdi ɵzüngni ⱪutⱪuzǝ! Hudaning Oƣli bolsang, kresttin qüxüp baⱪⱪina! — deyixti.
41 Akkasumas luboonni hangafoonni, barsiistonni seeraatii fi maanguddoonni isatti qoosan. Akkanas jedhan;
Bax kaⱨinlarmu, Tǝwrat ustazliri wǝ aⱪsaⱪallar bilǝn birgǝ uni mǝshirǝ ⱪilip:
42 “Inni warra kaan oolcheera; ofii isaa garuu oolchuu hin dandaʼu! Inni yoo mootii Israaʼel taʼe amma fannoo irraa gad haa buʼu; nuus isatti ni amannaatii.
— Baxⱪilarni ⱪutⱪuzuptikǝn, ɵzini ⱪutⱪuzalmaydu. U Israilning padixaⱨimix! Əmdi kresttin qüxüp baⱪsunqu, andin uningƣa etiⱪad ⱪilimiz.
43 Inni Waaqa amanata; Waaqni yoo isa jaallate, mee amma isa haa oolchu; inni, ‘Ani Ilma Waaqaa ti’ jedheeraatii.”
U Hudaƣa tayanƣan! Huda uni ǝzizlisǝ, ⱨazir ⱪutⱪuzup baⱪⱪay! Qünki u: «Mǝn Hudaning Oƣli» degǝnidi, — deyixti.
44 Akkasuma hattoonni isa wajjin fannifamanis isa arrabsan.
Uning bilǝn tǝng krestlǝngǝn ⱪaraⱪqilarmu uni xundaⱪ ⱨaⱪarǝtlǝxti.
45 Saʼaatii jaʼaa jalqabee hamma saʼaatii sagaliitti dukkanni lafa hunda irra buʼe.
Əmdi künning altinqi saitidin toⱪⱪuzinqi saitigiqǝ pütkül zeminni ⱪarangƣuluⱪ basti.
46 Gara Saʼaatii sagaliitti Yesuus sagalee guddaadhaan, “Eloohee, Eloohee, laamaa sabaqtaanii?” jedhee iyye; hiikkaan isaas, “Yaa Waaqa ko, yaa Waaqa ko, ati maaliif na dhiifte?” jechuu dha.
Toⱪⱪuzinqi saǝtlǝrdǝ Əysa yuⱪiri awazda: «Eli, eli, lǝma sawaⱪtani?» yǝni «Hudayim, Hudayim, meni nemixⱪa taxliwǝtting?» dǝp ⱪattiⱪ nida ⱪildi.
47 Warra achi dhadhaabatan keessaa tokko tokko yommuu waan kana dhagaʼanitti, “Namichi kun Eeliyaasin waama” jedhan.
U yǝrdǝ turƣanlarning bǝziliri buni anglap: Bu adǝm Ilyas [pǝyƣǝmbǝr]gǝ murajiǝt ⱪiliwatidu, — deyixti.
48 Yommusuma isaan keessaa namichi tokko fiigee dhaqee ispoonjii daadhii wayinii dhangaggaaʼaadhaan guutee, uleetti kaaʼe; akka inni dhuguufis Yesuusiif kenne.
Ularning iqidin birǝylǝn dǝrⱨal yügürüp berip bir parqǝ bulutni ǝkelip, uni aqqiⱪ xarabⱪa qilap, ⱪomuxning uqiƣa selip uningƣa iqküzüp ⱪoydi.
49 Warri kaan garuu, “Mee isa dhiisaa. Akka Eeliyaas dhufee isa oolchu arginaatii” jedhan.
Biraⱪ baxⱪilar: — Tohta! Ⱪarap baⱪayli, Ilyas [pǝyƣǝmbǝr] kelip uni ⱪutⱪuzup ⱪalarmikin? — deyixti.
50 Yesuus ammas sagalee guddaadhaan iyyee hafuura isaa kenne.
Əysa yuⱪiri awaz bilǝn yǝnǝ bir warⱪiridi-dǝ, roⱨini ⱪoyuwǝtti.
51 Yeruma sana golgaan mana qulqullummaa olii hamma gadiitti iddoo lamatti tarsaʼe. Lafti ni sochoote; kattaawwanis ni babbaqaqan.
Wǝ mana, xu dǝⱪiⱪidǝ ibadǝthanining [iqkiri] pǝrdisi yuⱪiridin tɵwǝngǝ ikki parqǝ bɵlüp yirtildi. Yǝr-zemin tǝwrinip, taxlar yerilip,
52 Awwaalonnis banamanii dhagnawwan qulqullootaa kanneen duʼanii turan hedduun duʼaa kaafaman.
Ⱪǝbrilǝr eqildi (U tirilgǝndin keyin, [ɵlümdǝ] uhlawatⱪan nurƣun muⱪǝddǝs bǝndilǝrning tǝnlirimu tirildi; ular ⱪǝbrilǝrdin qiⱪti wǝ muⱪǝddǝs xǝⱨǝrgǝ kirip, u yǝrdǝ nurƣun kixilǝrgǝ kɵründi).
53 Isaanis duʼaa kaʼuu Yesuus booddee awwaala keessaa baʼanii magaalattii qulqulluu seenan. Namoota hedduuttis mulʼatan.
54 Ajajaan dhibbaa sunii fi warri isa wajjin Yesuusin eegaa turan yommuu sochii lafaatii fi waan achitti taʼe hunda arganitti akka malee sodaatanii, “Dhugumaanuu inni Ilma Waaqaa ture!” jedhan.
Əmdi Əysani kɵzǝt ⱪiliwatⱪan yüzbexi ⱨǝm yenidiki lǝxkǝrlǝr yǝrning tǝwrixini wǝ baxⱪa yüz bǝrgǝn ⱨadisilǝrni kɵrüp, intayin ⱪorⱪuxup: — U ⱨǝⱪiⱪǝtǝn Hudaning Oƣli ikǝn! — deyixti.
55 Dubartoonni Yesuusin tajaajiluuf jedhanii Galiilaadhaa isa duukaa buʼan baayʼeenis fagoo dhaabatanii ilaalaa turan.
U yǝrdǝ yǝnǝ bu ixlarƣa yiraⱪtin ⱪarap turƣan nurƣun ayallarmu bar idi. Ular ǝslidǝ Əysaning hizmitidǝ bolup, Galiliyǝdin uningƣa ǝgixip kǝlgǝnidi.
56 Isaan keessaas Maariyaam ishee Magdalaa, Maariyaam haadha Yaaqoobii fi Yoosef, akkasumas haadha ilmaan Zabdewoos turan.
Ularning arisida Magdalliⱪ Mǝryǝm, Yaⱪup bilǝn Yüsüpning anisi Mǝryǝm, Zǝbǝdiyning oƣullirining anisimu bar idi.
57 Yommuu galgalaaʼettis namichi sooressi Yoosef jedhamu tokko Armaatiyaa dhufe; inni mataan isaas barataa Yesuus ture.
Kǝqⱪurun, Arimatiyaliⱪ Yüsüp isimlik bir bay kǝldi. Umu Əysaning muhlisliridin idi.
58 Innis gara Phiilaaxoos dhaqee reeffa Yesuus kadhate; Phiilaaxoosis akka reeffi sun isaaf kennamu ajaje.
U Pilatusning aldiƣa berip, Əysaning jǝsitini tǝlǝp ⱪildi. Pilatus jǝsǝtni uningƣa tapxuruxⱪa ǝmr ⱪildi.
59 Yoosefis reeffa sana fudhatee huccuu quncee talbaa irraa hojjetame qulqulluudhaan kafane;
Yüsüp jǝsǝtni elip, pakiz kanap rǝht bilǝn orap kepǝnlidi
60 innis awwaala ofii isaa kan garaa kattaa keessatti qotate haaraa tokko keessa kaaʼe. Dhagaa guddaa tokkos balbala awwaala sanaatti gangalchee biraa deeme.
wǝ uni ɵzi üqün ⱪiyada oydurƣan yengi ⱪǝbrisigǝ ⱪoydi. Andin ⱪǝbrining aƣziƣa yoƣan bir taxni domilitip ⱪoyup, ketip ⱪaldi
61 Maariyaam isheen Magdalaatii fi Maariyaam isheen kaan fuullee awwaala sanaa tataaʼaa turan.
(xu qaƣda Magdalliⱪ Mǝryǝm bilǝn yǝnǝ bir Mǝryǝmmu u yǝrdǝ, ⱪǝbrining udulida olturatti).
62 Guyyaa itti aanutti jechuunis guyyaa qophii booddee luboonni hangafoonnii fi Fariisonni fuula Phiilaaxoos duratti walitti qabaman.
Əmdi ǝtisi, yǝni «Tǝyyarlax küni» ɵtkǝndin keyin, bax kaⱨinlar bilǝn Pǝrisiylǝr jǝm boluxup Pilatusning aldiƣa kelip:
63 Isaanis akkana jedhan; “Gooftaa! Akka namichi gowwoomsaan sun utuu lubbuudhaan jiruu, ‘Ani guyyaa sadii booddee duʼaa nan kaʼa’ jedhe nu ni yaadanna.
— Janabliri, ⱨeliⱪi aldamqining ⱨayat waⱪtida: «Mǝn ɵlüp üqinqi küni tirilimǝn» degini esimizdǝ bar.
64 Kanaafuu akka awwaalli sun hamma guyyaa sadaffaatti eegamu ajaji. Yoo kun taʼuu baate barattoonni isaa dhaqanii reeffa isaa hatanii, ‘Inni warra duʼan keessaa kaʼeera’ jedhanii namatti odeessu. Gowwoomsaan dhumaa kun immoo isa duraa caalaa ni hammaata.”
Xuning üqün, ⱪǝbri üqinqi künigiqǝ mǝⱨkǝm ⱪoƣdilixi üqün ǝmr bǝrgǝysiz. Undaⱪ ⱪilinmisa, muhlisliri kelip jǝsǝtni oƣrilap ketip, andin hǝlⱪⱪǝ: «U ɵlümdin tirildi» deyixi mumkin. Bundaⱪ aldamqiliⱪ aldinⱪisidinmu bǝttǝr bolidu, — deyixti.
65 Phiilaaxoosis deebisee, “Waardiyyaa fudhadhaa dhaqaatii akkuma beektanitti awwaalicha eegsifadhaa” jedheen.
Pilatus ularƣa: — Bir guruppa kɵzǝtqi lǝxkǝrni silǝrgǝ tapxurdum. Ⱪǝbrini ⱪurbinglarning yetixiqǝ mǝⱨkǝm ⱪoƣdanglar, — dedi.
66 Kanaaf isaan dhaqanii dhagicha irratti mallattoo godhan; waardiyyaas ramadanii awwaala sana eegsisan.
Xuning bilǝn ular [kɵzǝtqi lǝxkǝrlǝr] bilǝn billǝ berip, taxni peqǝtlǝp, ⱪǝbrini muⱨapizǝt astiƣa ⱪoydi.
