Maatewos 18
1 Yeruma sana barattoonni gara Yesuus dhufanii, “Yoos mootummaa samii keessatti kan hundumaa caalu eenyu?” jedhanii gaafatan.
Bu qaƣda, muhlislar Əysaning yeniƣa kelip: Ərx padixaⱨliⱪida kim ǝng uluƣ? — dǝp soridi.
2 Innis mucaa xinnaa tokko ofitti waamee isaan gidduu dhaabe.
Əysa yeniƣa kiqik bir balini qaⱪirip, uni otturida turƣuzup, mundaⱪ dedi:
3 Akkanas jedhe: “Ani dhuguman isinitti hima; isin yoo deebitanii akkuma ijoollee taatan malee gonkumaa mootummaa samiitti hin galtan.
— Mǝn silǝrgǝ xuni bǝrⱨǝⱪ eytip ⱪoyayki, ɵz yolunglardin yenip, kiqik balilardǝk sǝbiy bolmisanglar, ǝrx padixaⱨliⱪiƣa ⱨǝrgiz kirǝlmǝysilǝr.
4 Kanaaf namni akka daaʼima kanaa gad of qabu kam iyyuu mootummaa samii keessatti nama hunda caala.
Əmdi kim ɵzini bu kiqik balidǝk kiqik peil tutsa, u ǝrx padixaⱨliⱪida ǝng uluƣ bolidu.
5 Namni daaʼima akkanaa tokko maqaa kootiin simatu kam iyyuu na simata.
Bundaⱪ kiqik bir balini mening namimda ⱪobul ⱪilsa, u meni ⱪobul ⱪilƣan bolidu.
6 “Namni kam iyyuu warra natti amanan xixinnaa kanneen keessaa tokko illee yoo gufachiise, dhagaan daakuu guddaan morma isaatti hidhamee tuujuba galaanaa keessa dhidhimuu isaaf wayya ture.
Lekin manga etiⱪad ⱪilƣan bundaⱪ kiqiklǝrdin birini [gunaⱨⱪa] putlaxturƣan ⱨǝrⱪandaⱪ adǝmni, u boyniƣa yoƣan tügmǝn texi esilƣan ⱨalda dengizning tegigǝ qɵktürüwetilgini ǝwzǝl bolatti.
7 Sababii wantoota akka namoonni gufatan godhan sanaatiif addunyaaf wayyoo! Wantoonni akkanaa dhufuu qabu; garuu nama wantoonni kunneen karaa isaatiin dhufan sanaaf wayyoo!
Insanni gunaⱨⱪa putlaxturidiƣan ixlar tüpǝylidin bu dunyadikilǝrning ⱨaliƣa way! Putlaxturidiƣan ixlar muⱪǝrrǝr bolidu; lekin xu putlaxturƣuqi adǝmning ⱨaliƣa way!
8 Yoo harki kee yookaan miilli kee si gufachiise, of irraa kutii gati. Harka lama yookaan miilla lama qabaattee ibidda bara baraatti darbatamuu irra, dooluu taatee yookaan laamshoftee jireenyatti galuu siif wayya. (aiōnios g166)
Əgǝr ǝmdi ⱪolung yaki putung seni gunaⱨⱪa putlaxtursa, uni kesip taxliwǝt. Qünki ikki ⱪolung yaki ikki putung bar ⱨalda dozahtiki otⱪa taxlanƣiningdin kɵrǝ, qolaⱪ yaki tokur ⱨalda ⱨayatliⱪⱪa kirgining ǝwzǝldur. (aiōnios g166)
9 Yoo iji kee si gufachiise of keessaa baasii gati. Ija lama qabaattee ibidda gahaannamiitti darbatamuu irra ija tokko qabaattee jireenyatti galuu siif wayya. (Geenna g1067)
Əgǝr kɵzüng seni gunaⱨⱪa putlaxtursa, uni oyup ɵzüngdin neri taxliwǝt. Ikki kɵzüng bar ⱨalda dozahtiki otⱪa taxlanƣiningdin kɵrǝ, birla kɵzüng bilǝn bolsimu ⱨayatliⱪⱪa kirgining ǝwzǝldur. (Geenna g1067)
10 “Warra xixinnaa kanneen keessaa tokko illee akka hin tuffanneef of eeggadhaa. Ani isinitti nan hima; ergamoonni isaanii samii irratti yeroo hunda fuula Abbaa koo isa samii irraa ni arguutii. [
— Bu sǝbiy kiqiklǝrning ⱨeqbirigimu sǝl ⱪaraxtin ⱨezi bolunglar. Qünki xuni silǝrgǝ eytayki, ularning ǝrxtiki pǝrixtiliri ǝrxtiki Atamning jamalini ⱨǝrdaim kɵrüp turidu.
11 Ilmi Namaa isa bade oolchuudhaaf dhufeetii.]
Qünki Insan’oƣli ⱨalakǝtkǝ azƣanlarni ⱪutⱪuzƣili kǝldi.
12 “Isin maal seetu? Namni tokko yoo hoolota dhibba qabaatee hoolota sana keessaas tokko bade, namichi sun sagaltamii sagallan hafan kaan tulluuwwan irratti dhiisee tokkicha bade sana barbaaduu hin dhaquu?
Ⱪandaⱪ ⱪaraysilǝr? Birawning yüz tuyaⱪ ⱪoyi bolup, uningdin biri ezip toptin qüxüp ⱪalsa, u toⱪsan toⱪⱪuz ⱪoyni taƣlarƣa ⱪoyup ⱪoyup, ⱨeliⱪi azƣan ⱪoyini izdǝydiƣu?
13 Ani dhuguman isinitti hima; inni yoo hoolaa sana argate, hoolota sagaltamii sagallan hin badin irra hoolaa tokkicha sanatti caalaa ni gammada.
Wǝ ǝgǝr uni tepiwalsa, mǝn silǝrgǝ xuni bǝrⱨǝⱪ eytip ⱪoyayki, u ⱪoy üqün bolƣan huxalliⱪi azmiƣan toⱪsan toⱪⱪuziningkidin zor bolidu.
14 Akkasuma immoo isaan xixinnoo kanneen keessaa tokko iyyuu akka badu fedhii Abbaa keessan isa samii irraa miti.
Xuningƣa ohxax, bu sǝbiy kiqiklǝrning ⱨǝrⱪandiⱪining ⱨalakǝtkǝ ezip ⱪelixi ǝrxtiki Atanglarning iradisi ǝmǝstur.
15 “Yoo obboleessi kee cubbuu sitti hojjete, dhaqiitii iddoo isin lamaan qofti jirtanitti balleessaa isaa itti himi. Yoo inni si dhagaʼe ati obboleessa kee deebifatteerta.
— Əmdi ǝgǝr ⱪerindixing sanga ziyan selip gunaⱨ ⱪilsa, uning yeniƣa berip ikkinglar haliy qaƣda sǝwǝnlikini kɵrsitip ⱪoy. Ⱪerindixing sɵzüngni anglisa, uni [ezixtin] ⱪayturuwalƣan bolisǝn.
16 Yoo si dhagaʼuu baate garuu ‘dubbiin hundinuu dhuga baatota lamaan yookaan sadiin waan mirkaneeffamuuf’ nama biraa tokko yookaan nama lama fudhadhuu dhaqi.
Lekin anglimisa, yǝnǝ bir-ikki [guwaⱨqini] elip, uning yeniƣa barƣin. Xundaⱪ ⱪilip, ⱨǝmmǝ ix ikki-üq guwaⱨqining sɵzi bilǝn ⱪilinsun.
17 Yoo inni jara dhagaʼuu dide waldaa kiristaanaatti himi; yoo inni waldaa kiristaanaa iyyuu dhagaʼuu dide akka nama ormaattii fi akka qaraxxuutti isa fudhadhu.
Lekin ǝgǝr [ⱪerindixing] ularning sɵzigimu ⱪulaⱪ salmisa, ǝⱨwalni jamaǝtkǝ yǝtküzüp eytⱪin. Əgǝr u jamaǝttikilǝrgǝ ⱪulaⱪ salmisa, uni yat ǝllik yaki bajgir ⱪatarida kɵrünglar.
18 “Ani dhuguman isinitti hima; wanni isin lafa irratti hiitan kam iyyuu samii irratti ni hidhama; wanni isin lafa irratti hiiktan kam iyyuu samii irrattis ni hiikama.
Mǝn silǝrgǝ xuni bǝrⱨǝⱪ eytip ⱪoyayki, silǝr yǝr yüzidǝ nemini baƣlisanglar, ǝrxtimu xu baƣlanƣan bolidu wǝ silǝr yǝr yüzidǝ nemini ⱪoyup bǝrsǝnglar, ǝrxtimu ⱪoyup berilgǝn bolidu.
19 “Ammas ani isinitti nan hima; isin keessaa yoo namoonni lama lafa irratti waaʼee waan kadhatan kamii iyyuu walii galan Abbaan koo inni samii irraa isaaniif taasisa.
Mǝn yǝnǝ xuni silǝrgǝ bǝrⱨǝⱪ eytip ⱪoyayki, yǝr yüzidǝ aranglardin ikkisi ɵzliri tiligǝn bir ix toƣruluⱪ ⱪǝlbi bir bolup ⱨǝrⱪandaⱪ nǝrsini tilǝp dua ⱪilsa, ǝrxtiki Atam ularning tilikini ijabǝt ⱪilidu.
20 Iddoo itti namoonni lama yookaan sadii maqaa kootiin walitti qabamanitti ani gidduu isaaniitti nan argamaatii.”
Qünki ikki yaki üqǝylǝn mening namim bilǝn ⱪǝyǝrdǝ yiƣilƣan bolsa, mǝn xu yǝrdǝ ularning arisida bolimǝn.
21 Ergasii Phexros gara Yesuus dhufee, “Yaa Gooftaa, yoo obboleessi koo cubbuu natti hojjete ani yeroo hammam dhiisaaf? Hamma yeroo torbaattii?” jedhee gaafate.
Andin Petrus uning aldiƣa kelip: — I Rǝb, ⱪerindiximning manga ziyan selip ɵtküzgǝn ⱪanqǝ ⱪetimliⱪ gunaⱨini kǝqürüxüm kerǝk? Yǝttǝ ⱪetimmu? — dedi.
22 Yesuusis akkana jedhee deebiseef; “Ani sitti nan hima; yeroo torbaatamii torba malee yeroo torba miti.
Əysa uningƣa mundaⱪ dedi: —Mǝn sanga xuni eytip ⱪoyayki, yǝttǝ ⱪetim ǝmǝs, yǝtmix ⱨǝssǝ yǝttǝ ⱪetim!
23 “Kanaafuu mootummaan samii mootii herrega garboota isaa harka jiru toʼachuu barbaade tokko fakkaata.
Ərx padixaⱨliⱪi qakarliri bilǝn ⱨesab-kitab ⱪilmaⱪqi bolƣan bir padixaⱨⱪa ohxaydu.
24 Akkuma inni herrega isaa toʼachuu jalqabeenis nama mootichi taalaantii kuma kudhan irraa qabu tokko itti fidan.
Ⱨesab-kitabni baxliƣinida, uningƣa on ming talant pul ⱪǝrzdar bolƣan bir qakar kǝltürülüptu.
25 Namichi sun waan baasu dhabnaan gooftaan isaa akka inni, niitiin isaa, ijoolleen isaatii fi wanni inni qabu hundinuu gurguramanii gatiin sun kaffalamu ajaje.
Qakarning tɵligüdǝk ⱨeqnǝrsisi bolmiƣaqⱪa, hojisi qakarning ɵzini, hotun bala-qaⱪisi wǝ bar-yoⱪini setip, ⱪǝrzini tɵlǝxini buyruptu.
26 “Garbichi sunis miilla isaatti kufee, ‘Yaa gooftaa, naaf obsi; hunduma isaa iyyuu siif nan kaffalaa’ jedhee isa kadhate.
Xunga qakar uning aldida yǝrgǝ yiⱪilip bax urup: «Hojam, manga kǝngqilik ⱪilƣayla, mǝn pütün ⱪǝrzimni qoⱪum tɵlǝymǝn» dǝp yalwuruptu.
27 Gooftaan garbicha sanaas garaa laafeef; gatii isa irraa qabus dhiiseefii gad isa lakkise.
Qakarning hojisi uningƣa iq aƣritip, uni ⱪoyup berip, ⱪǝrzini kǝqürüm ⱪiliptu.
28 “Garbichi sun garuu akkuma achii baʼeen garbicha akka isaa kan gatii diinaariidhibbaa irraa qabu tokko arge. Innis morma namichaa hudhee qabee, ‘Waan ani sirraa qabu naa kaffali’ jedheen.
Lekin qakar u yǝrdin qiⱪip, ɵzigǝ yüz dinar ⱪǝrzdar bolƣan yǝnǝ bir qakar buradirini uqritiptu. Uni tutuwelip, boynini boƣup turup: «Ⱪǝrzni tɵlǝ!» dǝptu.
29 “Garbichi akka isaa sunis miilla isaatti kufee, ‘Naaf obsi; waan narra jiru siif nan kaffalaa’ jedhee isa kadhate.
Buning bilǝn bu qakar buradiri yǝrgǝ yiⱪilip uningdin: «Manga kǝngqilik ⱪil, ⱪǝrzni qoⱪum ⱪayturimǝn» dǝp yalwuruptu.
30 “Inni garuu ni dide; qooda kanaa hamma inni gatii isaa kaffalutti mana hidhaatti isa galchisiise.
Lekin u unimaptu wǝ: «Pütün ⱪǝrzni tɵlimigüqǝ zindanda yatisǝn» dǝp uni zindanƣa taxlitiptu.
31 Garboonni kaan yommuu waan taʼe sana arganitti akka malee gaddan; dhaqaniis waan taʼe hundumaa gooftaa isaaniitti himan.
Bundaⱪ ixning yüz bǝrgǝnlikini kɵrgǝn baxⱪa qakarlar intayin azablinip hojisining aldiƣa berip, ǝⱨwalni baxtin-ahir sɵzlǝp beriptu.
32 “Gooftichis garbicha sana ofitti waamee akkana jedheen; ‘Yaa garbicha hamaa! Ani sababii ati na kadhatteef gatii sirra ture hunda siif dhiise.
Buning bilǝn hojisi ⱨeliⱪi qakarni qaⱪirtip: «Əy rǝzil qakar! Manga yelinƣanliⱪing üqün xunqǝ kɵp ⱪǝrzingning ⱨǝmmisini kǝqürdüm.
33 Akkuma ani garaa siif laafe sana atis garbicha akka keetiitiif garaa laafuu hin qabduu?’
Mǝn sanga iq aƣritⱪinimdǝk, sǝnmu qakar buradiringgǝ iq aƣritixingƣa toƣra kǝlmǝmdu?!» dǝptu.
34 Gooftaan isaas aariidhaan hamma inni gatii sana hunda kaffalutti warra isa dhiphisanitti dabarsee isa kenne.
Buning bilǝn hojisi ƣǝzǝplinip uni pütün ⱪǝrzini tɵlǝp bolƣuqǝ adǝm ⱪiynƣuqi gundipaylarning ⱪolida turuxⱪa tapxurup beriptu.
35 “Isinis yoo garaa keessan guutuudhaan obboleessa keessaniif dhiisuu baattan Abbaan koo inni samii irraa tokkoo tokkoo keessan akkanuma godha.”
Xuningƣa ohxax, ǝgǝr ⱨǝrbiringlar ɵz ⱪerindaxliringlarni qin dilinglardin kǝqürmisǝnglar, ǝrxtiki Atammu silǝrgǝ ohxax muamilǝ ⱪilidu.
