Maarqos 8
1 Gidduu sana tuunni biraa guddaan isaa ammas walitti qabame. Yesuusis sababii tuunni sun waan nyaatu hin qabaatiniif barattoota isaa ofitti waamee akkana jedhe;
Xu künlǝrdǝ, yǝnǝ zor bir top halayiⱪ yiƣilƣanidi. Ularning yegüdǝk ⱨeqnemisi bolmiƣaqⱪa, u muhlislirini yeniƣa qaⱪirip:
2 “Sababii isaan guyyaa sadii na bira turanii waan nyaatan tokko illee hin qabneef, ani namoota kanneeniif garaa nan laafa.
— Bu halayiⱪⱪa iqim aƣriydu. Qünki ular mening yenimda turƣili üq kün boldi, ularda yegüdǝk ⱨeqnǝrsimu ⱪalmidi.
3 Yoo ani agabuu isaanii gad isaan dhiise, isaan karaa irratti ni gaggabu; isaan keessaa tokko tokko fagoodhaa dhufaniitii.”
Ularni ɵylirigǝ aq ⱪorsaⱪ ⱪaytursam, yolda ⱨalidin ketixi mumkin. Qünki bǝziliri yiraⱪtin kǝlgǝnikǝn, — dedi.
4 Barattoonni isaas deebisanii, “Namni kam iyyuu gammoojjii kana keessatti buddeena isaan gaʼu eessaa argachuu dandaʼa?” jedhan.
Muhlisliri buningƣa jawabǝn: — Bundaⱪ hilwǝt bir jayda bu kixilǝrni toydurƣudǝk nanni nǝdin tapⱪili bolsun? — deyixti.
5 Yesuus immoo, “Isin buddeena meeqa qabdu?” jedhee gaafate. Isaanis, “Torba” jedhan.
— Ⱪanqǝ neninglar bar? — dǝp soridi u. Yǝttǝ, — deyixti ular.
6 Innis akka namoonni sun lafa tataaʼan itti hime. Buddeena torban fuudhee erga galateeffatee booddee kukkutee akka isaan namootaaf dhiʼeessaniif barattoota isaatti kenne; isaanis namootaaf dhiʼeessan.
Buning bilǝn u hǝlⱪni yǝrdǝ olturuxⱪa buyrudi. Andin yǝttǝ nanni ⱪoliƣa aldi wǝ [Hudaƣa] tǝxǝkkür-mǝdⱨiyǝ eytip oxtup, kɵpqilikkǝ tutuxⱪa muhlisliriƣa bǝrdi. Ular halayiⱪⱪa ülǝxtürüp bǝrdi.
7 Akkasumas qurxummii xixinnoo muraasa qabu turan; qurxummii sanas eebbisee akka isaan namootaaf hiraniif barattoota isaatti hime.
[Muhlislar]da yǝnǝ birⱪanqǝ kiqik beliⱪmu bar idi. U Hudaƣa tǝxǝkkür eytip ularni bǝrikǝtlǝp, muhlisliriƣa ülǝxtürüp berixni eytti.
8 Namoonnis nyaatanii quufan. Ergasiis barattoonni hambaa gundoo torba guutuu walitti qaban.
Halayiⱪ toyƣuqǝ yedi; ular exip ⱪalƣan parqilarni yǝttǝ sewǝtkǝ teriwaldi.
9 Isaanis gara nama kuma afurii turan. Innis erga of irraa isaan geggeessee booddee,
Yegǝnlǝr tɵt mingqǝ kixi idi. U ularni yolƣa saldi,
10 barattoota isaa wajjin yommusuma bidiruu yaabbatee biyya Daalmaanutaa dhaqe.
andin muhlisliri bilǝn billǝ dǝrⱨal kemigǝ qüxüp, Dalmanuta tǝrǝplirigǝ bardi.
11 Fariisonnis dhufanii Yesuusitti falmuu jalqaban; isa qoruuf jedhaniis mallattoo samii irraa isa irraa barbaadan.
Pǝrisiylǝr qiⱪip, uni sinax mǝⱪsitidǝ uningdin bizgǝ asmandin bir mɵjizilik alamǝt kɵrsǝtsǝng, dǝp tǝlǝp ⱪilixip, uning bilǝn munazirilǝxkili turdi.
12 Innis hafuura dheeraa baafatee, “Dhaloonni kun maaliif mallattoo barbaada? Ani dhuguma isinitti hima; mallattoon tokko iyyuu dhaloota kanaaf hin kennamu” jedheen.
U iqidǝ bir uluƣ-kiqik tinip: — Bu dǝwr nemixⱪa bir «mɵjizilik alamǝt»ni istǝp yüridu? Xuni silǝrgǝ bǝrⱨǝⱪ eytip ⱪoyayki, bu dǝwrgǝ ⱨeqⱪandaⱪ mɵjizilik alamǝt kɵrsitilmǝydu, — dedi.
13 Innis isaan dhiisee bidiruutti deebiʼee gama ceʼe.
Andin ulardin ayrilip, yǝnǝ kemigǝ qiⱪip, dengizning u qetigǝ ɵtüp kǝtti.
14 Barattoonnis buddeena tokkicha bidiruu keessaa of biraa qaban sana malee buddeena fudhachuu irraanfatanii turan.
Muhlislar nan elip kelixni untuƣan bolup, kemidǝ bir tal nandin baxⱪa yǝydiƣini yoⱪ idi.
15 Yesuusis, “Beekkadhaa; raacitii Fariisotaatii fi raacitii Heroodis irraa of eeggadhaa” jedhee isaan akeekkachiise.
U ularni agaⱨlandurup: — Eⱨtiyat ⱪilinglar, Pǝrisiylǝrning eqitⱪusi wǝ Ⱨerodning eqitⱪusidin ⱨezi bolunglar, — dedi.
16 Isaanis, “Kun sababii nu buddeena hin qabneef” jedhanii walii wajjin haasaʼan.
Muhlislar ɵzara mulaⱨizilixip: — Uning bundaⱪ deyixi nan ǝkǝlmigǝnlikimizdin bolsa kerǝk, — deyixti.
17 Yesuusis waan isaan haasaʼan beekee akkana jedhee isaan gaafate; “Isin maaliif waaʼee buddeena dhabuu keessanii dudubbattu? Isin amma iyyuu hin argitanii? Yookaan hin hubattanii? Mataa jabaattanii?
Əysa ularning nemǝ [deyixiwatⱪanliⱪini] bilip: — Nemixⱪa nan yoⱪluⱪi toƣrisida mulaⱨizǝ ⱪilisilǝr? Silǝr tehiqǝ pǝm-parasǝt yaki qüxǝnqigǝ igǝ bolmidinglarmu? Ⱪǝlbliringlar tehimu bihudlixip ketiwatamdu?
18 Isin utuma ija qabdanuu hin argitanii? Utuma gurra qabdanuus hin dhageessanii? Hin yaadattanii?
Kɵzünglar turup kɵrmǝywatamsilǝr? Ⱪuliⱪinglar turup anglimaywatamsilǝr? Esinglarda yoⱪmu?
19 Yeroo ani buddeena shanan sana nama kuma shaniif caccabsetti isin hurraaʼaa gundoo meeqa guutuu kaaftan?” Isaanis, “Kudha lama” jedhaniin.
Bǝx ming kixigǝ bǝx nanni oxtuƣinimda, parqilarƣa liⱪ tolƣan ⱪanqǝ kiqik sewǝtni yiƣiwaldinglar? — dedi. — On ikkini, — jawab bǝrdi ular.
20 Innis, “Yeroo ani buddeena torba nama kuma afuriif caccabsetti hambaa gundoo meeqa guutuu walitti qabdan?” jedhee gaafate. Isaanis, “Torba” jedhaniin.
— Yǝttǝ nanni tɵt ming kixigǝ oxtuƣinimda, parqilarƣa liⱪ tolƣan ⱪanqǝ sewǝtni yiƣiwaldinglar? — dedi u. — Yǝttini, — Jawab bǝrdi ular.
21 Innis, “Isin amma iyyuu hin hubattanii?” jedheen.
U ularƣa: — Undaⱪta, ⱪandaⱪsigǝ silǝr tehi qüxǝnmǝysilǝr? — dedi.
22 Isaanis Beetisayidaa dhaqan; jarri tokkos namicha jaamaa tokko fidanii akka inni isa qaqqabuuf Yesuusin kadhatan.
Ular Bǝyt-Saida yezisiƣa kǝldi; halayiⱪ bir kor adǝmni uning aldiƣa elip kelip, uningƣa ⱪolungni tǝgküzüp ⱪoysang, dǝp ɵtündi.
23 Innis namicha jaamaa sana harka qabee ganda sana keessaa baase. Ija isaattis tufee, harka isaas irra kaaʼee, “Waa arguu dandeessaa?” jedhee gaafate.
U kor adǝmning ⱪolidin tutup yezining sirtiƣa yetilǝp bardi; uning kɵzlirigǝ tükürüp, üstigǝ ⱪollirini tǝgküzüp: — Birǝr nǝrsǝ kɵrüwatamsǝn? — dǝp soridi.
24 Namichis ol ilaalee, “Namoota nan arga; isaan muka deemu natti fakkaatu” jedhe.
U bexini kɵtürüp: — Kixilǝrni kɵrüwatimǝn; ular huddi mengip yürüwatⱪan dǝrǝhlǝrdǝk kɵrünüwatidu, — dedi.
25 Yesuus amma illee harka isaa ija namichaa irra kaaʼe. Iji namichaas ni baname; agartuun isaa ni deebiʼeef; waan hundas sirriitti arge.
Andin u ⱪaytidin ⱪollirini u adǝmning kɵzlirigǝ tǝgküzdi. U kɵzlirini eqiwidi, kɵzliri ǝsligǝ kelip, ⱨǝmmǝ nǝrsini eniⱪ kɵrdi.
26 Yesuusis namichaan, “Gara ganda sanaa seentee waan kana nama tokkotti illee hin himin” jedhee gara mana isaatti isa erge.
Əysa uni ɵyigǝ ⱪayturup: — Yeziƣimu kirmǝ, yaki yezidiki ⱨeqkimgǝ bu ixni uⱪturma, — dǝp tapilidi.
27 Yesuusii fi barattoonni isaa gara gandoota naannoo Fiiliphoos Qiisaariyaa jiraniitti darban. Innis, “Namoonni anaan eenyu jedhu?” jedhee karaa irratti isaan gaafate.
Əysa muhlisliri bilǝn qiⱪip Ⱪǝysǝriyǝ-Filippi rayoniƣa ⱪaraxliⱪ kǝnt-yezilarƣa bardi. Yolda u muhlisliridin: — Kixilǝr meni kim dǝydu? — dǝp soridi.
28 Isaanis, “Namoonni tokko tokko, ‘Inni Yohannis Cuuphaa dha’ jedhu; warri kaan, ‘inni Eeliyaas’ jedhu; kaan immoo, ‘inni raajota keessaa isa tokkoo dha’ jedhu” jedhanii deebisan.
Ular uningƣa: — Bǝzilǝr seni Qɵmüldürgüqi Yǝⱨya, bǝzilǝr Ilyas [pǝyƣǝmbǝr] wǝ yǝnǝ bǝzilǝr ilgiriki pǝyƣǝmbǝrlǝrdin biri dǝp ⱪaraydikǝn, — dǝp jawab berixti.
29 Innis, “Isin eenyu anaan jettu?” jedhee gaafate. Phexrosis, “Ati Kiristoos” jedhee deebise.
U ulardin: — Əmdi silǝrqu, silǝr meni kim dǝp bilisilǝr? — dǝp soridi. Petrus jawabǝn: — Sǝn Mǝsiⱨdursǝn, — dedi.
30 Yesuusis akka isaan waaʼee isaa nama tokkotti illee hin himneef isaan akeekkachiise.
U ularƣa ɵzi toƣruluⱪ ⱨeqkimgǝ tinmasliⱪni jiddiy tapilidi.
31 Yesuusis akka Ilmi Namaa waan hedduun dhiphachuu qabu, akka maanguddootaan, luboota hangafootaa fi barsiistota seeraatiin tuffatamuu qabuu fi akka ajjeefamuu qabu, guyyaa sadii booddee immoo akka duʼaa kaʼu isaan barsiisuu jalqabe.
Xuning bilǝn u Insan’oƣlining nurƣun azab-oⱪubǝt tartixi, aⱪsaⱪallar, bax kaⱨinlar wǝ Tǝwrat ustazliri tǝripidin qǝtkǝ ⱪeⱪilixi, ɵltürülüxi wǝ üq kündin keyin tirildürülüxi muⱪǝrrǝr ikǝnlikini [muhlisliriƣa] ɵgitixkǝ baxlidi.
32 Innis waaʼee kanaa ifatti baasee dubbate; Phexrosis kophaatti baasee isa ifachuu jalqabe.
U bu ixni oquⱪ-axkara sɵzlǝp bǝrdi. Buning bilǝn Petrus uni bir qǝtkǝ tartip, uni ǝyiblǝxkǝ baxlidi.
33 Yesuus garuu of irra garagalee barattoota isaa ilaale; Phexrosiinis, “Seexana nana! Na duubatti deebiʼi! Ati kan namaa yaadda malee kan Waaqaa hin yaadduutii” jedhee ifate.
Lekin u burulup muhlisliriƣa ⱪarap, Petrusni ǝyiblǝp: — Arⱪamƣa ɵt, Xǝytan! Sening oyliƣanliring Hudaning ixliri ǝmǝs, insanning ixliridur, — dedi.
34 Ergasii inni tuuta sanaa fi barattoota isaa ofitti waamee akkana jedhe; “Namni kam iyyuu yoo na faana dhufuu barbaade, inni of haa ganu; fannoo isaa baadhatees na duukaa haa buʼu.
Andin muhlisliri bilǝn halayiⱪnimu qaⱪirip mundaⱪ dedi: — Kimdǝkim manga ǝgixixni niyǝt ⱪilsa, ɵzidin keqip, ɵzining krestini kɵtürüp manga ǝgǝxsun!
35 Namni lubbuu isaa oolfachuu barbaadu kam iyyuu lubbuu isaa ni dhabaatii; garuu namni anaa fi wangeelaaf jedhee lubbuu isaa dhabu kam iyyuu lubbuu isaa ni oolfata.
Qünki kimdǝkim ɵz jenini ⱪutⱪuzay desǝ, qoⱪum uningdin mǝⱨrum bolidu; lekin kimdǝkim mǝn üqün wǝ hux hǝwǝr üqün ɵz jenidin mǝⱨrum bolsa, uni ⱪutⱪuzidu.
36 Namni yoo addunyaa guutuu argatee lubbuu isaa immoo dhabe buʼaa maalii argata?
Qünki bir adǝm pütkül dunyaƣa igǝ bolup, jenidin mǝⱨrum ⱪalsa, buning nemǝ paydisi bolsun?!
37 Yookaan namni qooda lubbuu isaa maal kennuu dandaʼa?
U nemisini jeniƣa tegixsun?!
38 Yoo namni kam iyyuu dhaloota ejjaa fi cubbamaa kana keessatti anaa fi dubbii kootti qaanaʼe, Ilmi Namaa yommuu ulfina Abbaa isaatiin ergamoota qulqulluu wajjin dhufutti isatti ni qaanaʼa.”
Qünki kimdǝkim zinahor wǝ gunaⱨkar bu dǝwr aldida mǝndin wǝ mening sɵzlirimdin nomus ⱪilsa, Insan’oƣlimu atisining xan-xǝripi iqidǝ muⱪǝddǝs pǝrixtilǝr bilǝn billǝ kǝlginidǝ, uningdin nomus ⱪilidu.
