Luqaas 14
1 Guyyaa Sanbataa tokko yommuu Yesuus buddeena nyaachuuf mana Fariisicha beekamaa tokkoo dhaqetti, namoonni xiyyeeffatanii isa ilaalaa turan.
Wǝ xundaⱪ boldiki, bir xabat küni u Pǝrisiylǝrdin bolƣan bir ⱨɵkümdarning ɵyigǝ ƣizaƣa bardi; ǝmdi ular uni paylap yürüwatatti.
2 Namichi dhagni isaa dhiitaʼe tokkos fuula isaa dura ture.
Wǝ mana, u yǝrdǝ suluⱪ ixxiⱪ kesiligǝ giriptar bolƣan bir adǝm bar idi.
3 Yesuusis, “Guyyaa Sanbataatiin nama fayyisuun ni eeyyamama moo hin eeyyamamu?” jedhee Fariisotaa fi hayyoota seeraa gaafate.
Əysa Tǝwrat ǝⱨliliri wǝ Pǝrisiylǝrdin: — Xabat küni kesǝl saⱪaytix Tǝwrat ⱪanuniƣa uyƣunmu-yoⱪ? — dǝp soridi.
4 Isaan garuu ni calʼisan; innis namicha harkaan qaqqabee fayyisee gad isa lakkise.
Biraⱪ ular lam-jim demidi. U ⱨeliⱪi kesǝlgǝ ⱪolini tǝgküzüp, saⱪaytip yolƣa saldi.
5 Innis, “Isin keessaa namni tokko yoo ilma yookaan qotiyyoo guyyaa Sanbataatiin boolla keessa buʼe qabaate, inni yeruma sana harkisee boolla keessaa hin baasuu?” jedhee isaan gaafate.
Andin u ulardin yǝnǝ: — Aranglardin biringlarning mubada xabat künidǝ exiki ya kalisi ⱪuduⱪⱪa qüxüp kǝtsǝ, uni dǝrⱨal tartip qiⱪarmaydiƣan zadi kim bar? — dǝp soridi.
6 Isaan garuu deebii kennuu hin dandeenye.
Wǝ ular uning bu sɵzlirigǝ ⱨeq jawab berǝlmidi.
7 Innis yommuu akka keessumoonni sun iddoo ulfinaa filatan hubatetti akkana jedhee fakkeenya kana isaanitti hime;
Əysa qaⱪirilƣan meⱨmanlarning ɵzlirigǝ tɵrdin orunlarni ⱪandaⱪ talliƣinini kɵrüp, ularƣa mundaⱪ bir tǝmsilni eytip bǝrdi:
8 “Yoo namni tokko cidha fuudhaa fi heerumaatti si waame, iddoo ulfinaa hin taaʼin; tarii namni si caalaa ulfina qabu tokko waamameera taʼaatii.
— Birsi seni toy ziyapitigǝ tǝklip ⱪilsa, tɵrdǝ olturmiƣin. Bolmisa, sǝndin ⱨɵrmǝtlikrǝk birsi tǝklip ⱪilinƣan bolsa,
9 Namichi isin lamaanuu waame sun dhufee, ‘Namicha kanaaf kaʼi’ siin jedha; atis qaanoftee dhaqxee lafa iddoo hundumaa gad taʼe teessa.
U qaƣda seni wǝ uni qaⱪirƣan saⱨibhana kelip sanga: «Bu kixigǝ orun bǝrgǝysiz» dǝp ⱪalsa, sǝn hijalǝttǝ ⱪelip pǝgaⱨƣa qüxüp ⱪalisǝn.
10 Ati garuu yommuu waamamtu akka namichi si waame sun yeroo dhufutti, ‘Yaa michuu koo iddoo ol aanutti hiiqi’ siin jedhuuf dhaqii lafa iddoo hundumaa gad taʼe taaʼi; yoos fuula warra si wajjin maaddiitti dhiʼaatan hundumaa duratti ulfina argattaatii.
Lekin sǝn qaⱪirilƣanda, berip pǝgaⱨda olturƣin. Xuning bilǝn seni qaⱪirƣan saⱨibhana kelip: «Əy dostum, yuⱪiriƣa qiⱪing» deyixi mumkin wǝ xuning bilǝn sening bilǝn dastihanda olturƣanlarning ⱨǝmmisining aldida sanga izzǝt bolidu.
11 Namni ol of qabu hundinuu gad qabamaatii; namni gad of qabu hundinuu immoo ol qabama.”
Qünki ⱨǝrkim ɵzini üstün tutsa tɵwǝn ⱪilinidu wǝ kimdǝkim ɵzini tɵwɵn tutsa üstün ⱪilinidu.
12 Yesuusis namicha isa waame sanaan akkana jedhe; “Ati yommuu laaqana yookaan irbaata qopheessitu michoota kee yookaan obboloota kee, yookaan firoota kee, yookaan olloota kee warra sooreyyii hin waamin; yoo akkas goote isaanis deebisanii si waamu; gatiin kees siif deebifama.
U ɵzini meⱨmanƣa qaⱪirƣan saⱨibhaniƣa mundaⱪ dedi: — Meⱨmanni tamaⱪⱪa yaki ziyapǝtkǝ qaⱪirƣiningda, dost-buradǝr, ⱪerindax, uruⱪ-tuƣⱪan yaki bay ⱪolum-ⱪoxniliringni qaⱪirmiƣin. Qünki ularmu seni meⱨmanƣa qaⱪirip, mǝrⱨǝmitingni ⱪayturuxi mumkin.
13 Garuu yommuu cidha qopheessitu hiyyeeyyii, naafa, okkolaa fi jaamaa waami.
Xuning üqün ziyapǝt berǝy desǝng, ƣerib-ƣurwa, meyip-nakar, aⱪsaⱪ-qolaⱪ, kor-ǝmalarni qaⱪirƣin
14 Sababii isaan waan siif deebisan hin qabneef ati ni eebbifamta; gatiin kee guyyaa duʼaa kaʼuu qajeeltotaatti siif deebifamaatii.”
wǝ bǝht-bǝrikǝt kɵrisǝn; qünki u kixilǝrning yahxiliⱪingni ⱪayturuxning amali yoⱪtur. Xuning bilǝn ⱨǝⱪⱪaniylarning ⱪayta tirilgǝn künidǝ ⱪilƣining ɵzünggǝ ⱪayturulidu.
15 Warra isa wajjin maaddiitti dhiʼaatan keessaa namichi tokko yommuu waan kana dhagaʼetti Yesuusiin, “Namni mootummaa Waaqaa keessatti maaddiitti dhiʼaatu eebbifamaa dha” jedhe.
Uning bilǝn ⱨǝmdastihan olturƣanlardin biri bu sɵzlǝrni anglap, uningƣa: — Hudaning padixaⱨliⱪida ƣizalanƣuqilar nemidegǝn bǝhtlik-ⱨǝ! — dedi.
16 Yesuus immoo akkana jedhee deebise; “Namichi tokko cidha guddaa qopheessee keessumoota hedduu affeere.
Biraⱪ u uningƣa jawabǝn mundaⱪ dedi: — Bir kixi katta ziyapǝtkǝ tutux ⱪilip, nurƣun meⱨmanlarni qaⱪirip ⱪoyuptu.
17 Namichi sunis saʼaatii nyaataatti akka inni, ‘Kunoo, wanni hundinuu qopheeffameeraatii kottaa’ jedhee warra affeeraman sanatti himuuf garbicha isaa erge.
Dastihan selinƣan xu saǝttǝ, qakirini ǝwǝtip, qaⱪirilƣan meⱨmanlarƣa: «Mǝrⱨǝmǝt, ⱨǝmmǝ nǝrsǝ tǝyyar boldi!» dǝp eytiptu.
18 “Garuu isaan hundi bifuma tokkoon sababa dhiʼeeffachuu jalqaban; inni jalqabaa, ‘Ani lafa qotiisaa bitadheera; kanaafuu dhaqeen ilaaluu qabaatii maaloo na hin komatin’ jedheen.
Biraⱪ, meⱨmanlarning ⱨǝmmisi barmasliⱪⱪa bir-birlǝp ɵzrǝ-baⱨanǝ kɵrsǝtkili turuptu. Birinqisi uningƣa: «Mǝn ⱨelila bir parqǝ yǝr setiwalƣanidim, berip kɵrüp kǝlmisǝm bolmaydu. Meni ǝpu ⱪilƣayla, baralmaymǝn» dǝptu.
19 “Inni kaan, ‘Ani qotiyyoo cimdii shan bitadheera; isaan leenjisuuf deemuuttin jiraatii, maaloo na hin komatin’ jedheen.
Yǝnǝ biri: «Mǝn bǝx ⱪoxluⱪ ɵküz setiwaldim, ⱨazir berip ularni sinap kɵrüxüm kerǝk. Meni ǝpu ⱪilƣayla, baralmaymǝn» dǝptu.
20 “Amma illee inni kaan, ‘Ani dhiʼoon niitii fuudhe; kanaafuu dhufuu hin dandaʼu’ jedheen.
Yǝnǝ birsi: «Mǝn yengi ɵylǝngǝn, xunga baralmaymǝn» dǝptu.
21 “Garbichi sunis deebiʼee waan kana gooftaa isaatti hime. Abbaan mana sanaas aaree, ‘Dafii karaa guddaa fi daandii qalʼaa magaalaatti achi baʼiitii hiyyeeyyii, naafa, jaamaa fi okkolaa fidii ol seensis’ jedhee garbicha isaa ajaje.
Qakar ⱪaytip kelip, bu ixlarni hojayiniƣa mǝlum ⱪiptu. Hojayin ƣǝzǝplǝngǝn ⱨalda qakiriƣa: «Dǝrⱨal xǝⱨǝrning qong-kiqik koqiliriƣa kirip, ƣerib-ƣurwa, meyip-nakar, aⱪsaⱪ-qolaⱪ wǝ kor-ǝmalarni muxu yǝrgǝ yiƣip kǝl» dǝptu.
22 “Garbichi sunis, ‘Yaa gooftaa, wanni ati ajajje hundi raawwateera; garuu amma illee iddoon jira’ jedheen.
Andin qakar ⱪaytip kelip: «Hojayin, ǝmr bǝrginingdǝk ada ⱪilindi, wǝ yǝnǝ box orun bar!» dǝptu.
23 “Gooftichis garbicha isaatiin akkana jedhe; ‘Akka manni koo guutamuuf karaa guddaa fi daandii baadiyyaatti achi baʼiitii akka isaan ol galan dirqisiisi.
Xuning bilǝn hojayin qakarƣa: — «Ɵyüm meⱨmanlarƣa tolux üqün yezilardiki qong-kiqik yollarni, mǝⱨǝllilǝrni arilap, udul kǝlgǝn adimingni zorlap elip kǝlgin!
24 Ani isinittin hima; namoota waamaman sana keessaa namni tokko iyyuu maaddii koo irraa afaaniin hin qabu.’”
Qünki mǝn silǝrgǝ xuni eytayki, baxta qaⱪirilƣan adǝmlǝrning ⱨeqⱪaysisi dastihinimdin tetimaydu», dǝptu.
25 Namoonni baayʼeen Yesuus wajjin deemaa turan; innis garagalee akkana isaaniin jedhe;
Əmdi top-top adǝmlǝr uningƣa ⱨǝmraⱨ bolup ketiwatatti. U burulup ularƣa ⱪarap mundaⱪ dedi:
26 “Namni gara koo dhufu kam iyyuu yoo abbaa isaatii fi haadha isaa, niitii isaatii fi ijoollee isaa, obboloota isaatii fi obboleettota isaa akkasumas lubbuu isaa illee hin jibbine inni barataa koo taʼuu hin dandaʼu.
— Manga ǝgǝxkǝnlǝr [manga bolƣan sɵyüxliridin] ɵz atisi wǝ anisi, ayali wǝ baliliri, aka-ukiliri wǝ aqa-singilliri, ⱨǝtta ɵz jeninimu yaman kɵrmisǝ manga muhlis bolalmas.
27 Namni fannoo ofii isaa baadhatee na duukaa hin buune kam iyyuus barataa koo taʼuu hin dandaʼu.
Kimdǝkim ɵzining krestini yüdüp manga ǝgǝxmisǝ u manga muhlis bolalmas.
28 “Mee isin keessaa namni tokko gamoo ijaarrachuu barbaada haa jennuu; namichi sun gamoo sana ijaaree fixuuf horii gaʼaa qabaachuu fi qabaachuu baachuu isaa beekuuf duraan dursee taaʼee gatii isaa hin herregatuu?
Aranglardin birsi munar salmaⱪqi bolsa, aldi bilǝn olturup bu ⱪuruluxni pütküzgüdǝk hirajǝt ɵzümdǝ barmu-yoⱪ dǝp ⱨesab ⱪilmasmu?
29 Yoo kanaa achii yommuu inni hundee kaaʼee fixuu dadhabutti, namoonni argan hundi itti qoosu.
Undaⱪ ⱪilmiƣanda, ulni selip pütküzǝlmisǝ, kɵrgǝnlǝrning ⱨǝmmisi mazaⱪ ⱪilip: «Bu adǝm binani baxlap ⱪoyup pütküzǝlmidi» — demǝy ⱪalmaydu.
30 Isaanis, ‘Namichi kun ijaaruu jalqabee fixuu dadhabe’ jedhu.
31 “Yookaan mee mootiin tokko mootii biraa loluu dhaqa haa jennuu; inni mootii loltoota kuma digdamaan isatti dhufu tokko loltoota kuma kudhaniin of irraa loluu dandaʼuu fi dandaʼuu baachuu isaa duraan dursee taaʼee itti hin yaaduu?
Yaki bir padixaⱨ yǝnǝ bir padixaⱨ bilǝn jǝng ⱪilƣili qiⱪsa aldi bilǝn olturup: — Mening üstümgǝ kelidiƣan yigirmǝ ming kixilik ⱪoxun igisigǝ mǝn on ming ǝskirim bilǝn taⱪabil turalarmǝnmu? dǝp mɵlqǝrlǝp kɵrmǝmdu?!
32 Yoo hin dandeenye immoo utuu mootichi kaan isa irraa fagoo jiruu bakka buʼoota itti ergee akka nagaan buʼu kadhata.
Əgǝr u «Soⱪuxalmaymǝn» dǝp oylisa, düxmǝn tehi yiraⱪtiki qaƣda ǝlqi ǝwǝtip, sulⱨ xǝrtlirini soraydu.
33 Akkanumas isin keessaa namni waan qabu hunda hin dhiifne kam iyyuu barataa koo taʼuu hin dandaʼu.
Xuningƣa ohxax, silǝrdin kimdǝkim [kɵnglidǝ] ɵzining bar-yoⱪi bilǝn hoxlaxmisa, manga muhlis bolalmas.
34 “Soogiddi gaarii dha; garuu yoo inni miʼaa isaa dhabe, miʼaan isaa akkamiin deebifamuu dandaʼa?
Tuz yahxi nǝrsidur; ⱨalbuki, tuz ɵz tǝmini yoⱪatsa, uningƣa ⱪaytidin tuz tǝmini ⱪandaⱪmu kirgüzgili bolidu?
35 Inni biyyoof yookaan tuulaa kosiitiif faayidaa hin qabu; inni gad gatama. “Namni gurra dhagaʼu qabu kam iyyuu haa dhagaʼu.”
U tupraⱪⱪa ixlitixkǝ yaki oƣutⱪa arilaxturuxⱪimu yarimay, talaƣa taxlinidu. Angliƣudǝk ⱪuliⱪi barlar buni anglisun!
