Luqaas 13
1 Yeroo sana namoonni waaʼee warra Galiilaa kanneen Phiilaaxoos dhiiga isaanii aarsaa isaaniitti make sanaa Yesuusitti himan tokko tokko achi turan.
Leleꞌ naa, hambu atahori rafadꞌe Yesus oi, hofernor Pilatus nisa atahori Yahudi hira mia Galilea, leleꞌ ara rendi tutunu-hohotuꞌ nisiꞌ Ume Hule-oꞌe Huuꞌ a sia Yerusalem.
2 Yesuusis deebisee akkana jedheen; “Sababiin namoonni Galiilaa kunneen akkas dhiphataniif waan isaan saba Galiilaa kaan hunda irra cubbamoota turaniif seetuu?
Rena taꞌo naa, ma Yesus natane se nae, “Tungga hei, na, atahori nenetao nisaꞌ naa ra, sala nara monaeꞌ lena basa atahori Galilea laen ra, do? Naa de ara nenehuku-dokiꞌ, do?
3 Ani isinittin hima; akkas miti; garuu isinis qalbii jijjiirrachuu baannaan hundi keessan akkasuma baddu.
Hokoꞌ! Te mete ma hei nda lao hela masodꞌa deꞌulakaꞌ mara sa, fo tungga baliꞌ Lamatuaꞌ hihii-nanaun, na, dei fo hei o mimbilutu onaꞌ se boe.
4 Yookaan namoonni kudha saddeettan gamoon Saliihoom isaan irratti jigee isaan fixe sun warra Yerusaalem keessa jiraatan kaan hunda irra waan yakka hojjetan seetuu?
Ma atahori ka sanahulu faluꞌ mana mate nenetendes manara mana ndefaꞌ sia Siloam faiꞌ naa, ara onaꞌ bee? Sala nara monaeꞌ lenaꞌ basa atahori laen mana sia Yerusalem, do?
5 Ani isinittin hima; akkas miti. Garuu isinis qalbii jijjiirrachuu baannaan, hundi keessan akkasuma baddu.”
Hokoꞌ! Te mete ma hei nda lao hela hei leleo-lalao mana tao leli mara sa, fo tungga baliꞌ Lamatuaꞌ dꞌala ndoo-tetun, na, dei fo hei o mimbilulutu onaꞌ se boe.”
6 Innis akkana jedhee fakkeenya kana dubbate; “Namichi tokko muka harbuu kan iddoo dhaabaa wayinii isaa keessa dhaabame tokko qaba ture; innis muka sana irra ija barbaaduu dhaqee waan tokko illee dhabe.
Basa ma, Yesus fee nekendandaaꞌ esa nae, “Hambu atahori sa sela hau huu mabꞌoaꞌ sa sia osin. Ana akaꞌ nema nadoꞌ e fo nae nahine nabꞌoa ena, do hokoꞌ. Te hau naa, nda feꞌe nabꞌoa sa.
7 Innis hojjetaa iddoo dhaaba wayinichaatiin, ‘Ani waggaa sadan darban kana muka harbuu kana irraa ija barbaadachuuf jedhee marmaaraan ture; garuu waan tokko illee irraa hin arganne; muriitii gati! Inni maaliif lafa balleessa?’ jedhe.
Basa ma, ana denu mana manea osi a nae, “Too telu ia ena, au uma usufafali sangga hau ia bꞌoan. Te au nda hambu saa sa boe. De ungga hendi e leo, huu hau huuꞌ ia nalaꞌ a mamanaꞌ.’
8 “Namichi sunis deebisee akkana jedheen; ‘Yaa Gooftaa, anuu naannoo isaa qoteen xaaʼoo itti naqaatii mee wagguma tokko haa turu.
Te mana tao osi a nataa nae, ‘Amaꞌ afiꞌ mumunasa. Fee hau huuꞌ ia too esa fai. Hela fo au sasaro ndule e, basa fo mbori pupuk neu e, naa fo ana sengga baliꞌ
9 Yoo inni waggaa dhufu ija naqate, gaarii dha! Yoo kanaa achii murtee gatuu dandeessa.’”
Mete ma too mana nemaꞌ ma hau huuꞌ ia nabꞌoa, na, malole. Te mete ma hokoꞌ, na, ungga hendi e leo.’”
10 Yesuus guyyaa Sanbataa tokko manneen sagadaa keessaa isa tokkotti barsiisaa ture.
Lao esa, nandaa no atahori Yahudi ra fai hule-oꞌen, Yesus neu nanori sia ume hule-oꞌeꞌ.
11 Dubartiin hafuurri hamaan waggaa kudha saddeeti dugda ishee goophesse tokkos achi turte; isheenis waan gad gogdeef gonkumaa ol jechuu hin dandeessu turte.
Sia naa hambu inaꞌ sa ruku too sanahulu falu ena, huu nitu ra tataon. Ana nda nambariiꞌ nala tetuꞌ sa.
12 Yesuusis yommuu ishee argetti ofitti ishee waamee, “Dubartii nana, ati dhukkuba kee irraa fayyiteerta” jedheen,
Yesus nita inaꞌ naa ma, Ana noꞌe nala e, de olaꞌ nae, “Mama! Ia naa mama hai ena.”
13 Innis harka isaa ishee irra kaaʼe; isheenis yeruma sana ol jettee Waaqa galateeffatte.
Boe ma Yesus nggama liman neu inaꞌ a. Aibꞌoiꞌ ma, inaꞌ a nggarasan tetuꞌ neuꞌ ena. Boe ma ana noꞌe makasi, no koa-kio Lamatualain.
14 Bulchaan mana sagadaas sababii Yesuus guyyaa Sanbataatiin nama fayyiseef aaree namootaan, “Guyyaan hojii jaʼatu jira; guyyoota sana kottaatii fayyifamaa malee guyyaa Sanbataa hin dhufinaa” jedhe.
Te malangga ume hule-oꞌeꞌ a namanasa, huu Yesus tao nahaiꞌ atahori nandaa no fai hule-oꞌeꞌ. Boe ma ana nafadꞌe neu atahori hetar naa ra nae, “Sia nggarei sa rala hambu fai nee fo tao ue-osaꞌ. De malole lenaꞌ atahori hedꞌis ra rema sia fai-fai tao ue-osaꞌ ra, fo sangga atahori raꞌahahaiꞌ se. Afiꞌ rema sia fai hule-oꞌeꞌ!”
15 Gooftaan immoo akkana jedhee deebiseef; “Yaa fakkeessitoota! Isin keessaa namni guyyaa Sanbataa qotiyyoo isaa yookaan harree isaa dallaa keessaa hiikee bishaan obaasuu hin geessine jiraa?
Te Yesus nataa e nae, “Hee! Atahori mana dꞌea-ralaꞌ. Sia fai hule-oꞌeꞌ o hei tao ue-osaꞌ boe, to?! Huu hei o mii mboꞌi sapi ma keledei mara fo fee se rinu, to?!
16 Yoos dubartiin kun intalli Abrahaam kan Seexanni waggaa kudha saddeeti guutuu hidhee ture kun guyyaa Sanbataatiin hidhaa kana irraa hiikamuun isheef hin maluu?”
Mama ia, baꞌi Abraham tititi-nonosin, onaꞌ hitaꞌ boe. Nitu ra malanggan paꞌa nala e too sanahulu falu ena. De mete ma Au mboꞌi e nandaa no fai hule-oꞌeꞌ, na, sala do?”
17 Yommuu inni waan kana dubbatetti mormitoonni isaa hundi ni qaanaʼan; namoonni garuu hojjiiwwan dinqii kanneen inni hojjechaa ture hundatti ni gammadan.
Rena taꞌo naa, ma Yesus musu nara mae. Te atahori naeꞌ naa ra ramahoꞌo ro Eni ue-tatao meulaun.
18 Yesuusis akkana jedhee gaafate; “Mootummaan Waaqaa maal fakkaata? Anis maaliinan wal isa fakkeessa?
Boe ma Yesus olaꞌ seluꞌ fai nae, “Au uꞌusasamaꞌ Lamatuaꞌ atahori nara onaꞌ saa, e?
19 Mootummaan Waaqaa sanyii sanaaficaa kan namni tokko fuudhee lafa qotiisaa isaa keessatti facaase fakkaata. Sanyiin sunis guddatee muka taʼe; simbirroonnis dameewwan isaa irra jiraatan.”
Fefeun sira hidaꞌ a, te dodꞌoo ma ara boe ramaheta. Fefeun ara onaꞌ fini dekeꞌ anadikiꞌ. Atahori sela sia osi. Basa ma ana mori de dadꞌi hau huu ineꞌ, Ma mbuiꞌ ra rema randuna sia dꞌana nara.”
20 Amma illee akkana jedhee gaafate; “Ani mootummaa Waaqaa maaliinan wal fakkeessa?
Basa de Yesus olaꞌ fai nae, “Au uꞌusasamaꞌ Lamatuaꞌ atahori nara no saa fai, e?
21 Inni raacitii dubartiin tokko fuutee hamma inni guutummaatti bukeessutti daakuu safartuu sadiitti makte fakkaata.”
Ana onaꞌ bibꞌit roti fo inaꞌ ra sambor no tarigu saku rua, fo tao roti naeꞌ. Boe ma tarigu hene monaen seli, huu bibꞌit mbei anak naa. Lamatuaꞌ atahori nara pangaru nara boe namanae onaꞌ naa boe.
22 Yesuusis utuu gara Yerusaalem deemuu namoota barsiisaa magaalaawwanii fi gandoota keessa darbaa ture.
Basa naa ma, Yesus se lao risiꞌ kota Yerusalem. Ana tuli tungga-tungga dalaꞌ, sia kota ma kamboꞌ fo nanori atahori ra.
23 Namichi tokkos, “Yaa Gooftaa warri fayyifaman namoota muraasa qofaa?” jedhee isa gaafate. Innis akkana isaaniin jedhe;
Mia mamanaꞌ sa, hambu atahori sa natane E nae, “Ama Meser! Mbei ma akaꞌ atahori hidꞌaꞌ a hambu masodꞌaꞌ, do?”
24 “Balbala dhiphaadhaan seenuuf tattaaffadhaa; ani isinittin hima; namoonni baayʼeen seenuu ni yaaluutii; garuu hin dandaʼan.
Ana nataa nae, “Sorga lelesun anadꞌikiꞌ anaꞌ a. De mihehere ei mara fo rala mii tungga naa. Huu hambu atahori hetar rae sobꞌa rala reu, te nda rala sa.
25 Abbaan mana sanaa takkaa kaʼee balbalicha cufannaan isin ala dhaabatanii balbala rurrukutaa, ‘Yaa Gooftaa balbala nuu bani’ jettanii kadhattu. “Inni garuu deebisee, ‘Ani isin hin beeku yookaan eessaa akka dhuftan hin beeku’ isiniin jedha.
Mete ma tenu umeꞌ a nggoe lelesu a, dei fo mimbiriiꞌ siaꞌ a dꞌeaꞌ fo dedꞌeu lelesu a, ma mimeli moꞌe tulu-faliꞌ, mae ‘Papa! Soi lelesu a dꞌei!’ Te dei fo Ana nataa nae, ‘Hei seka, ra? Au nda uhine nggi sa!’
26 “Isin immoo, ‘Nu si wajjin nyaannee dhugneerra; atis daandii keenya irratti barsiifteerta’ jettuun.
Boe ma hei mae, ‘Taꞌo bee de papa nda muhine hai sa? Hai mana endoꞌ mia-minu mo papa. Ma papa biasa munori hai sia okofoꞌ ra boe.’
27 “Inni garuu deebisee, ‘Ani isin hin beeku yookaan eessaa akka dhuftan hin beeku. Isin warri hammina hojjettan hundinuu na biraa badaa!’ jedha.
Dei fo nataa nae, ‘Au ufadꞌe faaꞌ ra, Au nda uhine hei sa! Hei ia ra, atahori mana taoꞌ a deꞌulakaꞌ ra. Dꞌinggoꞌ hela ia!”
28 “Yommuu Abrahaam, Yisihaaq, Yaaqoobii fi raajota hunda mootummaa Waaqaa keessatti argitanii, ofii keessanii immoo gad darbatamtan, achitti booʼuu fi ilkaan qaruutu taʼa.
Basa dei fo, leleꞌ Lamatualain naꞌetu basa atahori dedꞌeat nara, hei nggae eiei ma henggu nisi mara. Huu hei mita baꞌi Abraham, baꞌi Isak, baꞌi Yakob ro Lamatualin mana ola-ola nara basa se endoꞌ masoꞌ risiꞌ sorga ena. Te hei neneoi hendiꞌ siaꞌ a dꞌeaꞌ.
29 Namoonnis baʼa biiftuutii fi lixa biiftuutii, kaabaa fi kibbaa dhufanii mootummaa Waaqaa keessatti maaddiitti ni dhiʼaatu.
Dei fo atahori rema mia ndule raefafoꞌ suun, mia rulu losa muri, mia dꞌii losa ona, fo endoꞌ raa raꞌabꞌue sia Lamatualain ume manen.
30 Dhugumaanuu kanneen warra dhumaa taʼan keessaa kanneen warra jalqabaa, kanneen warra jalqabaa taʼan keessaa immoo warra dhumaa taʼan jiru.”
Misinedꞌa malolole basa ia ra: mete ma Lamatuaꞌ naꞌetuꞌ basa atahori ra dedꞌea nara, hambu atahori fo maꞌahulun atahori rae neꞌo eni atahori anak, te ana hambu hadꞌa-hormat monaeꞌ. Boe ma hambu atahori fo maꞌahulun atahori rae, eni atahori monaeꞌ, tao-tao te Lamatuaꞌ nae eni atahori anak.”
31 Yeroo sana Fariisota keessaa namoonni tokko tokko gara Yesuus dhufanii, “Sababii Heroodis si ajjeesuu barbaaduuf asii deemii iddoo biraa dhaqi” jedhaniin.
Leleꞌ naa, hambu atahori Farisi hira rema randaa ro Yesus, de rafadꞌe rae, “Malole lenaꞌ, Ama Meser muꞌudꞌodꞌooꞌ misiꞌ mamanaꞌ laen, huu mane Herodes nae tao nisa Amaꞌ.”
32 Innis akkana jedhee deebise; “Dhaqaatii waangoo sanaan, ‘Kunoo, ani harʼaa fi bori hafuurota hamoo nan baasa; namoota dhukkubsatanis nan fayyisa; guyyaa sadaffaatti immoo hojii koo nan fixadha’ jedhaa.
Boe ma Yesus nataa nae, “Hee! Tou lasiꞌ naa onaꞌ busa fui e! Mii mifadꞌe e mae, ‘Au oi nitu ra ma uꞌuhahaiꞌ atahori mamahedꞌiꞌ ra faiꞌ ia ma mbila. Fini esaꞌ fo Au ue-tatao ngga basa.’ Onaꞌ mae taꞌo bee o, Au feꞌe ae ue-tao seluꞌ mbei fai sia lalao ngga isiꞌ Yerusalem, Huu atahori Yerusalem naa ra, mana hiiꞌ a tao risa Lamatualain mana ola-ola nara.
33 Waan fedhe iyyuu taanaan, ani harʼaa fi bori, iftaanis adeemsa koo itti fufuutu naa mala; raajiin Yerusaalemiin alatti duʼuu hin qabuutii!
34 “Yaa Yerusaalem, yaa Yerusaalem, ati kan raajota ajjeeftu, warra gara keetti ergamanis kan dhagaadhaan tumtu, akkuma indaanqoon cuucii ishee qoochoo ishee jalatti walitti qabattu sana anis ijoollee kee walitti qabuuf yeroo meeqan hawwe! Isin garuu hin barbaanne.
Aduu, atahori Yerusalem ra, e! Hei ia ra akaꞌ misa Lamatualain mana ola-ola nara, ma honda-mbia misa dedꞌenuꞌ fo mana rae rema ratudꞌu dalaꞌ fee nggi. Lao hetar, Au ae uꞌubꞌue ma unea nggi fo mbambi ala nggi mia deꞌulakaꞌ ra, ona manu ine nasalaꞌe nala ana nara sia lidꞌan rala. Te huu hei nda nau sa.
35 Kunoo, manni keessan onee isinii hafa. Ani isinittin hima; isin hamma, ‘Inni maqaa Gooftaatiin dhufu sun eebbifamaa dha’jettanitti lammata na hin argitan.”
Ia naa, Lamatuaꞌ nda tao afiꞌ neu ume hule-oꞌem sa ena. De mbila do finiesaꞌ te rouꞌ ena. Dei fo hei nda afiꞌ mita Au sa ena, losa mitaa mae, ‘Lamatualain fee papala-babꞌanggiꞌ neu atahori mana nendi Lamatuaꞌ naran, huu Lamatuaꞌ denu E ena!’”
