Luqaas 11
1 Gaaf tokko Yesuus iddoo tokkotti kadhachaa ture; yommuu inni fixatettis, barattoota isaa keessaa namni tokko, “Yaa Barsiisaa, akkuma Yohannis barattoota isaa barsiise sana, atis kadhachuu nu barsiisi” jedheen.
Əmdi xundaⱪ boldiki, u bir yǝrdǝ dua ⱪiliwatatti; dua ayaƣlaxⱪanda, muhlisliridin biri uningdin: — I Rǝb, Yǝⱨya ɵz muhlisliriƣa ɵgǝtkinidǝk, sǝnmu bizgǝ dua ⱪilixni ɵgǝtsǝng, — dedi.
2 Innis akkana isaaniin jedhe; “Isin yommuu kadhattan akkana jedhaa: “‘Yaa Abbaa, maqaan kee haa qulqullaaʼu; mootummaan kee haa dhufu.
U ularƣa mundaⱪ dedi: — Dua ⱪilƣininglarda, mundaⱪ dǝnglar: «I Ata, Sening naming muⱪǝddǝs dǝp uluƣlanƣay. Sening padixaⱨliⱪing kǝlgǝy.
3 Buddeena keenya kan guyyuma guyyaa, guyyuma guyyaan nuu kenni.
Ⱨǝr künlük nenimizni bizgǝ ⱨǝrküni bǝrgǝysǝn.
4 Akkuma nus warra cubbuu nutti hojjetaniif dhiifnu sana atis cubbuu keenya nuu dhiisi; qoramatti nu hin galchin.’”
Bizgǝ ⱪǝrzdar bolƣan ⱨǝrkimni kǝqürginimizdǝk, Sǝnmu gunaⱨlirimizni kǝqürgǝysǝn. Bizni azduruluxlarƣa uqratⱪuzmiƣaysǝn».
5 Innis akkana isaaniin jedhe; “Mee isin keessaa namni tokko michuu qaba haa jennuu; innis halkan walakkaa michuu isaa sana bira dhaqee, ‘Yaa michuu ko, mee buddeena sadii naa liqeessi;
U sɵzini [dawam ⱪilip] ularƣa mundaⱪ dedi: — Silǝrning iqinglardin biringlarning bir dosti bolup, yerim keqidǝ uning ⱪexiƣa berip: Əy dostum, manga üq nan ɵtnǝ bǝrgin;
6 michuun koo kan karaa deemu tokko natti goreeraatii; anis waanan dhiʼeessuuf tokko illee hin qabu’ haa jedhu.
qünki manga sǝpǝrdin bir dostum kǝldi wǝ uning aldiƣa ⱪoyƣudǝk bir nǝrsǝm ⱪalmaptu, desǝ,
7 Namichi mana keessaa sunis, ‘Na hin rakkisin; balballi cufameera; ijoolleen koos na wajjin siree irra jiru; ani kaʼee waan tokko illee siif kennuu hin dandaʼu’ jedhaanii?
u ɵyining iqidǝ turup: «Meni awarǝ ⱪilmiƣin, ixik taⱪaⱪliⱪ, balilar orunda yenimda yatidu. Sanga elip berixkǝ ⱪopalmaymǝn», deyixi mumkin.
8 Ani isinittin hima; sababii inni michuu isaa taʼeef jedhee kaʼee buddeena sana isaaf kennuu baatu illee, sababii ija jabina namicha sanaatiif jedhee kaʼee waan isa barbaachisu hunda ni kennaaf.
Silǝrgǝ xuni eytimǝnki, gǝrqǝ u uning dosti bolux süpiti bilǝn berixkǝ ornidin turmisimu, uning hijil bolmay ⱪayta-ⱪayta yalwuruxi bilǝn u qoⱪum ornidin turup, ⱪanqǝ lazim bolsa uningƣa beridu.
9 “Kanaafuu ani isinittin hima: Kadhadhaa, isiniif ni kennamaa; barbaadaa, ni argattuu; rurrukutaa, balballi isiniif ni banamaa.
Xuning üqün mǝn silǝrgǝ eytayki, tilǝnglar, silǝrgǝ ata ⱪilinidu; izdǝnglar, tapisilǝr. Ixikni qekinglar, eqilidu.
10 Namni kadhatu hundi ni argataatii; namni barbaadu ni argata; nama rurrukutuufis balballi ni banama.
Qünki ⱨǝrbir tiligüqi tiliginigǝ erixidu; izdigüqi izdiginini tapidu; ixikni qǝkküqilǝrgǝ ixik eqilidu.
11 “Yaa abbootii, isin keessaa namni yoo ilmi isaa qurxummii isa kadhate, qooda qurxummii bofa kennuuf eenyu?
Aranglarda ata bolƣuqilar ɵz oƣli nan tǝlǝp ⱪilsa, uningƣa tax beridiƣanlar barmu?! Yaki beliⱪ tǝlǝp ⱪilsa, yilan beridiƣanlar barmu?
12 Yookaan namni yoo ilmi isaa hanqaaquu isa kadhate torbaanqabaa kennuuf eenyu?
Tuhum tǝlǝp ⱪilsa, qayan beridiƣanlar barmu?
13 Erga isin warri hamoon iyyuu kennaa gaarii ijoollee keessaniif kennuu beektanii, Abbaan keessan inni samii irraa immoo hammam caalchisee warra isa kadhataniif Hafuura Qulqulluu haa kennuu ree!”
Əmdi silǝr rǝzil turup ɵz pǝrzǝntliringlarƣa yahxi iltipatlarni berixni bilgǝn yǝrdǝ, ǝrxtiki Ata Ɵzidin tiligǝnlǝrgǝ Muⱪǝddǝs Roⱨni tehimu ata ⱪilmasmu?
14 Yesuusis hafuura hamaa arrab-didaa taʼe tokko baasaa ture. Yommuu hafuurri hamaan sun baʼetti arrab-didaan sun ni dubbate; namoonnis ni dinqifatan.
Əmdi u bir kixidin «adǝmni gaqa ⱪilƣuqi» jinni ⱨǝydiwǝtkǝndǝ, xundaⱪ boldiki, jin uningdin qiⱪⱪanda, gaqa zuwanƣa kǝldi. Halayiⱪ buningƣa intayin ⱨǝyran boluxti.
15 Isaan keessaa namoonni tokko tokko garuu, “Inni Biʼeelzebuuliin, hangafa hafuurota hamootiin hafuurota hamoo baasaa jira” jedhan.
Biraⱪ ulardin bǝziliri: «U jinlarni jinlarning ǝmiri bolƣan Bǝǝlzǝbulƣa tayinip ⱨǝydiwetidu» — dedi.
16 Warri kaan immoo mallattoo samii irraa isa gaafachuudhaan isa qoran.
Wǝ baxⱪa bǝzilǝr uni sinax mǝⱪsitidǝ uningdin bizgǝ asmandin bir mɵjizilik alamǝt kɵrsǝtsǝng, dǝp tǝlǝp ⱪilƣili turdi.
17 Yesuusis yaada isaanii beekee akkana jedheen; “Mootummaan gargar of qoodu kam iyyuu ni diigama; manni gargar of qoodus ni jiga.
Lekin u ularning nemǝ oylawatⱪanliⱪini bilip ularƣa mundaⱪ dedi: — Ɵz iqidin bɵlünüp ɵzara soⱪuxⱪan ⱨǝrⱪandaⱪ padixaⱨliⱪ wǝyran bolidu; wǝ ⱨǝrⱪandaⱪ ailǝ ɵz iqidin bɵlünüp ɵzara soⱪuxsa zawalliⱪⱪa yüz tutidu.
18 Seexanni yoo gargar of qoode, mootummaan isaa akkamitti dhaabachuu dandaʼa? Wanni ani akkana jedhuuf sababii isin akka waan ani Biʼeelzebuuliin hafuurota hamoo baasuu dubbattaniif.
Xuningƣa ohxax, ǝgǝr Xǝytan ɵz-ɵzigǝ ⱪarxi qiⱪⱪan bolsa, undaⱪta, uning padixaⱨliⱪi ⱪandaⱪmu put tirǝp turalisun? Qünki silǝr meni, «Jinlarni Bǝǝlzǝbulƣa tayinip ⱨǝydǝydikǝn» dǝysilǝr.
19 Egaa yoo ani Biʼeelzebuuliin hafuurota hamoo baasee, ilmaan keessan immoo maaliin baasu ree? Kanaafuu isaan abbootii murtii isinitti taʼu.
Əgǝr mǝn jinlarni Bǝǝlzibulƣa tayinip ⱪoƣlisam, silǝrning pǝrzǝntliringlar kimgǝ tayinip jinlarni ⱪoƣlaydu?! Xunga ular silǝr toƣruluⱪ ⱨɵküm qiⱪarsun!
20 Garuu ani quba Waaqaatiin hafuurota hamoo baasa taanaan, yoos mootummaan Waaqaa isinitti dhufeera.
Lekin mǝn Hudaning barmiⱪi bilǝn jinlarni ⱪoƣlisam, undaⱪta Hudaning padixaⱨliⱪi üstünglarƣa qüxüp namayan bolƣan bolidu.
21 “Yommuu namni jabaan guutummaatti miʼa lolaa hidhate tokko mana isaa eeggatutti, qabeenyi isaa nagaadhaan taaʼaaf.
Toluⱪ ⱪorallanƣan küqtünggür ɵz ɵyini ⱪoƣdap turƣanda, uning mal-mülki aman ⱪalidu;
22 Garuu namni jabinaan isa caalu tokko yoo lolee isa moʼate, miʼa lolaa kan namichi sun amanate sana isa irraa fudhatee boojuu isaas qoqqooda.
lekin uningdin küqtünggür biri uning üstigǝ ⱨujum ⱪilip uni yǝngsǝ, uning tayanƣan ⱪorallirini tartiwalidu wǝ mal-mülüklirini olja ⱪilip ɵzidikilǝrgǝ tǝⱪsim ⱪilip beridu.
23 “Namni na wajjin hin jirre kam iyyuu naan morma; namni na wajjin walitti hin qabne kam iyyuus ni bittinneessa.
Mǝn tǝrǝptǝ turmiƣanlar manga ⱪarxi turƣuqidur. Mǝn tǝrǝpkǝ [adǝmlǝrni] yiƣmiƣuqilar bolsa tozutuwǝtküqidur.
24 “Hafuurri xuraaʼaan yommuu nama keessaa baʼutti, boqonnaa barbaacha lafa gogaakeessa joora; garuu hin argatu. Innis, ‘Mana koo isa ani keessaa baʼe sanatti nan deebiʼa’ jedha.
Napak roⱨ birawning tenidin qiⱪiriwetilixi bilǝn, u ⱪurƣaⱪ jaylarni qɵrgilǝp yürüp birǝr aramgaⱨni izdǝydu; biraⱪ tapalmiƣandin keyin, «mǝn qiⱪⱪan makanimƣa ⱪaytay!» dǝydu.
25 Yommuu achi gaʼuttis manicha haramee qulqulleeffamee argata.
Xuning bilǝn ⱪaytip kelip, xu makanining pakiz tazilanƣanliⱪini wǝ rǝtlǝngǝnlikini bayⱪaydu-dǝ,
26 Ergasiis dhaqee hafuurota biraa torba kanneen isa caalaa hamoo taʼan fudhatee dhufa; isaanis itti galanii achi jiraatu. Haalli namicha sanaa kan dhumaa isa jalqabaa caalaa hammaata.”
berip ɵzidinmu bǝttǝr yǝttǝ roⱨni baxlap kelidu; ular kirip billǝ turidu. Buning bilǝn ⱨeliⱪi adǝmning keyinki ⱨali burunⱪidinmu tehimu yaman bolidu.
27 Utuu Yesuus waan kana dubbachaa jiruu, dubartiin tokko namoota gidduudhaa sagalee ishee ol fudhattee, “Garaan si baate, harmi ati hootes eebbifamaa dha” jette.
Wǝ xundaⱪ boldiki, u bu gǝplǝrni ⱪiliwatⱪanda, kɵpqilik arisida bir ayal awazini kɵtürüp: — Seni kɵtürgǝn ⱪorsaⱪ wǝ emitkǝn ǝmqǝk bǝhtliktur! — dedi.
28 Inni garuu deebisee, “Kana caalaa iyyuu, warri dubbii Waaqaa dhagaʼanii ajajamaniif eebbifamoo dha” jedhe.
Biraⱪ u jawabǝn: — Bǝlki Hudaning sɵzini anglap, Uningƣa itaǝt ⱪilidiƣanlar bǝhtliktur! — dedi.
29 Akkuma baayʼinni namootaa dabalameen Yesuus akkana jedhe; “Dhaloonni kun dhaloota hamaa dha. Inni mallattoo barbaada; garuu mallattoo Yoonaas malee mallattoon tokko iyyuu isaaf hin kennamu.
Xu qaƣda, top-tap adǝmlǝr uning ǝtrapiƣa olaxⱪanda, u mundaⱪ sɵzlǝxkǝ baxlidi: — Bu dǝwr dǝrwǝⱪǝ rǝzil bir dǝwrdur; u mɵjizilik bir alamǝtning kɵristilixni istǝp yüridu. Biraⱪ buningƣa «Yunus pǝyƣǝmbǝrdǝ kɵrülgǝn mɵjizilik alamǝt»tin baxⱪa ⱨeqⱪandaⱪ ikkinqi bir alamǝt kɵrsitilmǝydu.
30 Akkuma Yoonaas mallattoo saba Nanawwee ture sana, Ilmi Namaas mallattoo dhaloota kanaa ni taʼaatii.
Qünki Yunus pǝyƣǝmbǝrning ɵzi Ninǝwǝ xǝⱨiridikilǝrgǝ alamǝt-karamǝt bolƣiniƣa ohxax, Insan’oƣlimu bu dǝwrgǝ yǝnǝ xundaⱪ bolidu.
31 Mootittiin kibbaa guyyaa murtiitti namoota dhaloota kanaa wajjin kaatee isaanitti murti; isheen ogummaa Solomoon dhagaʼuuf jettee daarii lafaatii dhufteetii. Kunoo kan Solomoonin caalu as jira.
Ⱪiyamǝt küni «Jǝnubtin kǝlgǝn ayal padixaⱨ»mu bu dǝwrdikilǝr bilǝn tǝng tirilip, ularning gunaⱨlirini bekitidu. Qünki u Sulaymanning dana sɵzlirini anglax üqün yǝr yüzining qetidin kǝlgǝn; wǝ mana, Sulaymandinmu uluƣ birsi muxu yǝrdǝ turidu.
32 Namoonni Nanawwee guyyaa murtiitti dhaloota kana wajjin kaʼanii itti muru; isaan lallaba Yoonaasiin qalbii jijjiirrataniitii; kunoo kan Yoonaasin caalu as jira.
Ⱪiyamǝt küni Ninǝwǝlikilǝr bu dǝwrdikilǝr bilǝn tǝng ⱪopup, bu dǝwrdikilǝrning gunaⱨlirini bekitidu. Qünki Ninǝwǝliklǝr Yunus pǝyƣǝmbǝr jakarliƣan hǝwǝrni anglap towa ⱪilƣan; wǝ mana, Yunus pǝyƣǝmbǝrdinmu uluƣ birsi muxu yǝrdǝ turidu!
33 “Namni kam iyyuu ibsaa qabsiisee iddoo hin mulʼanne yookaan gombisaa jala hin kaaʼu. Qooda kanaa akka warri ol seenan ifa isaa arganiif baattuu isaa irra kaaʼu.
Ⱨeqkim qiraƣni yeⱪip ⱪoyup, uni yoxurun jayda ⱪoymas, yaki üstigǝ sewǝtni kɵmtürüp ⱪoymas, bǝlki qiraƣdanning üstigǝ ⱪoyidu; buning bilǝn ɵygǝ kirgǝnlǝr yoruⱪluⱪni kɵridu.
34 Iji kee ibsaa dhagna keetii ti. Iji kee fayyaa taanaan, dhagni kee guutuun ifaan guutama. Yoo iji kee fayyaa hin taʼin garuu dhagni kees dukkanaan guutama.
Tǝnning qiriƣi kɵzdur. Xunga ǝgǝr kɵzüng sap bolsa, pütün wujudung yorutulidu. Lekin ǝgǝr kɵzüng hunük bolsa pütün wujudung ⱪarangƣu bolidu.
35 Kanaafuu akka ifni si keessaa dukkana hin taaneef of eeggadhu.
Xuning üqün ⱨezi bolƣinki, wujudungdiki «yoruⱪluⱪ» ⱪarangƣuluⱪ bolmisun!
36 Egaa yoo dhagni kee hundinuu ifaan guutame, yoo kutaan tokko iyyuu dukkana hin qabaatin, akkuma waan ifni ibsaa tokkoo ifa isaatiin siif ibsuutti dhagni kee guutummaatti ifa ni qabaata.”
Əmdi ǝgǝr barqǝ wujudung yoruⱪ bolsa wǝ uning ⱨeq yeri ⱪarangƣu bolmisa, wujudung huddi qiraƣ parlaⱪ nuri bilǝn seni yorutⱪandǝk tamamǝn ayding bolidu.
37 Akkuma Yesuus haasaa isaa fixateen Fariisota keessaa namichi tokko akka Yesuus isa wajjin nyaata nyaatuuf mana isaatti isa waame; Yesuusis ol seenee maaddiitti dhiʼaate.
Əysa sɵz ⱪiliwatⱪanda, bir Pǝrisiy uni ɵyigǝ ƣizaƣa tǝklip ⱪildi. Xuning bilǝn u ɵygǝ kirip, dastihanda olturdi.
38 Fariisichi garuu akka Yesuus nyaataan dura hin dhiqatin argee dinqisiifate.
Lekin ⱨeliⱪi Pǝrisiy uning tamaⱪtin ilgiri ⱪol yumiƣinini kɵrüp, intayin ⱨǝyran boldi.
39 Gooftaanis akkana isaan jedhe; “Isin Fariisonni duuba xoofootii fi caabii ni qulqulleessitu; keessi keessan garuu saamichaa fi hamminaan guutameera.
Lekin Rǝb uningƣa: — Əmdi silǝr ǝy Pǝrisiylǝr, qinǝ-ⱪaqilarning texinila yuyup pakizliƣininglar bilǝn iqinglar ⱨǝrtürlük ⱨerislik wǝ rǝzillikkǝ tolƣandur.
40 Yaa namoota gowwoota! Inni duuba isaa uume sun keessa isaa immoo hin uumnee?
Əy nadanlar, texini Yaratⱪuqi iqinimu yaratⱪan ǝmǝsmu?!
41 Isin garuu waan xoofoo fi caabii keessa jiru hiyyeeyyiif kennaa; yoos wanni hundinuu isinii qulqullaaʼaa.
Əmdi ɵz iq-iqinglardin hǝyrhaⱨliⱪ ⱪilinglar wǝ mana, ⱨǝmmǝ nǝrsǝ silǝrgǝ pakiz bolidu.
42 “Fariisota nana isiniif wayyoo! Isin insilaala, cilaaddaamaa fi biqiltuu gosa hundaa kudhan keessaa tokko Waaqaaf ni kennitu; murtii qajeelaa fi jaalala Waaqaa garuu ni tuffattu. Silaa utuu isa duraa hin dhiisin isa booddee hojii irra oolchuu qabdu ture.
Ⱨalinglarƣa way, ǝy Pǝrisiylǝr! Qünki silǝr ⱨǝtta yalpuz bilǝn suzapning wǝ ⱨǝrhil dora-dǝrmanlarning ondin birini ɵxrǝ ⱪilip Hudaƣa ataysilǝr-yu, biraⱪ adalǝt wǝ Hudaning muⱨǝbbitini ⱨeq etibarƣa almay ketiwerisilǝr. Dǝrwǝⱪǝ, awwal muxu ixlarni orundixinglar kerǝk, andin xu ixlarnimu ada ⱪilmay ⱪoymasliⱪinglar kerǝk.
43 “Yaa Fariisota, isiniif wayyoo! Isin manneen sagadaa keessatti taaʼumsa ulfinaa, gabaa keessattis nagaa gaafatamuu jaallattu.
Ⱨalinglarƣa way, ǝy pǝrisiylǝr! Qünki silǝr sinagoglarda aldinⱪi orunlarda olturuxⱪa, bazarlarda kixilǝrning silǝrgǝ bolƣan [ⱨɵrmǝtlik] salamliriƣa amraⱪsilǝr.
44 “Isin sababii awwaala mallattoo hin qabne kan namoonni utuu hin beekin irra deeman fakkaattaniif isinii wayyoo!”
Silǝrgǝ way! Qünki silǝr huddi kixilǝr ketiwetip, üstigǝ dǝssǝp selipmu sǝzmǝy ɵtüp kǝtkǝn gɵrlǝrgǝ ohxaysilǝr! — dedi.
45 Hayyoota seeraa keessaas tokko deebisee, “Yaa Barsiisaa, ati yommuu waan kana jettutti nuus arrabsaa jirta!” jedheen.
Tǝwrat ǝⱨliliridin biri uningƣa: — Ustaz, bularni eytⱪining bizgimu ⱨaⱪarǝt boldi! — dedi.
46 Yesuus immoo akkana jedhee deebise; “Hayyoota seeraa, isiniifis wayyoo! Isin baʼaa namni baachuu hin dandeenye isaanitti feetu; ofii keessanii garuu isaan gargaaruudhaaf qubaan illee hin tuqxan.
U uningƣa mundaⱪ jawab bǝrdi: — Silǝrgimu way, ǝy Tǝwrat ǝⱨliliri! Qünki silǝr kɵtürǝlmigüdǝk eƣir yüklǝrni adǝmlǝrning zimmisigǝ artip ⱪoysilǝr-yu, ǝmma ɵzünglar bu yüklǝrni kɵtürüxkǝ birmu barmiⱪinglarni tǝgküzmǝysilǝr!
47 “Isiniif wayyoo! Isin raajotaaf awwaala ijaartuutii; kan isaan ajjeeses abbootuma keessan.
Silǝrgǝ way! Qünki pǝyƣǝmbǝrlǝrning ⱪǝbrilirini yasap keliwatisilǝr, lekin ata-bowiliringlar ularni ɵltürdi.
48 Kanaafuu isin akka waanuma abbootiin keessan hojjetan sana deeggartan dhugaa baatu; isaan raajota ajjeesan; isin immoo awwaala raajotaa ijaartu.
Xuning bilǝn silǝr ata-bowiliringlar ⱪilƣanliriƣa razi bolƣanliⱪinglarƣa guwaⱨliⱪ berisilǝr. Qünki ular pǝyƣǝmbǝrlǝrni ɵltürdi wǝ silǝr ularning ⱪǝbrilirini yasaysilǝr.
49 Sababii kanaaf Waaqni ogummaa isaatiin, ‘Ani raajotaa fi ergamoota isaanittin erga; namoonni sunis isaan keessaa tokko tokko ni ajjeesu; kaan immoo ni ariʼatu’ jedhe.
Bu sǝwǝbtinmu Hudaning danaliⱪi dǝyduki: «Mǝn ularƣa pǝyƣǝmbǝrlǝr wǝ rosullarni ǝwǝtimǝn wǝ bulardin bǝzilirini ular ɵltüridu wǝ bǝzilirini ziyankǝxlik bilǝn ⱪoƣliwetidu».
50 Kanaaf dhaloonni kun dhiiga raajota hundaa kan uumama addunyaatii jalqabee dhangalaʼetti ni gaafatama;
Xuning bilǝn dunya apiridǝ bolƣandin buyanⱪi barliⱪ pǝyƣǝmbǝrlǝrning tɵkülgǝn ⱪan ⱪǝrzliri, yǝni Ⱨabilning tɵkülgǝn ⱪenidin tartip taki [ibadǝthanidiki] ⱪurbangaⱨ bilǝn muⱪǝddǝs jay ariliⱪida ⱪǝtl ⱪilinƣan [kaⱨin] Zǝkǝriyaning tɵkülgǝn ⱪeniƣiqǝ barliⱪ ⱪan ⱪǝrzlǝr üqün muxu dǝwrdikilǝrdin ⱨesab elinidu. Mǝn silǝrgǝ bǝrⱨǝⱪ xuni eytip ⱪoyayki, bularning ⱨǝmmisi muxu dǝwrdin elinidiƣan bolidu!
51 dhiiga Abeel irraa jalqabee hamma dhiiga Zakkaariyaas isa iddoo aarsaatii fi mana qulqullummaa gidduutti ajjeefame sanaatti ni gaafatama. Eeyyee ani isinittin hima; dhaloonni kun waan kana hundumatti ni gaafatama.
52 “Yaa hayyoota seeraa, isiniif wayyoo! Isin furtuu beekumsaa fudhattaniirtu. Ofii keessanii hin seenne; warra seenaa turanis dhowwitaniirtu.”
Ⱨalinglarƣa way, ǝy Tǝwrat ǝⱨliliri! Qünki ⱨekmǝt hǝzinisining aqⱪuqini elip turup, ɵzünglar uning iqigǝ kirmidinglar wǝ kirǝy degǝnlǝrnimu kirgüzmidinglar.
53 Yommuu Yesuus achii deemetti, Fariisonnii fi barsiistonni seeraa jabeessanii isaan mormuu, akka inni waan baayʼee dubbatuufis isa tuttuquu jalqaban.
U xu yǝrdin qiⱪⱪandin keyin, Tǝwrat ustazliri bilǝn Pǝrisiylǝr uning bilǝn ⱪattiⱪ ⱪarxilixip, uningƣa kɵp ixlarni muzakirilixixkǝ ⱪistidi
54 Waan afaan isaatii baʼuun isa qabuufis eeggachaa turan.
wǝ uning üstidin xikayǝt ⱪilixⱪa sɵzidin birǝr ǝyib tepiwelixⱪa paylap yürǝtti.
