< Iyyaasuu 24 >

1 Iyyaasuunis ergasii gosoota Israaʼel hunda Sheekemitti walitti qabe. Innis maanguddoota, hooggantoota, abbootii murtii fi qondaaltota Israaʼel walitti waame; isaanis fuula Waaqaa duratti dhiʼaatan.
Pea naʻe tānaki fakataha ʻe Siosiua ʻae ngaahi faʻahinga ʻo ʻIsileli ki Sikemi, ʻo ne fekau ke haʻu ʻae kau mātuʻa ʻo ʻIsileli, mo honau ngaahi ʻeiki, pea ko honau kau fakamaau, mo honau kau matāpule; pea naʻa nau fakahā ʻakinautolu ʻi he ʻao ʻoe ʻOtua.
2 Iyyaasuun saba hundaan akkana jedhe; “Waaqayyo Waaqni Israaʼel akkana jedha: ‘Abbootiin keessan bara durii, Taaraa abbaa Abrahaamii fi Naahoor dabalatanii Laga gama jiraatanii waaqota biraa waaqeffatan.
Pea naʻe pehē ʻe Siosiua ki he kakai kotoa pē, “ʻOku pehē ʻe Sihova ko e ʻOtua ʻo ʻIsileli, ‘Naʻe nofo hoʻomou ngaahi tamai ʻi muʻa ʻi he kauvai ʻe taha ʻoe vai lahi, ʻio, ʻa Tela, ko e tamai ʻa ʻEpalahame mo e tamai ʻa Nehoa: pea naʻa nau tauhi ʻae ngaahi ʻotua kehe.
3 Ani garuu abbaa keessan Abrahaam biyya Laga gamaatii fuudhee biyya Kanaʼaan keessa isa dabarsee sanyii baayʼee kenneef. Ani Yisihaaqin isaafan kenne;
Pea naʻaku ʻomi hoʻomou tamai ko ʻEpalahame mei he potu ʻe taha ʻoe vai lahi, ʻo tataki ia ʻi he fonua ko Kēnani, pea u fakatokolahi hono hako, ʻo foaki kiate ia ʻa ʻAisake.
4 Yisihaaqiif immoo Yaaqoobii fi Esaawun kenne. Biyyaa gaaraa Seeʼiir Esaawufin kenne; Yaaqoobii fi ilmaan isaa garuu Gibxitti gad buʼan.
Pea naʻe foaki kia ʻAisake ʻa Sēkope mo ʻIsoa: peau foaki kia ʻIsoa ʻae moʻunga ko Seia, ke ne maʻu ia; ka ko Sēkope mo ʻene fānau naʻa nau ʻalu hifo ki ʻIsipite.
5 “‘Anis Musee fi Aroon ergee waanan achitti hojjedheen namoota Gibxi dhaʼichaan dhaʼee achii isin baase.
Pea naʻaku fekau ʻa Mōsese mo ʻElone foki, peau fakamamahiʻi ʻa ʻIsipite, ʻo fakatatau mo ia ʻaia naʻaku fai ʻiate kinautolu: pea hili ia naʻaku fakahaofi ʻakimoutolu.
6 Yeroo ani abbootii keessan biyya Gibxi keessaa baasetti, isin gara galaanaa dhuftan; warri Gibxi immoo gaariiwwan lolaatii fi warra fardeen yaabbataniin hamma Galaana Diimaatti isaan hordofan.
Pea naʻaku ʻomi hoʻomou ngaahi tamai mei ʻIsipite: pea naʻa mou haʻu ki he tahi: pea naʻe tuli hoʻomou ngaahi tamai ʻe he kakai ʻIsipite ʻaki ʻae ngaahi saliote mo e kau tangata heka hoosi ʻo aʻu ki he Tahi Kulokula.
7 Isaan gargaarsa barbaaduuf Waaqayyotti iyyatan; innis isaanii fi warra Gibxi gidduu dukkana buuse; warra Gibxitti galaana fidee isaan ukkaamse. Isin waan ani warra Gibxi godhe ijuma keessaniin argitan. Ergasiis isin bara dheeraa gammoojjii keessa jiraattan.
Pea ʻi heʻenau tangi kia Sihova, naʻa ne ʻai ʻae poʻuli ʻi homou vahaʻa mo e kakai ʻIsipite, pea naʻa ne ʻomi ʻae tahi kiate kinautolu ʻo lōmaki ʻaki ʻakinautolu; pea naʻe mamata ʻe homou mata ki he meʻa naʻaku fai ʻi ʻIsipite: pea ne mou nofo ʻi he toafa ʻo fuoloa.
8 “‘Anis biyya Amoorota gama baʼa Yordaanos jiraachaa turan sanaatti isin nan fide. Isaanis isin lolan; ani garuu dabarsee harka keessanitti isaan kenne. Ani fuula keessan duraa isaan nan barbadeesse; isinis biyya isaanii qabattan.
Pea ne u ʻomi ʻakimoutolu ki he fonua ʻoe kau ʻAmoli, ʻaia naʻe nofo ʻi he kauvai ʻe taha ʻo Sioatani; pea naʻa nau tauʻi ʻakimoutolu: pea ne u tuku ʻakinautolu ki homou nima, koeʻuhi ke mou maʻu honau fonua, pea ne u fakaʻauha ʻakinautolu mei homou ʻao.
9 Baalaaq ilmi Ziphoori mootichi Moʼaab sun yeroo Israaʼelitti duuluuf qophaaʼetti akka inni isin abaaruuf Balaʼaam ilma Beʼooritti dhaamsa ergate.
Pea naʻe tuʻu hake ʻa Pelaki ko e foha ʻo Sipoa, ko e tuʻi ʻo Moape, ʻo ne tauʻi ʻa ʻIsileli, ʻo ne fekau ke ui ʻa Pelami ko e foha ʻo Peoli ke haʻu ʻo fakamalaʻiaʻi ʻakimoutolu:
10 Ani garuu Balaʼaamin hin dhaggeeffanne; kanaafuu inni irra deddeebiʼee isin eebbise; anis harka isaa keessaa isin nan baase.
Ka naʻe ʻikai te u tokanga kia Pelami ko ia naʻa ne tāpuakiʻi pe ʻakimoutolu pea ne u fakamoʻui ʻakimoutolu mei hono nima,
11 “‘Isinis ergasii laga Yordaanos ceetanii Yerikoo dhuftan. Jiraattonni Yerikoos akkuma Amooronni, Feerzonni, Kanaʼaanonni, Heetonni, Girgaashonni, Hiiwonnii fi Yebuusonni godhan sana isin lolan; ani garuu dabarseen harka keessanitti isaan kenne.
Pea ne mou ʻalu atu ki he kauvai ʻe taha ʻo Sioatani, ʻo hoko ki Seliko: pea naʻe tauʻi ʻakimoutolu ʻe he kau tangata ʻo Seliko; ko e kau ʻAmoli, mo e kau Pelesi, mo e kau Kēnani, mo e kau Heti, mo e kau Keakasa, mo e kau Hevi, mo e kau Sepusi; pea naʻaku tukuange ʻakinautolu ki homou nima.
12 Ani sonsa isaanii fi mootota Amoorotaa lamaan fuula keessan duraa ariʼee baasu isin dura nan erge. Isin goraadee keessanii fi iddaa keessaniin isaan hin ariine.
Pea naʻaku fekau ʻae fanga langomū ke muʻomuʻa ʻiate kimoutolu, ʻaia naʻe kapusi ʻakinautolu mei homou ʻao, ʻio, ʻae tuʻi ʻe ua ʻoe kau ʻAmoli; ka naʻe ʻikai fai ia ʻaki hoʻo heletā pē ko hoʻo kaufana ʻaʻau.
13 Ani akkasiin biyya isin itti hin dadhabinii fi magaalaa isin hin ijaarin isiniifan kenne; isinis isaan keessa jiraattanii iddoo dhaabaa wayiniitii fi muka ejersaa kan ofii keessanii hin dhaabin irraa nyaattan.’
Pea kuo u foaki kiate kimoutolu ʻae fonua ʻaia naʻe ʻikai te mou ngāue ke maʻu, mo e ngaahi kolo naʻe ʻikai te mou langa, pea ʻoku mou nofo ʻi ai; ko e ngaahi ngoue vaine, mo e ngaahi ngoue ʻolive ʻaia naʻe ʻikai te mou tō ʻoku mou kai mei ai.’
14 “Egaa Waaqayyoon sodaadhaatii amanamummaa guutuudhaan isa tajaajilaa. Waaqota abbootiin keessan Laga gamaa fi biyya Gibxitti waaqeffatan sana gataatii Waaqayyoon tajaajilaa.
“Pea ko eni, mou manavahē kia Sihova, pea tauhi ia ʻi he angatonu mo e moʻoni; pea tukuange ʻiate kimoutolu ʻae ngaahi ʻotua naʻe tauhi ʻe hoʻomou ngaahi tamai ʻi he kauvai ʻe taha ʻoe vai lahi, pea mo ʻIsipite: pea mou tauhi ʻa Sihova.
15 Isin garuu yoo Waaqayyoon tajaajiluu hin barbaanne, waaqota abbootiin keessan Laga gamatti tajaajilaa turan sana yookaan waaqota Amoorotaa biyya isaanii keessa jiraattan kanneenii keessaa harʼa filadhaa. Anii fi manni koo garuu Waaqayyoon waaqeffanna.”
Pea kapau ʻoku matamata kovi kiate kimoutolu ke tauhi ʻa Sihova, mou fili he ʻaho ni ʻaia te mou tauhi; pe ko e ngaahi ʻotua ʻaia naʻe tauhi ʻe hoʻomou ngaahi tamai, ʻaia naʻe ʻi he kauvai ʻe taha ʻoe vai lahi, pe ki he ngaahi ʻotua ʻoe kau ʻAmoli, ʻae fonua ʻonautolu ʻoku mou nofo ai: ka ko au mo hoku fale te mau tauhi ʻa Sihova.
16 Sabnis akkana jedhee deebiseef; “Waaqota biraa tajaajiluudhaaf jennee Waaqayyoon dhiisuun nurraa haa fagaatu!
Pea naʻe lea ʻae kakai ʻo pehē, “Ke taʻofi ʻe he ʻOtua ke ʻoua ʻaupito naʻa mau liʻaki ʻa Sihova, ke tauhi ʻae ngaahi ʻotua kehe;
17 Kan biyya Gibxi, biyya garbummaa sana keessaa nuu fi abbootii keenya baasee waan mallattoowwan gurguddaa sana ija keenya duratti hojjete Waaqayyo Waaqa keenyaa dha. Inni karaa keenya hunda irrattii fi saboota nu gidduu isaanii tarre sana hunda gidduutti nu eege.
He ko Sihova ko hotau ʻOtua, ko ia ia kuo ne ʻomi ʻakitautolu mo ʻetau ngaahi tamai mei he fonua ko ʻIsipite, mei he fale fakapōpula, pea ko ia naʻa ne fai ʻae ngaahi meʻa fakaʻilonga lahi ʻi hotau ʻao, ʻo ne fakamoʻui ʻakitautolu ʻi he hala kotoa pē ʻaia naʻa tau ʻalu ai, pea ʻi he lotolotonga ʻoe kakai kotoa pē ʻaia naʻa tau ʻalu ai:
18 Waaqayyo saboota hunda, Amoorota biyya sana keessa jiraachaa turanis fuula keenya duraa ariʼee baase. Sababii inni Waaqa keenya taʼeef nu Waaqayyoon tajaajilla.”
Pea naʻe kapusi ʻe Sihova mei hotau ʻao ʻae kakai kotoa pē, ʻio, ʻae kau ʻAmoli ʻaia naʻe nofo ʻi he fonua: ko ia foki te mau tauhi ʻa Sihova; he ko homau ʻOtua ia.”
19 Iyyaasuunis sabaan akkana jedhe; “Isin Waaqayyoon tajaajiluu hin dandeessan. Inni Waaqa qulqulluu dha. Inni Waaqa hinaafuu dha. Inni fincila keessanii fi cubbuu keessan isinii hin dhiisu.
Pea naʻe pehē ʻe Siosiua ki he kakai, “ʻOku ʻikai te mou faʻa tauhi ʻa Sihova; he ko e ʻOtua māʻoniʻoni ia; ko e ʻOtua fuaʻa ia; ʻe ʻikai te ne fakamolemole hoʻomou ngaahi talangataʻa mo hoʻomou ngaahi angahala.
20 Yoo isin Waaqayyoon dhiiftanii waaqota ormaa tajaajiltan, inni erguma waan gaarii isinii godhee booddee garagalee balaa isinitti buusee isin balleessa.”
Kapau ʻoku mou liʻaki ʻa Sihova, pea tauhi ʻae ngaahi ʻotua kehe, te ne foki mai ʻo tautea ʻakimoutolu, ʻo fakaʻauha ʻakimoutolu, hili ʻa ʻene fai lelei kiate kimoutolu.”
21 Namoonni garuu Iyyaasuudhaan, “Lakki! Nu Waaqayyoon tajaajilla” jedhan.
Pea naʻa nau tala kia Siosiua, “ʻE ʻikai; ka te mau tauhi ʻa Sihova.”
22 Iyyaasuunis deebisee, “Isin akka Waaqayyoon tajaajiluu filattan ofii keessanitti dhugaa baatota taataniirtu” jedheen. Isaanis deebisanii, “Eeyyee, nu dhugaa baatota” jedhan.
Pea naʻe pehē ʻe Siosiua ki he kakai, “Ko e kau fakamoʻoni ʻakimoutolu kiate kimoutolu kuo mou fili ʻa Sihova moʻomoutolu ke tauhi ia.” Pea naʻa nau pehē, “Ko e kau fakamoʻoni ʻakimautolu.”
23 Kana irratti Iyyaasuun, “Yoos amma waaqota ormaa kanneen isin gidduu jiran sana baasaa gataatii garaa keessan Waaqayyo Waaqa Israaʼelitti kennaa” jedheen.
Pea naʻe pehē ʻe ia, “Pea ko eni, tukuange ʻae ngaahi ʻotua kehe ʻoku ʻiate kimoutolu, pea mou fakatokangaʻi homou loto kia Sihova ko e ʻOtua ʻo ʻIsileli.”
24 Sabnis Iyyaasuudhaan, “Nu Waaqayyo Waaqa keenya tajaajilla; ni ajajamnaafis” jedhe.
Pea naʻe pehē ʻe he kakai kia Siosiua, “Te mau tauhi ʻa Sihova ko homau ʻOtua, pea te mau fai talangofua ki hono leʻo.”
25 Iyyaasuun guyyaa sana sabaaf kakuu galee Sheekemitti ajajaa fi seera baase.
Ko ia naʻe fai ai ʻe Siosiua ʻae fuakava mo e kakai ʻi he ʻaho ko ia, ʻo ne fokotuʻu ʻae fekau maʻanautolu mo e tuʻutuʻuni ʻi Sikemi.
26 Innis waan kana Kitaaba Seera Waaqaa keessatti barreesse. Dhagaa guddaa tokkos fuudhee iddoo qulqulluu Waaqayyoo biratti qilxuu tokko jala dhaabe.
Pea naʻe tohi ʻe Siosiua ʻae ngaahi lea ni ʻi he tohi ʻoe fono ʻae ʻOtua, ʻo ne ʻomi ʻae fuʻu maka lahi ʻo fokotuʻu ia ʻi he lolo oke, ʻaia naʻe ofi ki he faletapu ʻo Sihova.
27 Inni nama hundaan akkana jedhe; “Kunoo! Dhagaan kun dhugaa nutti baʼaa. Inni dubbii Waaqayyo nutti dubbate hunda dhagaʼeera. Yoo isin Waaqa keessaniif hin amanamin dhagaan kun dhugaa isinitti baʼa.”
Pea naʻe pehē ʻe Siosiua ki he kakai kotoa pē, “Vakai, ko e fakamoʻoni ʻae maka ni kiate kitautolu; he kuo ne fanongo ki he lea kotoa pē ʻa Sihova ʻaia kuo ne folofolaʻaki kiate kitautolu: ko ia ʻe ʻiate kimoutolu ia ko e fakamoʻoni, telia naʻa mou fakafisingaʻi homou ʻOtua.”
28 Kanaafuu Iyyaasuun tokkoo tokkoo namaa gara dhaala mataa mataa isaatti erge.
Pea naʻe tukuange ʻe Siosiua ʻae kakai kenau ʻalu, taki taha ʻae tangata ki hono tofiʻa.
29 Sana booddee Iyyaasuun ilmi Nuuni, garbichi Waaqayyoo sun, waggaa dhibba tokkoo fi kudhanitti duʼe.
Pea hili ʻae ngaahi meʻa ni, pea hoko ʻo pehē, naʻe pekia ʻa Siosiua ko e foha ʻo Nuni, ko e tamaioʻeiki ʻa Sihova, ka kuo teau taʻu mo e taʻu ʻe hongofulu hono motuʻa.
30 Isaanis lafa dhaala isaa, Timnaat Seeraa kan biyya gaaraa Efreem keessatti karaa kaaba Tulluu Gaʼaashitti argamtu sanatti isa awwaalan.
Pea naʻa nau fai hono putu ʻi he veʻe tofiʻa ʻoʻona ʻi Timinate-Sela, ʻaia ʻoku ʻi he moʻunga ko ʻIfalemi, ʻi he potu tokelau ʻoe moʻunga ko Keasi.
31 Sabni Israaʼel bara jireenya Iyyaasuu guutuu fi bara maanguddoota erga inni duʼee as hafanii jiraatanii waan Waaqayyo Israaʼeliif godhe hunda arganii keessa Waaqayyoon tajaajileera.
Pea naʻe tauhi ʻe ʻIsileli ʻa Sihova ʻi he ʻaho kotoa pē ʻo Siosiua, mo e ʻaho kotoa pē ʻoe kau mātuʻa naʻa nau moʻui kimui ʻia Siosiua, ʻakinautolu naʻa nau ʻilo ʻae ngaahi ngāue kotoa pē ʻa Sihova, ʻaia naʻa ne fai maʻa ʻIsileli.
32 Lafeen Yoosef kan Israaʼeloonni biyya Gibxii baasanii fidanis Sheekemitti lafa Yaaqoob meetii dhibba tokkoon ilmaan Hamoor, abbaa Sheekem irraa bitee sanatti awwaalame. Lafti kunis dhaala sanyii Yoosef taʼe.
Pea ko e hui ʻo Siosefa ʻaia naʻe hikitanga ʻe he fānau ʻa ʻIsileli mei ʻIsipite, naʻa nau tanu ʻi Sikemi, ʻi he konga fonua naʻe fakatau ʻe Sēkope mei he ngaahi foha ʻo Hemoa ko e tamai ʻa Sikemi ʻaki ʻae konga siliva ʻe teau: pea naʻe hoko ia ko e tofiʻa ʻoe fānau ʻa Siosefa.
33 Eleʼaazaar ilmi Aroonis duʼee Gibeʼaa lafa biyya gaaraa Efreem kan ilma isaa Fiinehaasiif ixaadhaan kenname keessatti awwaalame.
Pea naʻe pekia ʻa ʻEliesa ko e foha ʻo ʻElone; pea naʻa nau fai hono putu ʻi he moʻunga naʻe ʻo Finiasi ko hono foha, ʻaia naʻe foaki kiate ia ʻi he moʻunga ko ʻIfalemi.

< Iyyaasuu 24 >