Yohannis 12
1 Faasiikaa dura guyyaa jaʼaffaatti Yesuus gara Biitaaniyaa ganda Alʼaazaar, kan Yesuus duʼaa isa kaase sun jiraachaa turee dhaqe.
Ɵtüp ketix ⱨeytidin altǝ kün ilgiri, Əysa ɵzi ɵlümdin tirildürgǝn Lazarus turuwatⱪan jay — Bǝyt-Aniyaƣa kǝldi.
2 Achitti irbaata qopheessaniif. Maartaanis ni tajaajilti turte; Alʼaazaaris warra isa wajjin irbaatatti dhiʼaatan keessaa tokko ture.
Xu wǝjidin ular u yǝrdǝ uningƣa ziyapǝt bǝrdi. Marta meⱨmanlarni kütüwatatti; Lazarus bolsa Əysa bilǝn ⱨǝmdastihan bolƣanlarning biri idi.
3 Maariyaamis shittoo Naardoos qulqulluu gatiin isaa guddaa kan gara liitirii walakkaa taʼu fiddee miilla Yesuus dibde; rifeensa mataa isheetiinis miilla isaa haqxe. Manichis urgaa shittoo sanaatiin guutame.
Mǝryǝm ǝmdi naⱨayiti ⱪimmǝt baⱨaliⱪ sap sumbul ǝtirdin bir ⱪadaⱪ ǝkilip, Əysaning putliriƣa ⱪuydi andin qaqliri bilǝn putlirini ertip ⱪurutti. Ətirning hux puriⱪi ɵyni bir aldi.
4 Barattoota isaa keessaa tokko kan dabarsee isa kennuuf jiru Yihuudaa Keeriyotichi garuu akkana jedhe;
Lekin uning muhlisliridin biri, yǝni uningƣa pat arida satⱪunluⱪ ⱪilƣuqi, Simonning oƣli Yǝⱨuda Ixⱪariyot:
5 “Shittoon kun maaliif diinaarii dhibba sadiitti gurguramee hiyyeeyyiif hin kennamne?”
— Nemixⱪa bu [ⱪimmǝt baⱨaliⱪ] ǝtir kǝmbǝƣǝllǝrgǝ sǝdiⱪǝ ⱪilip berilixkǝ üq yüz dinarƣa setilmidi? — dedi
6 Akkana jechuun isaa waan hattuu tureef malee hiyyeeyyiif yaade miti. Innis sababii korojoon maallaqaa harka isaa tureef, waan achi keessa buufamu irraa ofii isaatii fudhachaa ture.
(u bu sɵzni kǝmbǝƣǝllǝrning ƣemini yegǝnliki üqün ǝmǝs, bǝlki oƣri bolƣanliⱪi üqün degǝnidi; qünki u [muhlislarning ortaⱪ] ⱨǝmyanini saⱪliƣuqi bolup, daim uningƣa selinƣinidin oƣriliwalatti).
7 Yesuusis deebisee akkana jedhe; “Isheen shittoo kana guyyaa awwaala kootiitiif haa tursituutii ishee dhiisaa.
Əmdi Əysa: — Ayalni ɵz ihtiyariƣa ⱪoyƣin! Qünki u buni mening dǝpnǝ künüm üqün tǝyyarliⱪ ⱪilip saⱪliƣandur;
8 Hiyyeeyyii yeroo hunda of biraa qabdu; ana garuu yeroo hunda of biraa hin qabdan.”
qünki kǝmbǝƣǝllǝr ⱨǝmixǝ silǝr bilǝn billǝ bolidu, lekin mǝn ⱨǝmixǝ silǝr bilǝn billǝ bolmaymǝn, — dedi.
9 Yihuudoonni baayʼeen akka Yesuus achi jiru beekanii Yesuus qofaaf jedhaanii utuu hin taʼin, Alʼaazaar isa inni duʼaa kaases ilaaluuf dhufan.
Zor bir top Yǝⱨudiylar uning xu yǝrdǝ ikǝnlikidin hǝwǝr tepip, xu yǝrgǝ kǝldi. Ularning kelixi yalƣuz Əysani dǝpla ǝmǝs, yǝnǝ u ɵlümdin tirildürgǝn Lazarusnimu kɵrüx üqün idi.
10 Kanaafuu luboonni hangafoonni Alʼaazaarinis ajjeesuuf mariʼatan;
Lekin bax kaⱨinlar bolsa Lazarusnimu ɵltürüxni mǝsliⱨǝtlǝxkǝnidi;
11 Yihuudoota keessaa namoonni baayʼeen sababii isaatiif dhaqanii Yesuusitti amanaa turaniitii.
Qünki uning sǝwǝbidin nurƣun Yǝⱨudiylar ɵzliridin qekinip Əysaƣa etiⱪad ⱪiliwatatti.
12 Guyyaa itti aanutti namoonni Ayyaanichaaf dhufanii turan baayʼeen akka Yesuus gara Yerusaalem dhufaa jiru dhagaʼan.
Ətisi, «[ɵtüp ketix] ⱨeyti»ni ɵtküzüxkǝ kǝlgǝn zor bir top halayiⱪ Əysaning Yerusalemƣa keliwatⱪanliⱪini anglap,
13 Isaanis damee meexxii harkatti qabatanii isa simachuu baʼan; iyyaniis akkana jedhan; “Hoosaaʼinaa!” “Inni maqaa Gooftaatiin dhufu eebbifamaa dha!” “Mootiin Israaʼel eebbifamaa dha!”
ⱪolliriƣa horma xahlirini tutuxⱪan ⱨalda uni ⱪarxi alƣili qiⱪixti wǝ: «Tǝxǝkkür-ⱨosanna! Pǝrwǝrdigarning namida kǝlgüqi, Israilning padixaⱨiƣa mubarǝk bolƣay!» dǝp warⱪiraxti.
14 Yesuusis ilmoo harree tokko argatee yaabbate; kunis akkuma akkana jedhamee barreeffamee dha;
Əysa bir tǝhǝyni tepip, uningƣa mindi; huddi [muⱪǝddǝs yazmilarda] mundaⱪ pütülgǝndǝk: —
15 “Yaa Intala Xiyoon, hin sodaatin; kunoo, mootiin kee, ilmoo harree yaabbatee dhufuutti jira.”
«Ⱪorⱪma, i Zion ⱪizi! Mana, Padixaⱨing exǝk tǝhiyigǝ minip keliwatidu!».
16 Barattoonni isaa jalqabatti waan kana hin hubanne. Erga Yesuus ulfina argatee booddee garuu akka wanni barreeffame kun waaʼee isaa taʼee fi akka isaanis waanuma kana isaaf godhan yaadatan.
Əyni qaƣda uning muhlisliri bu ixlarni qüxǝnmǝytti, lekin Əysa xan-xǝrǝptǝ uluƣlanƣandin keyin, bu sɵzlǝrning uning toƣruluⱪ pütülgǝnlikini, xundaⱪla bu ixlarning dǝrwǝⱪǝ uningda xundaⱪ yüz bǝrgǝnlikini esigǝ kǝltürdi.
17 Namoonni baayʼeen yommuu inni Alʼaazaarin awwaala keessaa waamee duʼaa kaasetti isa wajjin turanis ittuma fufanii dhugaa baʼan.
Əmdi u Lazarusni ⱪǝbridin qaⱪirip tirildürgǝn qaƣda uning bilǝn billǝ bolƣan halayiⱪ bolsa, bu ixⱪa guwaⱨliⱪ beriwatatti.
18 Namoonni baayʼeenis sababii mallattoo kana gochuu isaa dhagaʼaniif isa simachuu baʼan.
Əysa yaratⱪan bu mɵjizilik alamǝtnimu angliƣaqⱪa, uni ⱪarxi elixⱪa xu bir top adǝmlǝr qiⱪixⱪanidi.
19 Kanaafuu Fariisonni, “Isin akka waa tokko illee gochuu hin dandeenye argitanii? Ilaa, addunyaan guutuun akkamitti akka isa duukaa buʼe ilaalaa!” waliin jedhan.
Pǝrisiylǝr bolsa bir-birigǝ: — Ⱪaranglar, [barliⱪ] ⱪilƣininglar bikar kǝtti! Mana ǝmdi pütkül jaⱨan uningƣa ǝgǝxmǝktǝ! — deyixti.
20 Warra yeroo Ayyaanichaatti waaqeffachuuf ol baʼan keessaa tokko tokko Giriikota turan.
Ɵtüp ketix ⱨeytida ibadǝt ⱪilƣili kǝlgǝnlǝr arisida birnǝqqǝ greklarmu bar idi.
21 Isaanis Fiiliphoos namicha Beetisayidaa Galiilaatii dhufe sanatti dhiʼaatanii, “Yaa gooftaa, Yesuusin arguu barbaanna” jedhaniin.
Bular ǝmdi Galiliyǝning Bǝyt-Saida yezisidin bolƣan Filipning yeniƣa kelip: — Əpǝndim, biz Əysa bilǝn kɵrüxsǝk, — dǝp tǝlǝp ⱪilixti.
22 Fiiliphoosis dhaqee Indiriiyaasitti hime; Indiriiyaasii fi Fiiliphoos immoo dhaqanii Yesuusitti himan.
Filip berip buni Andriyasⱪa eytti. Andin Andriyas wǝ Filip ikkisi Əysaƣa mǝlum ⱪildi.
23 Yesuus immoo akkana jedhee isaaniif deebise; “Saʼaatiin Ilmi Namaa itti ulfina argatu gaʼeera.
Lekin Əysa ularƣa jawabǝn mundaⱪ dedi: — «Insan’oƣlining xan-xǝrǝptǝ uluƣlinidiƣan waⱪit-saiti yetip kǝldi.
24 Ani dhuguman, dhuguman isinitti hima; iji qamadii tokko yoo lafa buʼee duʼuu baate kophaa isaa hafa. Yoo duʼe garuu ija baayʼee naqata.
Bǝrⱨǝⱪ, bǝrⱨǝⱪ, mǝn silǝrgǝ xuni eytip ⱪoyayki, buƣday deni tupraⱪ iqigǝ qüxüp ɵlmigüqǝ, ɵzi yǝnila yalƣuz ⱪalidu; lekin ɵlsǝ, mol ⱨosul beridu.
25 Namni lubbuu isaa jaallatu kam iyyuu lubbuu isaa ni dhaba; kan addunyaa kana irratti lubbuu isaa jibbu immoo jireenya bara baraatiif lubbuu isaa kaaʼata. (aiōnios g166)
Kimdǝkim ɵz ⱨayatini ayisa uningdin mǝⱨrum bolidu; lekin bu dunyada ɵz ⱨayatidin nǝprǝtlǝnsǝ, uni mǝnggülük ⱨayatliⱪⱪa saⱪliyalaydu. (aiōnios g166)
26 Namni na tajaajilu kam iyyuu na faana haa buʼu; iddoo ani jiru tajaajilaan koos ni jiraata. Abbaan koo nama na tajaajilu kamiif iyyuu ulfina ni kenna.
Kimdǝkim hizmitimdǝ boluxni halisa, manga ǝgǝxsun. Mǝn ⱪǝyǝrdǝ bolsam, mening hizmǝtqimmu xu yǝrdǝ bolidu. Kemdǝkim mening hizmitimdǝ bolsa, Ata uningƣa izzǝt ⱪilidu.
27 “Amma lubbuun koo dhiphatteerti; egaa ani maal jedhu ree? ‘Yaa Abbaa, saʼaatii kana jalaa na baasi;’ garuu ani sababii kanaafan gara saʼaatii kanaa dhufe.
Ⱨazir jenim ⱪattiⱪ azabliniwatidu. Mǝn nemǝ deyixim kerǝk? «Ata, meni bu saǝttin ⱪutⱪuzƣin!» dǝymu? Lekin mǝn dǝl muxu waⱪit-saǝt üqün kǝldim.
28 Yaa Abbaa, maqaa kee ulfeessi!” Ergasii sagaleen, “Ani isa ulfeesseera; ammas nan ulfeessa” jedhu tokko samiidhaa dhufe.
Ata, namingƣa xan-xǝrǝp kǝltürgin!». Xuan, asmandin bir awaz anglinip: — Uningƣa xan-xǝrǝp kǝltürdüm wǝ yǝnǝ uningƣa xan-xǝrǝp kǝltürimǝn!» — deyildi.
29 Tuunni achi dhaabachaa ture yommuu sagalee kana dhagaʼetti, “Ni kakawwise” jedhe. Warri kaan immoo, “Ergamaa Waaqaatu isatti dubbate” jedhan.
Buni angliƣan xu yǝrdǝ turƣan halayiⱪ: — Ⱨawa güldürlidi, — deyixti. Yǝnǝ bǝzilǝr bolsa: — Bir pǝrixtǝ uningƣa gǝp ⱪildi, — deyixti.
30 Yesuus akkana jedhee deebise; “Sagaleen kun sababii keessaniif dhufe malee sababii kootiif miti.
Əysa bolsa jawabǝn: — Bu awaz meni dǝp ǝmǝs, silǝrni dǝp qüxti.
31 Yeroon itti addunyaa kanatti muramu amma; bulchaan addunyaa kanaas amma gad gatama.
Əmdi dunyaning üstigǝ ⱨɵküm qiⱪirilix waⱪti kǝldi; ⱨazir bu dunyaning ⱨɵkümdarining taxⱪiriƣa ⱪoƣlinix waⱪti kǝldi.
32 Ani garuu yeroon lafa irraa ol fuudhamutti nama hunda ofitti nan harkisa.”
Wǝ mǝn bolsam, yǝrning üstidin kɵtürülginimdǝ, pütkül insanlarni ɵzümgǝ jǝlp ⱪilip tartimǝn, — dedi
33 Innis akka duʼa akkamii duʼuuf jiru argisiisuuf kana jedhe.
(uning buni degini ɵzining ⱪandaⱪ ɵlüm bilǝn ɵlidiƣanliⱪini kɵrsǝtkini idi).
34 Tuunnis deebisee, “Akka Kiristoos bara baraan jiraatu nu Seera irraa dhageenyeerra; yoos ati akkamitti, ‘Ilmi Namaa ol fuudhamuu qaba’ jetta? ‘Ilmi Namaa’ kunis eenyu?” jedheen. (aiōn g165)
Halayiⱪ buningƣa jawabǝn uningdin: — Biz muⱪǝddǝs ⱪanundin Mǝsiⱨning ǝbǝdgiqǝ ⱪalidiƣinini angliƣan; sǝn ⱪandaⱪsigǝ «Insan’oƣli kɵtürülüxi kerǝk» dǝysǝn?! Bu ⱪandaⱪmu «Insan’oƣli» bolsun? — dǝp soridi. (aiōn g165)
35 Yesuus immoo akkana jedheen; “Ifni yeroo gabaabaadhaaf isin bira jira. Akka dukkanni isin hin liqimsineef utuu ifa qabdanuu deddeebiʼaa. Namni dukkana keessa deddeebiʼu eessa akka dhaqu hin beekuutii.
Xunga Əysa ularƣa: — Nurning aranglarda bolidiƣan waⱪti uzun bolmaydu. Xunga ⱪarangƣuluⱪning silǝrni besiwalmasliⱪi üqün, nur bar waⱪtida [uningda] menginglar; ⱪarangƣuluⱪta mangƣan kixi ɵzining ⱪǝyǝrgǝ ketiwatⱪanliⱪini bilmǝydu.
36 Ijoollee ifaa akka taataniif utuu ifa qabdanuu ifa sanatti amanaa.” Yesuusis erga waan kana dubbatee fixee booddee iddoo sanaa kaʼee isaan duraa dhokate.
Nur aranglarda bar waⱪitta, uningƣa ixininglar; buning bilǝn nurning pǝrzǝntliri bolisilǝr, — dedi. Əysa bu sɵzlǝrni ⱪilƣandin keyin, ulardin ayrilip yoxurunuwaldi.
37 Yesuus fuula isaanii duratti mallattoo hedduu hojjetu iyyuu, isaan isatti hin amanne.
Gǝrqǝ u ularning kɵz aldida xunqǝ tola mɵjizilik alamǝt kɵrsǝtkǝn bolsimu, ular tehi uningƣa etiⱪad ⱪilmidi.
38 Kunis dubbiin Isaayyaas raajichaa kan: “Yaa Gooftaa, ergaa keenya eenyutu amane? Irreen Gooftaas eenyutti mulʼate?” jedhu sun akka raawwatamuuf ture.
Xuning bilǝn Yǝxaya pǝyƣǝmbǝrning yazmisida aldin’ala kɵrsitilgǝn bexarǝt dǝl ǝmǝlgǝ axurdi: «I Pǝrwǝrdigar, bizning yǝtküzgǝn hǝwirimizgǝ kimmu ixǝngǝn? Ⱨǝm «Pǝrwǝrdigarning biliki» Bolƣuqi kimgimu ayan ⱪilinƣan?»
39 Sababii kanaaf isaan amanuu hin dandeenye; Isaayyaas iddoo biraatti akkana jedheeraatii;
Halayiⱪning etiⱪad ⱪilmiƣinining sǝwǝbi dǝl xuki (huddi Yǝxaya pǝyƣǝmbǝr yǝnǝ aldin’ala eytⱪandǝk): «[Pǝrwǝrdigar] ularning kɵzlirini kor, Ⱪǝlbini tax ⱪildi; Mǝⱪsǝt, ularning kɵzlirining kɵrüp, Ⱪǝlbining qüxinip, [Gunaⱨliridin] yenixining aldini elix üqündur; Bolmisa, Mǝn ularni saⱪaytⱪan bolattim, — [dǝydu Pǝrwǝrdigar]».
40 “Ija isaaniitiin akka hin argineef, qalbii isaaniitiin akka hin hubanneef, akka ani isaan fayyisuufis akka gara kootti hin deebineef, inni ija isaanii jaamseeraatii; garaa isaaniis jabeesseera.”
41 Isaayyaas sababii ulfina isaa argee waaʼee isaas dubbateef waan kana jedhe.
Bu sɵzlǝrni Yǝxaya [pǝyƣǝmbǝr] [Mǝsiⱨning] xan-xǝripini kɵrüp uningƣa ⱪarita aldin’ala sɵz ⱪilƣinida eytⱪanidi.
42 Taʼus hooggantoota keessaa iyyuu namoonni baayʼeen isatti amanan. Garuu waan mana sagadaatii nu baasu jedhanii Fariisota sodaataniif amantii isaanii ifatti hin baafne;
Wǝⱨalǝnki, gǝrqǝ ⱨǝtta Yǝⱨudiy aⱪsaⱪalliridinmu nurƣunliƣan adǝmlǝr uningƣa etiⱪad ⱪilƣan bolsimu, ular Pǝrisiylǝr wǝjidin ⱪorⱪup, ɵzlirining sinagogtin ⱪoƣlap qiⱪiriwetilmǝsliki üqün uni etirap ⱪilmidi.
43 isaan ulfina Waaqaa irra ulfina namaa jaallataniiruutii.
Buning sǝwǝbi, ular insanlardin kelidiƣan izzǝt-xɵⱨrǝtni Hudadin kelidiƣan izzǝt-xɵⱨrǝttin yahxi kɵrǝtti.
44 Yesuusis iyyee akkana jedhe; “Namni natti amanu isa na erge sanatti amana malee natti miti.
Biraⱪ Əysa yuⱪiri awaz bilǝn mundaⱪ dedi: — Manga etiⱪad ⱪilƣuqi mangila ǝmǝs, bǝlki meni Əwǝtküqigǝ etiⱪad ⱪilƣuqidur.
45 Kan na argus isa na erge sana arga.
Kimki meni kɵrgüqi bolsa, meni Əwǝtküqini kɵrgüqi bolidu.
46 Akka namni natti amanu hundinuu dukkana keessa hin jiraanneef ani ifa taʼee gara addunyaa dhufeera.
Mǝn manga etiⱪad ⱪilƣuqilar ⱪarangƣuluⱪta ⱪalmisun dǝp, nur süpitidǝ dunyaƣa kǝldim.
47 “Namni yoo dubbii koo dhagaʼee eeguu baate kan isatti muru ana miti; ani addunyaa fayyisuufin dhufe malee itti muruuf hin dhufneetii.
Birsi sɵzlirimni anglap, ularni tutmisa, uni soraⱪⱪa tartmaymǝn; qünki mǝn dunyadikilǝrni soraⱪⱪa tartⱪili ǝmǝs, bǝlki dunyadikilǝrni ⱪutⱪuzƣili kǝldim.
48 Namni na didu kan dubbii koos hin fudhanne abbaa murtii tokko qaba; dubbiin ani dubbadhe sun guyyaa dhumaatti isatti mura.
Biraⱪ meni qǝtkǝ ⱪaⱪⱪuqini, xundaⱪla sɵzlirimni ⱪobul ⱪilmiƣanni bolsa, uni soraⱪⱪa tartⱪuqi birsi bar. U bolsimu, mǝn eytⱪan sɵz-kalamimdur. U ahirⱪi küni uni soraⱪⱪa tartidu.
49 Garuu Abbaa isuma na erge sanatu akka ani waanan dubbadhe sana jedhu na ajaje malee ani ofii kootiin hin dubbanne.
Qünki mǝn ɵzlükümdin sɵzliginim yoⱪ, bǝlki meni ǝwǝtkǝn Ata mening nemini deyixim wǝ ⱪandaⱪ sɵzlixim kerǝklikigǝ ǝmr bǝrgǝn.
