Iyyoob 41
1 “Ati hokkoo qurxummiitiin Lewaataan harkiftee baasuu yookaan arraba isaa funyoodhaan hidhuu ni dandeessaa?
“No ũhote kũguucũrũria nyamũ ĩrĩa ĩĩtagwo Leviathani na ndwano, kana wohe rũrĩmĩ rwayo na mũkanda?
2 Funyaan isaa keessa funyoo baasuu yookaan lafee mangaagaa isaa hokkoodhaan uruu ni dandeessaa?
No ũhote kũmĩtoonyia rũrigi iniũrũ, kana ũmĩtũrĩkanie rũthĩa na ndwano?
3 Inni akka ati isaaf araaramtuuf guddisee si kadhataa? Afaan nagaatiinis sitti ni dubbataa?
No ĩtinde ĩgĩgũthaitha ũmĩiguĩre tha? No ĩkwarĩrie na ciugo cia ũhooreri?
4 Akka ati bara baraan garbicha godhattuuf inni si wajjin kakuu ni galaa?
No ĩrĩkanĩre nawe ũthiĩ nayo, ĩtũũre ĩrĩ ngombo yaku nginya tene?
5 Ati akka simbirroota wajjin taphattu isa wajjin ni taphattaa? Yookaan shamarran keetiif isa ni hiitaa?
No ũhote kũmĩhooreria ta nyoni, kana ũmĩoherere handũ nĩguo airĩtu aku mamĩmeemagie?
6 Daldaltoonni isa irratti gatii wal dubbatuu? Warra bitee gurguruufis isa ni qooduu?
Onjoria no mamĩkũũranie na indo ciao? No mamĩgayanie kũrĩ onjorithia?
7 Ati gogaa isaa xiyyaan, yookaan mataa isaa hokkoo ittiin qurxummii qabaniin wawwaraanuu ni dandeessaa?
No ũhote gũtheecanga rũũa rwayo na mĩcengi, kana ũtheecange mũtwe wayo na mĩcengi ĩrĩa ĩtegaga thamaki?
8 Yoo harka keetiin isa tuqxe, walʼaansoo sana ni yaadatta; deebitees waan sana hin gootu!
Ũngĩmĩhutia na guoko, ũngĩtũũra ũririkanaga kĩgiano kĩu, na ndũngĩgacookera!
9 Isa moʼanna jedhanii abdachuun soba; ijumaan isa ilaaluunuu nama hollachiisa.
Mwĩrĩgĩrĩro wa atĩ no ũmĩtoorie nĩ kwĩheenia; o kũmĩona tu nĩkũiganĩte gũtũma mũndũ amake, orwo nĩ hinya.
10 Namni isa dammaqsuuf garaa qabaatu tokko iyyuu hin jiru. Egaa namni na dura dhaabachuu dandaʼu eenyu?
Gũtirĩ mũndũ ũrĩ ũcamba mũiganu wa kũmĩarahũra. Nũũ ũngĩkĩhota kwĩĩndiiria niĩ?
11 Namni waa natti kennatee ani deebisuufii qabu eenyu? Wanni samii jala jiru hundinuu kanuma koo ti.
Nũũ ũngĩnandũra kĩndũ atĩ nĩguo ndĩmũrĩhe? Kĩndũ gĩothe kĩrĩ rungu rwa igũrũ nĩ gĩakwa.
12 “Ani waaʼee harkaa fi miilla isaa, waaʼee jabinaa fi dhaaba toluu isaa dubbachuu hin dhiisu.
“Ndikwaga kwaria ũhoro wa ciĩga ciayo, o na wa hinya wayo, na wa ũthaka wayo.
13 Eenyutu uffata inni irraan uffatu irraa baasa? Eenyutu luugama qabatee isatti dhiʼaata?
Nũũ ũngĩhota kũmĩaũra nguo yayo ya igũrũ? Nũũ ũngĩmĩkuhĩrĩria amĩĩkĩre matamu?
14 Eenyutu balbala afaan isaa isa ilkaan isaa sodaachisaa sanaan marfame banuu dandaʼa?
Nũũ ũngĩũmĩrĩria kũmĩathamia kanua, kau kaiyũrĩte magego ma kũmakania?
15 Dugdi isaa gaachanawwan tarree galan, kanneen akka malee walitti maxxanfaman qaba;
Mũgongo wayo ũrĩ na ngo ciĩiganĩrĩire mĩhari, ikomanĩire ikanyiitana;
16 tokkoon tokkoon gaachanawwan sanaa akka qilleensi gidduu isaanii hin baaneef baayʼee walitti maxxanu.
o ĩmwe ĩnyiitanĩte na ĩrĩa ĩngĩ, ũũ atĩ gũtirĩ rĩera rĩngĩtoonyera gatagatĩ ga cio.
17 Isaan jabeeffamanii walitti qabsiifaman; waan walitti fayyaniif gargar hin baafaman.
Igwatanĩtio hamwe irĩ nũmu; inyiitanĩte hamwe ũndũ itangĩtigithũkana.
18 Haxxissoon isaa balaqqeessa ifaa baasa; iji isaa immoo akkuma ifa biiftuu reefuu baatuu ti.
Gũtiiha kwayo kũmenũkagia ũtheri; maitho mayo nĩ ta mĩrũri ya rũciinĩ gũgĩthererũka.
19 Afaan isaa keessaa arraba ibiddaatu baʼa; qaanqeenis afaan isaa keessaa ni faffacaʼa.
Imũrĩ cia mwaki ciumaga kanua-inĩ kayo; ĩrathũkagia thandĩ cia mwaki.
20 Akkuma aara xuwwee ibidda shambaqqoo irratti dafqu keessaa baʼuu funyaan isaatii aarri ni baʼa.
Ĩrutaga ndogo na maniũrũ taarĩ nyũngũ ĩratherũka ĩhagĩrĩtwo igũrũ rĩa mwaki wa ithanjĩ.
21 Hafuurri afaan isaatii baʼu cilee ibiddaa qabsiisa; afaan isaa keessaas arrabni ibiddaa ni baʼa.
Mĩhũmũ yayo ĩgwatagia makara mwaki, naruo rũrĩrĩmbĩ rũkoima kanua kayo.
22 Morma isaa keessa jabinatu jira; sodaachisuunis fuula isaa dura ni utaala.
Ngingo-inĩ yayo nĩho hinya wayo ũkoragwo, ũrĩa ũmakagia kĩrĩa gĩothe gĩtũnganaga nayo.
23 Dachaan foon isaa wal qabateera; dachaan sunis walitti fayyeera; hin sochoʼus.
Mĩgũtha ya nyama ciayo nĩmĩnyiitanu mũno; nĩ mĩrũmu ũũ atĩ ndĩngĩenyenyeka.
24 Lapheen isaa akka kattaa jabaata; akka dhagaa daakuus jabaa dha.
Ngoro yayo yũmĩte ta ihiga, ĩkooma ta ihiga rĩa gũthĩa rĩa na thĩ.
25 Yeroo inni ol kaʼutti, jajjaboonni ni sodaatu; yommuu inni lafa sochoosaa dhufutti isaan of irra garagalanii baqatu.
Rĩrĩa yarahũka, arĩa marĩ hinya nĩmamakaga; mooraga ĩtanamahũũra.
26 Goraadeen itti buʼu illee homaa isa hin godhu; eeboon yookaan xiyyi yookaan ankaaseenis homaa isa hin godhu.
Gũtirĩ rũhiũ rwa njora rũngĩmĩĩka ũndũ, o na kana itimũ, kana mũguĩ, kana mĩcengi.
27 Inni sibiila akka cidiitti, naasii immoo akka muka tortoreetti heda.
Harĩ Leviathani-rĩ, kĩgera no ta nyeki nyũmũ, nakĩo gĩcango no ta gĩcunjĩ kĩbuthu kĩa mũtĩ.
28 Xiyyi isa hin baqachiisu; dhagaan furrisaa isaaf akkuma habaqii ti.
Mĩguĩ ndĩngĩtũma yũre; mahiga ma kĩgũtha no ta mũũngũ harĩ yo.
29 Bokkuun isaaf akkuma cidii ti; inni mirmirfamuu eebootti ni kolfa.
Harĩ yo njũgũma no ta gacunjĩ ka rũnyeki rũmũ; ĩthekagĩrĩra kũbĩrĩrĩka gwa itimũ.
30 Garaan isaa jalli akka cabaa okkotee kan qara qabuu ti; akka muka ittiin midhaan dhaʼaniittis dhoqqee baqaqsa.
Nda yayo nĩ ta rũgĩo rũrĩ na mageca; ĩtigaga ngururo ndaka-inĩ ta cia ngaari iria ikonyoraga ngano.
31 Inni tuujuba akka okkotee dafquutti koqsiisa; galaanas akkuma bilqaaxxii dibataa raasa.
Ĩtũmaga iria kũrĩa kũriku gũtherũke ta nyũngũ, na ĩkoiruga iria ta nyũngũ ya maguta ma kwĩhaka.
32 Inni duuba isaatiin akka karaan ifu ni godha; namni waan tuujubni sun rifeensa adii qabu seʼa.
Harĩa yagerera ĩtigaga mũhari ũkũhenia; mũndũ no eciirie atĩ ndia ĩrĩ na mbuĩ.
33 Uumamni homaa hin sodaanne, kan isaan qixxaatu tokko iyyuu lafa irra hin jiru.
Gũtirĩ kĩndũ kĩngĩigananio nayo gũkũ thĩ; nĩ kĩũmbe gĩtarĩ guoya.
34 Inni warra of tuulu ni tuffata; warra of jaju hunda irratti mootii dha.”
Ĩnyũrũragia kĩrĩa gĩothe gĩĩtũũgagĩria; nĩyo mũthamaki wa kĩrĩa gĩothe gĩĩtĩĩaga.”
