< Yaaqoob 2 >
1 Yaa obboloota ko, isin waan Gooftaa keenya kan ulfinaa Yesuus Kiristoositti amantaniif nama wal hin caalchisinaa.
Ⱪerindaxlirim, xan-xǝrǝp Igisi bolƣan Rǝbbimiz Əysa Mǝsiⱨning etiⱪad yolini tutⱪanikǝnsilǝr, adǝmning taxⱪi ⱪiyapitigǝ ⱪarap muamilǝ ⱪilidiƣanlardin bolmanglar.
2 Namni qubeelaa warqee kaaʼatee uffata bareedaas uffatu tokko gara wal gaʼii keessanii dhufa haa jennu; akkasumas hiyyeessi darsa uffatu ni dhufa haa jennu.
Qünki sinagoginglarƣa altun üzük taⱪiƣan, esil kiyingǝn bir bay bilǝn tǝng jul-jul kiyingǝn bir kǝmbǝƣǝl kirsǝ,
3 Isinis yoo namicha uffata bareedaa uffatu sanaaf ulfina addaa kennitanii, “Maaloo kottuu iddoo gaarii taaʼi!” jettan, yoo namicha hiyyeessa sanaan immoo, “Ati achi dhaabadhu” yookaan “Kottuutii miilla koo bira taaʼi!” jettan,
silǝr esil kiyingǝnni ǝtiwarlap «Tɵrgǝ qiⱪip oltursila!» desǝnglar, kǝmbǝƣǝlgǝ, «U yǝrdǝ tur!» yaki «Ayaƣ tǝripimdǝ oltur!» desǝnglar,
4 isin gidduu keessanitti garaa garummaa uumtanii warra yaada hamaan murteessitan hin taanee?
ɵzara ayrimiqiliⱪ ⱪilƣan wǝ insanlar üstidin yaman niyǝt ⱨɵküm qiⱪarƣuqilardin bolƣan bolmamsilǝr?!
5 Yaa obboloota koo jaallatamoo, mee dhagaʼaa! Waaqni akka isaan amantiitti sooreyyii taʼanii fi akka isaan mootummaa inni warra isa jaallataniif waadaa gale sana dhaalaniif hiyyeeyyii addunyaa kanaa filateera mitii?
Ⱪulaⱪ selinglar, i sɵyümlük ⱪerindaxlirim — Huda bu dunyadiki kǝmbǝƣǝllǝrni etiⱪadta bay bolux ⱨǝmdǝ ularni Ɵzini sɵygǝnlǝrgǝ berixkǝ wǝdǝ ⱪilƣan padixaⱨliⱪiƣa mirashor boluxⱪa talliƣan ǝmǝsmu?
6 Isin garuu hiyyeeyyii salphiftaniirtu. Warri isin qisaasuutti jiran warruma sooreyyii sana mitii? Kanneen gara mana murtiitti isin harkisaa jiranis isaanuma mitii?
Biraⱪ silǝr kǝmbǝƣǝllǝrni kɵzgǝ ilmidinglar! Baylar silǝrni ǝzgǝn wǝ sot-soraⱪlarƣa sɵrigǝn ǝmǝsmu?
7 Maqaa kabajamaa isin ittiin waamamtan sanas kan arrabsan isaanuma mitii?
Üstünglǝrgǝ ⱪoyulƣan axu mubarǝk namƣa kupurluⱪ ⱪiliwatⱪanlar yǝnǝ xu [baylar] ǝmǝsmu?
8 Seera mootii kan Katabbii Qulqulluu keessatti, “Ollaa kee garuu akka ofii keetti jaalladhu” jedhu sana yoo dhugumaan eegdan isin waan qajeelaa gochaa jirtu.
Muⱪǝddǝs yazmilardiki «ⱪoxnangni ɵzüngni sɵygǝndǝk sɵy» degǝn xaⱨanǝ ⱪanunƣa ⱨǝⱪiⱪiy ǝmǝl ⱪilsanglar, yahxi ⱪilƣan bolisilǝr.
9 Yoo nama wal caalchiftan garuu isin cubbuu hojjettan; seera durattis akka seera cabsitootaatti isinitti murama.
Lekin kixilǝrgǝ ikki hil kɵz bilǝn ⱪarisanglar, gunaⱨ ⱪilƣan bolisilǝr, Tǝwrat ⱪanuni tǝripidin hilapliⱪ ⱪilƣuqilar dǝp bekitilisilǝr.
10 Sababiin isaas namni seera guutummaatti eegee waan tokko qofa cabse kam iyyuu akka waan seera hunda cabseetti ilaalamaatii.
Qünki bir kixi pütün Tǝwrat ⱪanuniƣa ǝmǝl ⱪildim dǝp turup, [ⱨǝtta] uningdiki birla ǝmrgǝ hilapliⱪ ⱪilsa, u pütün ⱪanunƣa hilapliⱪ ⱪilƣuqi ⱨesablinidu.
11 Inni, “Hin ejjin” jedhe sun akkasuma immoo, “Hin ajjeesin” jedheeraatii. Ati yoo ejjuu baatte illee nama ajjeefnaan seera cabsiteerta.
Qünki: «zina ⱪilma» Degüqi ⱨǝm «ⱪatilliⱪ ⱪilma»mu degǝn. Xunga, zina ⱪilmisanglarmu, lekin ⱪatilliⱪ ⱪilƣan bolsanglar, yǝnila [pütün] Tǝwrat ⱪanuniƣa hilapliⱪ ⱪilƣan bilǝn barawǝr bolisilǝr.
12 Isin akka warra seera nama bilisoomsuun itti muramuutti dubbadhaa; hojjedhaas;
Xunga sɵz-ǝmǝlliringlar adǝmni ǝrkinlikkǝ erixtüridiƣan ⱪanun aldida soraⱪ ⱪilinidiƣanlarning salaⱨiyitigǝ uyƣun bolsun.
13 nama namaaf hin araaramnetti murtii araara hin qabnetu murama. Araarri murtii moʼa.
Qünki baxⱪilarƣa rǝⱨim ⱪilmiƣanlarning üstidin qiⱪiridiƣan ⱨɵküm rǝⱨimsiz bolidu. Əmdi «rǝⱨim ⱪilix» «ⱨɵküm qiⱪirix»ning üstidin ƣǝlibǝ ⱪilip tǝntǝnǝ ⱪilidu.
14 Yaa obboloota ko, namni tokko yoo, “Ani amantii qaba” jedhee garuu hojiin argisiisuu baate, kun faayidaa maalii qaba? Amantiin akkanaa isa fayyisuu dandaʼaa ree?
I ⱪerindaxlirim! Birsi aƣzida, «Mǝndǝ etiⱪad bar» dǝp turup, ǝmma [uningda] [munasip] ǝmǝlliri bolmisa, uning nemǝ paydisi? [Bundaⱪ] etiⱪad uni ⱪutⱪuzalamdu?
15 Fakkeenyaaf obboleessi tokko yookaan obboleettiin tokko uffataa fi waan guyyaa guyyaan nyaatan hin qaban haa jennu.
Əmdi ǝgǝr aka-uka yaki aqa-singillardin biri yalingaq ⱪalsa yaki kündilik yemǝkliki kǝm bolsa, silǝrdin biri ularƣa: «[Hudaƣa] amanǝt, kiyiminglar pütün, ⱪorsiⱪinglar toⱪ ⱪilinƣay!» dǝp ⱪoyupla, tenining ⱨajitidin qiⱪmisa, buning nemǝ paydisi?
16 Isin keessaa yoo namni tokko, “Nagaan deemaa; isinitti haa hoʼu; quufaas” isaaniin jedhee garuu waan foon isaaniitiif barbaachisu tokko illee hin kenniniif, kun faayidaa maalii qaba ree?
17 Akkasumas amantiin hojiin hin mulʼifamne ofiinuu duʼaa dha.
Xuningƣa ohxax yalƣuz etiⱪadla bolup, [uningƣa] [munasip] ǝmǝlliri bolmisa, [bundaⱪ etiⱪad] ɵlük etiⱪadtur.
18 Namni tokko garuu, “Ati amantii qabda; ani immoo hojii qaba” jedha. Ati amantii kee hojii malee na argisiisi; anis hojii kootiin amantii koo sin argisiisa.
Lekin bǝzibir adǝmlǝr: «Sǝndǝ etiⱪad bar, mǝndǝ bolsa ǝmǝl bar» dǝp [talixidu]. Lekin mǝn: «Əmǝlsiz bolƣan etiⱪadingni manga kɵrsitǝ ⱪeni?!», «Mǝn etiⱪadimni ǝmǝllǝr bilǝn kɵrsitimǝn» dǝymǝn.
19 Akka Waaqni tokkichi jiru ati ni amanta. Kun gaarii dha! Hafuuronni hamoon iyyuu waan kana ni amanu; sodaadhaanis ni hollatu.
— Sǝn «Huda bir» dǝp ixinisǝn — Barikalla! Lekin ⱨǝtta jinlarmu xuningƣa ixinidu, xundaⱪla ⱪorⱪup dir-dir titrǝyduƣu!
20 Yaa namicha gowwaa nana, ati akka amantiin hojii of keessaa hin qabne duʼaa taʼe beekuu barbaaddaa?
Əy, ⱪuruⱪ hiyal adǝm! Əmǝlliri yoⱪ etiⱪadning ɵlük etiⱪad ikǝnlikini ⱪaqanmu bilǝrsǝn?
21 Abbaan keenya Abrahaam yommuu ilma isaa Yisihaaqin iddoo aarsaa irratti dhiʼeessetti waan hojjete sanaaf qajeelaa taʼee hin lakkaaʼamnee ree?
Atimiz Ibraⱨim ɵz oƣli Isⱨaⱪni ⱪurbangaⱨ üstigǝ sunƣanda ɵz ǝmili arⱪiliⱪ ⱨǝⱪⱪaniy dǝp jakarlanƣan ǝmǝsmu?
22 Akka amantiin isaatii fi hojiin isaa tokkummaan hojjechaa turan ni argita; waan inni hojjeteenis amantiin isaa guutuu taʼe.
Əmdi xuni kɵrüwelixⱪa boliduki, uning etiⱪadi munasip ǝmǝllǝrni ⱪildi wǝ etiⱪadi ǝmǝllǝr arⱪiliⱪ mukǝmmǝl ⱪilindi.
23 Kanaanis wanni katabbii qulqulluu keessatti, “Abrahaam Waaqa amane; kunis qajeelummaatti lakkaaʼameef” jedhu ni raawwatame; innis michuu Waaqaa jedhame.
Mana bu ix [Tǝwrattiki]: «Ibraⱨim Hudaƣa etiⱪad ⱪildi. Bu uning ⱨǝⱪⱪaniyliⱪi ⱨesablandi» degǝn yazmini ispatlaydu, xundaⱪla u «Hudaning dosti» dǝp ataldi.
24 Egaa akka namni hojiidhaanis malee amantii qofaan qajeelaatti hin lakkaaʼamne ni argitu.
Buningdin xuni kɵrǝlǝysilǝrki, insanlar etiⱪadi bilǝnla ǝmǝs, bǝlki ǝmǝlliri bilǝn ⱨǝⱪⱪaniy dǝp jakarlinidu.
25 Akkasuma immoo sagaagaltuun Rahaab jedhamtu yommuu basaastota simattee karaa kaaniin isaan geggeessitetti waan hojjetteen qajeeltuutti hin lakkaaʼamnee ree?
Muxuningƣa ohxax, paⱨixǝ ayal Raⱨab [Israil] qarliƣuqilirini ɵz ɵyidǝ kütüp, ularni baxⱪa yol bilǝn ⱪaquruwǝtkǝnliki üqün, u ohxaxla ix-ǝmili bilǝn ⱨǝⱪⱪaniy dǝp jakarlanƣan bolmamdu?
26 Akkuma dhagni hafuura hin qabne duʼaa taʼe sana, amantiin hojii hin qabnes duʼaa dha.
Tǝn roⱨ bolmisa ɵlük bolƣandǝk, ǝmǝlliri yoⱪ etiⱪadmu ɵlüktur.