Baʼuu 29
1 “Akka isaan luboota taʼanii na tajaajilaniif wanni ati isaan qulqulleessuuf gootu kanaa dha; dibicha tokkoo fi korbeeyyii hoolaa kanneen mudaa hin qabne lama fuudhi.
Ularning Manga muⱪǝddǝs ⱪilinip, kaⱨinliⱪ hizmitimdǝ boluxi üqün mundaⱪ ixni ada ⱪilixing kerǝk: — sǝn bir yax ǝrkǝk torpaⱪ bilǝn ikki ⱪoqⱪarni talla (ⱨǝmmisi bejirim bolsun)
2 Daakuu qamadii filatamaa irraa Maxinoo, Maxinoo zayitiidhaan sukkuumamee fi bixxillee zayitiin irra dibame tolchi.
ⱨǝmdǝ petir nan, zǝytun meyi ilǝxtürülgǝn petir toⱪaq wǝ zǝytun meyi sürülüp mǝsiⱨlǝngǝn petir ⱨǝmǝk nanlarni tǝyyarla, bularning ⱨǝmmisini buƣday unidin ⱪilƣin;
3 Isaan kanas gundoo keessa kaaʼiitii dibichaa fi korbeeyyii hoolaa wajjin dhiʼeessi.
nanlarning ⱨǝmmisini bir sewǝtkǝ selip, sewǝtni, torpaⱪni wǝ ikki ⱪoqⱪarni billǝ ⱨǝdiyǝ ⱪilip kǝltürgin.
4 Ergasii immoo Aroonii fi ilmaan isaa gara balbala dunkaana wal gaʼiitti fidiitii bishaaniin isaan dhiqi.
Sǝn Ⱨarun wǝ uning oƣullirini jamaǝt qedirining kirix eƣiziƣa yeⱪin elip kelip, ularni su bilǝn yuƣin;
5 Uffatas fuudhiitii qomee, wandaboo dirataa, dirataa fi kiisii qomaa Aroonitti uffisi. Dirata sanas sabbata ogummaadhaan dhaʼameen hidhi.
andin kiyimlirini elip kelip, Ⱨarunƣa halta kɵnglǝk, ǝfod toni wǝ ǝfodni kiydürgin, ⱪoxenni taⱪiƣin; andin beligǝ ǝfodning kǝxtilǝngǝn bǝlweƣini baƣliƣin.
6 Mataa isaatti marata mari; marata sanatti immoo gonfoo qulqulluu qabsiisi.
Bexiƣa sǝllini yɵgǝp, sǝlligǝ muⱪǝddǝs otuƣatni taⱪap ⱪoyƣin.
7 Zayitii ittiin dibdu fuudhiitii mataa isaa irratti dhangalaasuudhaan isa dibi.
Andin mǝsiⱨlǝx meyini elip, bexiƣa ⱪuyup uni mǝsiⱨligin.
8 Ilmaan isaa fidii qomee isaanitti uffisi;
Andin sǝn uning oƣullirini elip kelip, ularƣa halta kɵnglǝklǝrni kiydürgin;
9 mataa isaaniitti marata mari. Ergasii immoo Aroonii fi ilmaan isaatti sabbata hidhi. Lubummaanis seera bara baraatiin kan isaanii ti. “Atis akkasiin Aroonii fi ilmaan isaa muudi.
ularƣa, yǝni Ⱨarun wǝ uning oƣulliriƣa bǝlwaƣlarni baƣlap, egiz bɵklǝrni kiydürgin. Xuning bilǝn ǝbǝdiy bǝlgilimǝ boyiqǝ, kaⱨinliⱪ hizmiti ularningki bolidu; xundaⱪ ⱪilip, sǝn Ⱨarun bilǝn uning oƣullirini Hudaƣa muⱪǝddǝs ⱪilip ayrip tǝyinligin.
10 “Dibicha sana gara fuula dunkaana wal gaʼiitti fidi; Aroonii fi ilmaan isaa immoo harka isaanii mataa isaa irra haa kaaʼan.
— Sǝn torpaⱪni jamaǝt qedirining aldiƣa elip kǝlgin; elip kǝlginingdǝ Ⱨarun bilǝn uning oƣulliri ⱪollirini torpaⱪning bexiƣa ⱪoysun.
11 Atis fuula Waaqayyoo duratti, balbala dunkaana wal gaʼii irratti isa qali.
Andin sǝn bu torpaⱪni Pǝrwǝrdigarning aldida, jamaǝt qedirining kirix eƣizining yenida boƣuzliƣin;
12 Dhiiga dibicha sanaa irraa xinnoo fuudhiitii quba keetiin gaanfa iddoo aarsaa dibi; kan hafe immoo miilla iddoo aarsaa irratti dhangalaasi.
torpaⱪning ⱪenidin elip barmiⱪing bilǝn uni ⱪurbangaⱨning münggüzlirigǝ sürüp, ⱪalƣan ⱪanning ⱨǝmmisini ⱪurbangaⱨning tüwigǝ tɵküp ⱪuyƣin.
13 Moora miʼa garaatti haguugame hunda, haguuggii tiruutii fi moora kalee lamaanitti haguugame fuudhiitii iddoo aarsaa irratti gubi.
Iq ⱪarnini yɵgǝp turƣan barliⱪ mayni, xundaⱪla jigǝrning üstidiki qawa may, ikki bɵrǝk wǝ ularning üstidiki mayni ajritip bularni ⱪurbangaⱨta kɵydürgin.
14 Foon dibicha sanaa, gogaa isaatii fi cumaa isaa garuu qubata keessaa gad baasii gubi. Inni aarsaa cubbuu ti.
Torpaⱪning gɵxi, terisi wǝ tezikini bolsa qedirgaⱨning sirtiƣa elip qiⱪip, otta kɵydürüwǝtkin; bu gunaⱨ ⱪurbanliⱪi bolidu.
15 “Korbeeyyii hoolaa sana keessaa tokko fidi; Aroonii fi ilmaan isaas harka isaanii mataa isaa irra haa kaaʼan.
Andin sǝn ⱪoqⱪarlarning birini elip kǝlgin; Ⱨarun bilǝn uning oƣulliri ⱪollirini ⱪoqⱪarning bexiƣa ⱪoysun;
16 Korbeessa hoolaa sana qalii dhiiga isaa fuudhiitii gama hundaan iddoo aarsaatti facaasi.
andin sǝn bu ⱪoqⱪarni boƣuzlap, uning ⱪenidin ⱪurbangaⱨning üsti ⱪismining ǝtrapiƣa sǝpkin.
17 Korbeessa hoolaa sana gargar kukkutii miʼa garaatii fi luka isaa miiciitii mataa fi kutaawwan kaan wajjin kaaʼi.
Ⱪoqⱪarni parqilap, uning iq ⱪarni bilǝn paqaⱪlirini yuyup, ularni gɵx parqiliri wǝ baxning üstigǝ ⱪoyup,
18 Korbeessa hoolaa sana guutumaan guutuutti iddoo aarsaa irratti gubi. Kunis qalma Waaqayyoof gubamu, aarsaa urgaaʼaa ibiddaan Waaqayyoof dhiʼeeffamuu dha.
pütün ⱪoqⱪarni ⱪurbangaⱨta kɵydürgin. Bu Pǝrwǝrdigarƣa atalƣan kɵydürmǝ ⱪurbanliⱪ — ot arⱪiliⱪ sunulidiƣan, Pǝrwǝrdigarƣa huxbuy yǝtküzidiƣan ⱨǝdiyǝ bolidu.
19 “Korbeessa hoolaa kaan illee fidi; Aroonii fi ilmaan isaa harka isaanii mataa isaa irra haa kaaʼan.
Keyin sǝn ikkinqi ⱪoqⱪarni elip kǝlgin; Ⱨarun wǝ uning oƣulliri ⱪollirini ⱪoqⱪarning bexiƣa ⱪoysun.
20 Korbeessa hoolaa sana qali; dhiiga isaa irraas fuudhiitii fiixee gurra Aroon mirgaatii fi fiixee gurra ilmaan isaa mirgaa dibi; quba abbuudduu harka mirgaa isaaniitii fi quba abbuudduu miilla mirgaa isaanii illee dibi. Dhiiga hafe immoo gama hundaan iddoo aarsaatti facaasi.
Andin bu ⱪoqⱪarni boƣuzlap ⱪenidin elip, Ⱨarunning ong ⱪuliⱪining yumxiⱪiƣa, uning oƣullirining ong ⱪuliⱪining yumxiⱪiƣa, ularning ong ⱪollirining qong barmiⱪi bilǝn ong putlirining qong barmiⱪiƣa sürkǝp ⱪoyƣin, ⱪalƣan ⱪanni ⱪurbangaⱨning üsti ⱪismining ǝtrapiƣa sǝpkin.
21 Dhiiga iddoo aarsaa irra jiru irraa, zayitii ittiin diban irraas fuudhiitii Aroonii fi uffata isaatti, ilmaan isaatii fi uffata isaaniitti facaasi. Akkasiin innii fi ilmaan isaa, uffanni isaaniis ni qulqullaaʼu.
Andin ⱪurbangaⱨ üstidiki ⱪandin wǝ mǝsiⱨlǝx meyidin elip, Ⱨarunning üstigǝ, uning kiyimlirigǝ, xuningdǝk uning oƣullirining üstigǝ wǝ ularning kiyimlirigimu sǝpkin. Xundaⱪ ⱪilip u wǝ uning kiyimliri, uning oƣulliri wǝ ularning kiyimlirimu uning bilǝn tǝng Hudaƣa atap muⱪǝddǝs ⱪilinƣan bolidu.
22 “Korbeessa hoolaa kana irraas cooma, duboo, moora miʼa garaa haguugu, haguuggii tiruu, kalee lamaanii fi moora isaanitti jiru, akkasumas tafa mirgaa fuudhii. Korbeessi hoolaa kunis hoolaa ittiin lubummaa kennanii dha.
Andin sǝn ⱪoqⱪarning meyi, ⱪuyruⱪ meyi, iq ⱪarnini yɵgǝp turƣan barliⱪ may, jigǝrning üstidiki qawa may, ikki bɵrǝk wǝ ularning üstidiki mayni qiⱪar ⱨǝmdǝ ong arⱪa putini alƣin — (qünki bu ⱪoqⱪar kaⱨinliⱪⱪa tiklǝx [ⱪurbanliⱪiƣa atalƣan] ⱪoqⱪardur) —
23 Gundoo Maxinoo baatu kan fuula Waaqayyoo dura jiru sana irraa maxinoo tokko, maxinoo zayitiidhaan tolfame tokkoo fi bixxillee tokko fuudhi.
— buningdin baxⱪa sǝn Pǝrwǝrdigarning aldida ⱪoyulƣan petir nan sewitidin bir girdini, zǝytun meyi ilǝxtürülgǝn petir toⱪaqtin birni wǝ petir ⱨǝmǝk nandin birni elip,
24 Wantoota kanneen hunda harka Aroonii fi harka ilmaan isaa keessa kaaʼiitii aarsaa sochoofamu godhii fuula Waaqayyoo duratti sochoosi.
bularning ⱨǝmmisini Ⱨarunning ⱪolliriƣa wǝ uning oƣullirining ⱪolliriƣa ⱪoyup, ularni «pulanglatma ⱨǝdiyǝ» süpitidǝ Pǝrwǝrdigarning aldida pulanglatⱪuzƣin.
25 Ergasii immoo harka isaaniitii fuudhii akka urgaa Waaqayyotti tolu taʼuuf aarsaa gubamu wajjin iddoo aarsaa irratti gubi; kunis aarsaa ibiddaan Waaqayyoof dhiʼeeffamuu dha.
Andin sǝn bularni ularning ⱪolliridin tapxurup elip, Pǝrwǝrdigarning aldida huxbuy qiⱪarsun dǝp, ⱪurbangaⱨtiki kɵydürmǝ ⱪurbanliⱪning üstidǝ ⱪoyup kɵydürgin. Bu ot arⱪiliⱪ Pǝrwǝrdigarƣa sunulƣan ⱨǝdiyǝ bolidu.
26 Erga handaraafa hoolaa Aroon ittiin luba taʼe sana fuutee booddee aarsaa sochoofamu godhiitii fuula Waaqayyoo duratti sochoosi; kunis qooda kee ti.
Sǝn Ⱨarunni kaⱨinliⱪⱪa tiklǝx ⱪurbanliⱪiƣa atalƣan ⱪoqⱪarning tɵxini elip «pulanglatma ⱨǝdiyǝ» süpitidǝ Pǝrwǝrdigarning ⱨuzurida pulanglatⱪin; bu sening ülüxüng bolidu.
27 “Handaraafa aarsaa sochoofamuu, luka korbeessa hoolaa isa kan Aroonii fi ilmaan isaa isa yeroo isaan luba taʼan aarsaa taʼee dhiʼaate sana qulqulleessi.
Xuningdǝk, sǝn kaⱨinliⱪⱪa tiklǝx ⱪurbanliⱪiƣa atalƣan ⱪoqⱪarning «pulanglatma ⱨǝdiyǝ» süpitidǝ pulanglitilƣan tɵxi bilǝn «kɵtürmǝ ⱨǝdiyǝ» süpitidǝ egiz kɵtürüp pulanglitilƣan arⱪa putini, yǝni Ⱨarun wǝ uning oƣulliriƣa beƣixlanƣan xu ülüxlǝrni «muⱪǝddǝs» dǝp ayrip bekitkin.
28 Kunis qooda bara baraa kan sabni Israaʼel yeroo hunda Aroonii fi ilmaan isaatiif kennuu dha. Innis gumaacha sabni Israaʼel aarsaa nagaa irraa Waaqayyoof kennuu dha.
Xuning bilǝn bu nǝrsilǝr ǝbǝdiy bǝlgilimǝ boyiqǝ Israillar tǝripidin Ⱨarun wǝ oƣulliriƣa beƣixlanƣan nesiwǝ bolidu; qünki u kɵtürmǝ ⱨǝdiyǝdur. Bular Israillar tǝripidin sunulidiƣan inaⱪliⱪ ⱪurbanliⱪliridin ayrip qiⱪilip, ularning Pǝrwǝrdigarƣa atap «egiz kɵtürgǝn ⱨǝdiyǝ»si ⱨesablinip, «kɵtürmǝ ⱨǝdiyǝ» bolidu.
29 “Akka isaan ittiin dibamanii luba taʼaniif uffanni Aroon qulqulluun kan ilmaan isaa haa taʼu.
Ⱨarunning muⱪǝddǝs kiyimlirigǝ keyin oƣulliri warisliⱪ ⱪilidu. Ular mǝsiⱨlinip, kaⱨinliⱪⱪa tǝyinlǝngǝndǝ xu kiyimlǝrni kiysun.
30 Ilmi iddoo isaa buʼee luba taʼuudhaan Iddoo Qulqulluu keessa tajaajiluuf gara dunkaana wal gaʼii dhufu bultii torba uffata kana haa uffatu.
Oƣullirining ⱪaysisi uning ornini besip kaⱨin bolsa, jamaǝt qediriƣa kirip muⱪǝddǝs jayning iqidǝ hizmǝtkǝ kirixkǝndǝ, bu kiyimlǝrni uda yǝttǝ kün kiyip yürsun.
31 “Korbeessa hoolaa isa ittiin luba taʼan sana fuudhiitii foon isaa Iddoo Qulqulluutti affeeli.
Sǝn kaⱨinliⱪⱪa tiklǝx ⱪurbanliⱪiƣa atalƣan ⱪoqⱪarni elip, uning gɵxini muⱪǝddǝs jayda pixurƣin;
32 Aroonii fi ilmaan isaa foon hoolaa sanaatii fi buddeena gundoo irraa sana balbala dunkaana wal gaʼii duratti haa nyaatan.
andin Ⱨarun wǝ oƣulliri ⱪoqⱪarning gɵxi bilǝn sewǝttiki nanlarni jamaǝt qedirining kirix eƣizida yesun;
33 Isaanis aarsaa isaan ittiin luba taʼanii fi qulqulleeffamuu isaaniitiif ittiin araarri buʼe haa nyaatan. Sababii aarsaan sun qulqulluu taʼeef garuu namni kaan hin nyaatin.
ular ɵzlirining kaⱨinliⱪⱪa tǝyinlinixidǝ Hudaƣa atap muⱪǝddǝs ⱪilinƣanda kafarǝtkǝ ixlitilgǝn nǝrsilǝrni yesun, lekin bular muⱪǝddǝs bolƣaqⱪa, yat kixi buningdin ⱨeqnemini yemisun.
34 Yoo foon korbeessa hoolaa ittiin luba taʼan kam iyyuu yookaan buddeenni kam iyyuu hafee bule ibiddaan gubi; sababii qulqulluu taʼeef nyaatamuu hin qabu.
Əgǝr kaⱨinliⱪⱪa tiklǝx ⱪurbanliⱪ gɵxidin yaki nandin ǝtigǝ azraⱪ exip ⱪalsa, exip ⱪalƣanni otta kɵydürüwǝt; bular muⱪǝddǝs bolƣaqⱪa, ⱨeqkim uningdin yesǝ bolmaydu.
35 “Waan ani si ajaje hunda Aroonii fi ilmaan isaatiif godhi. Bultii torba guutuu seera lubummaa isaaniif raawwadhu.
Sǝn xu tǝriⱪidǝ Ⱨarun wǝ uning oƣulliri toƣrisida buyruƣinimning ⱨǝmmisini bǝja kǝltürüp, uda yǝttǝ küngiqǝ ularni kaⱨinliⱪⱪa tiklǝx wǝzipisini ada ⱪilƣin.
36 Akka araarri buʼuufis guyyuma guyyaan dibicha qalii aarsaa cubbuu dhiʼeessi. Iddoo aarsaa sanaaf aarsaa araaraa dhiʼeessuudhaan qulqulleessi; addaan baasuudhaafis isa dibi.
Ⱨǝr küni kafarǝt ⱪilinixⱪa gunaⱨ ⱪurbanliⱪi süpitidǝ bir torpaⱪni sunƣin. Ⱪurbangaⱨning ɵzini gunaⱨtin pak ⱪilixⱪa uning üqünmu kafarǝt kǝltürgin, muⱪǝddǝs ⱪilinsun dǝp, uni zǝytun meyi bilǝn mǝsiⱨligin.
37 Iddoo aarsaa sanaafis bultii torba araara buusiitii isa qulqulleessi. Yoos iddoon aarsaa sun waan hunda caalaa qulqulluu taʼa; wanni isa tuqu hundinuus ni qulqulleeffama.
Yǝttǝ küngiqǝ sǝn ⱪurbangaⱨ üqün kafarǝt kǝltürüp, uni muⱪǝddǝs ⱪilƣin. Buning bilǝn u «ǝng muⱪǝddǝs nǝrsilǝrning biri» ⱨesablinidu; uningƣa tǝgkǝn ⱨǝmmǝ nǝrsǝ muⱪǝddǝs ⱨesablinidu.
38 “Wanni ati yeroo hunda iddoo aarsaa irratti guyyaa guyyaan dhiʼeessitu kanaa dha: Xobbaallaawwan kanneen umuriin isaanii waggaa tokko tokko taʼe lama;
Mana, ⱪurbangaⱨta ⱨǝmixǝ sunidiƣanliring munular: — ⱨǝr küni bir yaxliⱪ ikki ⱪoza ⱪurbanliⱪ ⱪilinsun.
39 tokko ganama, kaan immoo galgala dhiʼeessi.
Birini ǝtigǝndǝ, yǝnǝ birini gugumda ⱪurbanliⱪ ⱪilip sunƣin.
40 Xobbaallaa jalqabaa sana wajjinis daakuu baʼeessa isaa iifii tokko irraa harka kudhan keessaa harki tokko zayitii ejersaa kan cuunfamee iinii tokko harka afur keessaa harka tokkoon sukkuumame dhiʼeessi; akkasumas daadhii wayinii iinii harka afur keessaa harka tokko dhibaayyuu godhii dhiʼeessi.
Birinqi ⱪoza bilǝn birgǝ zǝytun meyidin bir ⱨinning tɵttin biri ilǝxtürülgǝn buƣday unidin [ǝfaⱨning] ondin biri wǝ yǝnǝ xarab ⱨǝdiyǝsi süpitidǝ tɵttin bir ⱨin xarab ⱪuxup sunulsun.
41 Xobbaallaa hoolaa kaan immoo kennaa midhaaniitii fi kan dhibaayyuu wajjin akkuma isa ganamaa sanaatti galgala dhiʼeessi; kunis aarsaa urgaaʼaa ibiddaan Waaqayyoof dhiʼeeffamuu dha.
Ikkinqi ⱪozini gugumda sunƣin; uni ǝtigǝnlik ⱪurbanliⱪningkidǝk, huxbuy boluxi üqün ot arⱪiliⱪ Pǝrwǝrdigarƣa atalƣan ⱪurbanliⱪ süpitidǝ axliⱪ ⱨǝdiyǝ wǝ xarab ⱨǝdiyǝ bilǝn ⱪoxup sunƣin.
42 “Qalmi gubamu kun dhaloota dhufu keessattis yeroo hunda balbala dunkaana wal gaʼii irratti fuula Waaqayyoo duratti haa dhiʼeeffamu. Anis gara keessan dhufee achitti isinitti nan dubbadha;
Xu tǝriⱪidǝ bu kɵydürmǝ ⱪurbanliⱪ nǝsildin-nǝsilgǝ jamaǝt qedirining kirix eƣizida Pǝrwǝrdigarning ⱨuzurida ɵtküzülüp daimliⱪ ⱪurbanliⱪ bolsun; Mǝn [Pǝrwǝrdigar] xu yǝrdǝ silǝr bilǝn kɵrüxüp, sǝn bilǝn sɵzliximǝn.
43 saba Israaʼel wajjinis achumatti wal argina; iddoon sunis ulfina kootiin ni qulqulleeffama.
Xuningdǝk Mǝn xu yǝrdǝ Israillar bilǝn uqriximǝn, xuning bilǝn u jay Mening xan-xǝripim bilǝn muⱪǝddǝs ⱪilinidu.
44 “Ani dunkaana wal gaʼii fi iddoo aarsaa sana nan qulqulleessa; Aroonii fi ilmaan isaas akka isaan luboota taʼanii na tajaajilaniif nan qulqulleessa.
Mǝn jamaǝt qediri bilǝn ⱪurbangaⱨni Ɵzümgǝ atap muⱪǝddǝs ⱪilimǝn; Ⱨarun wǝ uning oƣullirinimu Ɵzümgǝ kaⱨinliⱪ hizmǝttǝ boluxⱪa ayrip muⱪǝddǝs ⱪilimǝn.
45 Anis saba Israaʼel keessa nan jiraadha; Waaqa isaaniis nan taʼa.
Xundaⱪ ⱪilip Mǝn Israillarning arisida makan ⱪilip, ularning Hudasi bolimǝn.
46 Isaanis akka ani Waaqayyo Waaqa isaanii kan gidduu isaanii jiraachuuf jedhee biyya Gibxiitii keessaa isaan baase taʼe ni beeku; ani Waaqayyo Waaqa isaanii ti.
U waⱪitta ular Mening ularning arisida makan ⱪilixim üqün ularni Misir zeminidin qiⱪirip kǝlgǝn Hudasi Pǝrwǝrdigar ikǝnlikimni bilidu; Mǝn ularning Hudasi Pǝrwǝrdigardurmǝn.
