Keessa Deebii 23
1 Namni kolaafame yookaan dhagni saala isaa irraa murame kam iyyuu waldaa Waaqayyoo hin seenin.
Kimki soⱪulux yaki kesilix tüpǝylidin ahta ⱪiliwetilgǝn bolsa, Pǝrwǝrdigarning jamaitigǝ kirmisun.
2 Namni haraamuudhaan dhalate yookaan sanyiin isaa kam iyyuu hamma dhaloota kurnaffaatti waldaa Waaqayyoo hin seenin.
Kimki ⱨaramdin tuƣulƣan bolsa Pǝrwǝrdigarning jamaitigǝ kirǝlmǝs; oninqi ǝwladiƣiqǝ mundaⱪlardin ⱨeqkim Pǝrwǝrdigarning jamaitigǝ kirmisun.
3 Namni gosa Amoon yookaan gosa Moʼaab yookaan sanyiin isaa kam iyyuu hamma dhaloota kurnaffaatti waldaa Waaqayyoo hin seenin.
Ⱨeqbir Ammoniy wǝ ya ⱨeqbir Moabiy Pǝrwǝrdigarning jamaitigǝ kirmisun; oninqi ǝwladiƣiqǝ ulardin ⱨeqkim Pǝrwǝrdigarning jamaitigǝ ⱨǝrgiz kirmisun.
4 Isaan yeroo ati Gibxii baatetti karaa irratti buddeenaan yookaan bishaaniin si hin simanne; qooda kanaa akka inni si abaaruuf Balaʼaam ilma Beʼoor namicha biyya Phetoor ishee Phaadaan Arraamitti argamtu sana keessa jiraatu sitti bitan.
Sǝwǝb xuki, silǝr Misirdin qiⱪⱪininglarda ular aldinglarƣa yemǝklik, su elip qiⱪmidi wǝ silǝrgǝ ziyankǝxlik ⱪilixⱪa silǝrni ⱪarƣisun dǝp, Aram-Naⱨaraimdiki Petorluⱪ Beorning oƣli Balaamni yallidi.
5 Taʼus Waaqayyo Waaqni kee abaarsa sana eebbatti siif geeddare malee Balaʼaamin hin dhageenye; Waaqayyo Waaqni kee si jaallataatii.
Lekin Pǝrwǝrdigar Hudayinglar bolsa Balaamning sɵzini anglimay, bǝlki silǝr üqün ⱪarƣixni bǝrikǝtkǝ aylanduruwǝtti; qünki Pǝrwǝrdigar Hudayinglar silǝrgǝ muⱨǝbbǝt baƣliƣan.
6 Ati hamma lubbuudhaan jirtutti akka isaan nageenyaa fi badhaadhummaa qabaatan hin barbaadin.
Silǝr ⱨǝmmǝ künliringlarda [Ammoniylar wǝ Moabiylar]ning aman-esǝnliki wǝ bǝhtini ⱨǝrgiz istimǝnglar.
7 Waan inni obboleessa kee taʼeef nama gosa Edoom hin tuffatin. Ati sababii akka alagaatti biyya isaa keessa jiraatteef nama Gibxi hin tuffatin.
Lekin Edomiylar ⱪerindixinglar bolƣaq, ularƣa nǝprǝt bilǝn ⱪarimanglar. Misirliⱪlarƣimu nǝprǝt bilǝn ⱪarimanglar, qünki silǝr ularning zeminida musapir bolup turƣanidinglar.
8 Ijoolleen dhaloota sadaffaa kanneen isaaniif dhalatan waldaa Waaqayyoo seenuu ni dandaʼu.
Bularning üqinqi ǝwladidin tuƣulƣan balilar Pǝrwǝrdigarning ibadǝt jamaitigǝ kirsǝ bolidu.
9 Yommuu diinota kee loluuf baatutti xuraaʼummaa hunda irraa of eegi.
Düxmǝnliringgǝ ⱪarxi jǝnggǝ qiⱪip qedir tiksǝng, ⱨǝrhil napakliⱪtin eⱨtiyat ⱪilƣin.
10 Namni tokko yoo halkan afeetaa dhangalaasuudhaan of xureesse inni qubata keessaa gad baʼee ala haa turu.
Əgǝr aranglarda keqisi birsi qüxidǝ Xǝytan atlap napak bolƣan bolsa, u qedirgaⱨdin qiⱪip kǝtsun; qedirgaⱨⱪa udulla kirmisun;
11 Gara galgalaa garuu dhiqatee yeroo aduun dhiitutti gara qubataatti haa deebiʼu.
kǝqⱪurun kirgǝndǝ u suƣa qüxüp, kün patⱪanda qedirgaⱨƣa yenip kirsun.
12 Ati qubataan alatti lafa itti gad baatu qopheeffadhu.
[Ⱨajitinglar] üqün qedirgaⱨning sirtida bir jayinglar bolsun; tǝrǝtkǝ xu yǝrgǝ beringlar.
13 Meeshaa kee keessaa waan ittiin lafa qottu qabaadhu; ati yommuu gad teessee kaatutti boolla qotiitii biyyoo itti deebisi.
Saymanliring iqidǝ bir gürjǝk bolsun; sǝn sirtta tǝrǝtkǝ oltursang, uning bilǝn ɵrǝk kolap tǝritingni kɵmüwǝt.
14 Waaqayyo Waaqni kee si eeguu fi diinota kee dabarsee sitti kennuudhaaf qubata kee keessa deddeebiʼaatii; akka inni gidduu keetti waan xuraaʼaa argee sirraa hin deebineef qubanni kee qulqulluu taʼuu qaba.
Qünki Pǝrwǝrdigar Hudaying seni ⱪutⱪuzuxⱪa, düxmǝnliringni aldinglarƣa tapxuruxⱪa qedirgaⱨing otturisida yüridu; xunga sening qedirgaⱨing pak bolsun. Bolmisa U seningkidǝ birǝr paskiniliⱪ kɵrsǝ sǝndin ayrilip ketixi mumkin.
15 Yoo garbichi tokko kooluu sitti gale, ati dabarsitee gooftaa isaatti isa hin kennin.
Ɵz hojisidin ⱪeqip yeningƣa kǝlgǝn ⱪulni ɵz hojisiƣa tutup bǝrmigin.
16 Inni gidduu kee lafa jaallatee fi magaalaa filate keessa haa jiraatu. Atis isa hin cunqursin.
U aranglarda silǝr bilǝn billǝ turup, ⱪaysi xǝⱨǝrning dǝrwazisi iqidǝ ⱪaysi yǝrni tallisa, xu yǝrdǝ tursun. Silǝr uningƣa zulum ⱪilmanglar.
17 Dhiirri yookaan dubartiin Israaʼel kam iyyuu sagaagaltuu mana waaqa tolfamaa hin taʼin.
Israilning ⱪizlirining arisida ⱨeqbir paⱨixǝ bolmisun, Israilning oƣullirining arisida ⱨeqbir paⱨixǝ ⱨǝzilǝk bolmisun.
18 Dubartii yookaan dhiira sagaagalu tokko irraa akka galchaatti kennaa fuutee mana Waaqayyo Waaqa keetiitti hin fidin; lachan isaanii iyyuu fuula Waaqayyo Waaqa keetii duratti jibbisiisoo dhaatii.
Bir ⱪǝsǝmni bǝja kǝltürmǝk üqün Pǝrwǝrdigar Hudayinglarning ɵyigǝ paⱨixining pulini yaki ⱨǝzilǝkning pulini kǝltürmigin; qünki bu ikkisi Pǝrwǝrdigar Hudayingning aldida yirginqliktur.
19 Ati maallaqa yookaan nyaata yookaan waan dhala argamsiisu kam iyyuu dhalaan obboleessa keetiif hin liqeessin.
Silǝr ɵz ⱪerindixinglardin ɵsüm almanglar; pulning ɵsümi bolsun, axliⱪning ɵsümi bolsun yaki ⱨǝrⱪandaⱪ ɵsüm alƣudǝk baxⱪa nǝrsining ɵsümini alsanglar bolmaydu.
20 Ati nama ormaa irraa dhala gaafachuu ni dandeessa; garuu akka Waaqayyo Waaqni kee biyya ati dhaaluuf itti galtutti waan harki kee tuqe hundaan si eebbisuuf obboleessa kee irraa dhala hin fudhatin.
Əmma qǝtǝlliktin ɵsüm alsanglar bolidu, lekin ⱪerindixinglardin ⱨeq ɵsüm almanglar. Xundaⱪ ⱪilsanglar Pǝrwǝrdigar Hudayinglar silǝr uni igilǝxkǝ kiridiƣan zeminda, ⱪolliringlarning barliⱪ ǝmgikidǝ silǝrgǝ bǝrikǝt beridu.
21 Ati yoo Waaqayyo Waaqa keetiif wareega tokko wareegde, sababii Waaqayyo Waaqni kee cimsee waan sana sirraa barbaaduuf akka cubbuu sitti hin taaneef dafiitii of irraa baasi malee lafa irra hin harkisin.
Sǝn Pǝrwǝrdigar Hudaying aldida bir nǝrsini ataxⱪa ⱪǝsǝm ⱪilƣan bolsang, uningƣa ǝmǝl ⱪilixⱪa ⱨayal ⱪilma. Bolmisa, Pǝrwǝrdigar Hudaying uni sǝndin tǝlǝp ⱪilƣinida gunaⱨkar bolisǝn.
22 Yoo wareeguu baatte garuu ati cubbamaa hin taatu.
Lekin ǝgǝr sǝn bir nǝrsini ataxⱪa ⱪǝsǝm ⱪilmisang, u sanga ⱨeq gunaⱨ bolmaydu.
23 Waan arrabni kee dubbate gochuuf of eeggadhu; afaanuma keetiin jaallattee Waaqayyo Waaqa keetiif wareegdeertaatii.
Aƣzingdin qiⱪⱪanƣa ǝmǝl ⱪilƣin; Pǝrwǝrdigar Hudayingƣa ⱪǝsǝm ⱪilip atiƣiningni, yǝni aƣzingning sɵzi boyiqǝ ihtiyariy ⱨǝdiyǝngni sunuxung kerǝk.
24 Ati yoo iddoo dhaabaa wayinii ollaa keetii keessa seente, ija feete hunda nyaadhu; garuu tokko illee guuboo kee keessa hin kaaʼatin.
Sǝn ⱪoxnangning talliⱪiƣa kirsǝng haliƣiningqǝ yǝp toyun, ǝmma ⱪaqa-ⱪuqangƣa elip mangmiƣin.
25 Yoo lafa qotiisaa midhaan ollaa keetii keessa seente, asheetii cirachuu ni dandeessa; garuu midhaan isaa kan dhaabatutti haamtuu kee hin buusin.
Ⱪoxnangning pixⱪan ziraǝtlikigǝ kirsǝng, ⱪolung bilǝn ziraǝtning bexini üzüp alsang bolidu; ǝmma ⱪoxnangning ziraǝtlirigǝ orƣaⱪ salƣuqi bolma.
