Hojii 27
1 Yommuu dooniin Iixaaliyaa dhaquun keenya murteeffametti, Phaawulosii fi warri hidhaman biraa ajajaa dhibbaa kan Yuuliyoos jedhamu tokkotti dabarfamanii kennaman; innis miseensa kutaa waraanaa “Awugisxoos” jedhamu tokkoo ture.
Bu dizengo ti tufueti kuendila mu masuwa ku Itali, buna bayekula Polo ayi basi nloko bankaka mu mioko mi nkulutu wumosi wu masodi dizina diandi Yuliusi, wuba mu dikabu di masodi ma ntinu.
2 Nus doonii Adraamiixoosii kaʼee gara buufatawwan doonii kanneen qarqara galaana biyya Asiyaa dhaquuf kaʼe tokko yaabbannee deemuu jalqabne. Arisxirokoos namichi Maqedooniyaa kan Tasaloniiqee jiraatu tokkos nu wajjin ture.
Tukota mu masuwa mamosi ma Adilamite; mafueti kuenda mu bisalu bidi muyendila tsi Azi ayi tuyenda kueto. Alisitalike, muisi Maseduani divula diba mu Tesalonika, wuyenda yeto.
3 Guyyaa itti aanutti Siidoonaatti galle; Yuuliyoosis Phaawulosiif garaa laafee akka inni michoota isaa bira dhaqee waan isa barbaachisu argatu eeyyameef.
Mu lumbu kilanda, tutula ku Sidoni. Yuliusi wuvangila Polo mamboti; wumvana misua mu kuenda kuidi bakundi bandi muingi bamvana lusadusu.
4 Nus dooniin achii kaanee waan bubbeen fuula keenya duraan nutti bubbisaa tureef Qophiroosiin daʼannee dabarre.
Bu tubotuka kuna, tuyenda muyendila Sipeli mu diambu di tina phemo yingolo yiba kutuvutulanga ku mbusa.
5 Erga galaana Kiilqiyaa fi Phamfiliyaa irra dooniin darbinee booddee magaalaa Miiraa kan Luuqiiyaa keessatti argamtu geenye.
Bu tumana sabuka mbu; muyendila Silisi ayi Pamfili, tutula ku Mila mu zunga ki Lisi.
6 Ajajaan dhibbaa sunis doonii Iskindiriyaa kan Iixaaliyaa dhaquutti jiru tokko achitti argatee nu yaabbachiise.
Kuna nkulutu wu masodi kamonina masuwa ma Alekisandiya maba kuendaku Itali, muawu katukotisa.
7 Nus guyyaa hedduu suuta jennee dooniin deemnee rakkinaan naannoo Kiniidoos geenye; yommuu bubbeen karaa sana irra darbuu nu dhowwettis Salmoonee biraan gara daʼoo Qareexitti qajeelle.
Masuwa maba ndiata malembe mu bilumbu biwombo ayi mu phasitutudila ku Kinide. Vayi phemo yitumonisa phasi mu diata; diawu tuyenda muyendila Kelete kitalana ayi Salimone.
8 Rakkina guddaadhaanis qarqara galaanichaa irra darbinee iddoo “Buufata doonii gaarii” jedhamu kan magaalaa Laasiyaa biraa tokkotti baane.
Bu tukisabukila mu phasi, tutula ku buangu kimosi bantedilanga “Bisabu bimboti” ku ndambu kuba divula di Laze.
9 Yeroon dheeraan badeera; sababii yeroon sun erga Soomni darbee taʼeef dooniidhaan karaa deemuun sodaachisaa taʼeera; kanaafuu Phaawulos akkana jedhee isaan akeekkachiise;
Thangu yiwombo bu yikiviokila ayi sumbu tsisi yitona monika mu diatila mu masuwa bila thangu yi fuila nzala mu diambu di lusambulu bu yikiviokila; diawu Polo kaba lubudila ti:
10 “Yaa jarana, ani akka karaan keenya kun badiisa of keessaa qabu, akka inni doonichattii fi miʼa qofatti utuu hin taʼin jireenya keenyatti illee balaa guddaa fiduuf deemu nan arga.”
—A bakhomba, ndimona ti nzietolo mu masuwa yeka ba yi tsisi, ayi bima biwombo biela bungana; bika sia ti mu mimfuna kaka ayi masuwa vayi ayi mu luzingu lueto veka.
11 Ajajaan dhibbaa sun garuu qooda waan Phaawulos jedhe dhagaʼu gorsa ooftuu dooniitii fi gorsa abbaa doonii fudhate.
Vayi nkulutu wu masodi wuluta wilukila mambu ma mutu wunata masuwaayi ma mutu wowo wuvua mawu, bika mambu momo matuba Polo.
12 Sababii buufanni doonii sun ganna achi turuuf mijaaʼaa hin taʼiniif baayʼeen isaanii Finiiqeetti galanii ganna achitti dabarsuu abdatanii akka nu ittuma fufnee dooniin deemnu murteessan. Buufanni Qareexi kun fuulli isaa gara kibba dhiʼaattii fi gara kaaba dhiʼaatti deebiʼee ture.
Ayi sumbu sabu beni kisi ba kimboti ko, mu viokisila tsungi yi kiozi kingolo, buna batu bawombo baba muna masuwa baba mayindu mu botuka kuna mu diambu di enati baka bubela mu tula ku Fenisi, sabu kidi ku Kelete mu diambu di viokisila tsungi yi kiozi kingolo. Sabu beni kitalani ayi Sude-wesite ayi Node-weste.
13 Yeroo bubbeen kibbaa suuta bubbisuu jalqabetti waan kaayyoo isaanii guutachuu dandaʼan seʼanii hiituu doonii hiikanii Qareexi biraan qarqara galaana irra darban.
Sumbu phemo yitotukila ku Sude, yivevumuka mu malembi, buna batu baba mu masuwa babanzila ti balenda vanga mambu momo bakana, buna batapula sengo kieti tedimisa masuwa, bayenda muyendila Kelete.
14 Utuu hin turinis bubbeen hamaan, “Awuraaqiis” jedhamu tokko biyya bishaaniin marfamte sana irraa gad bubbise.
Vayi vuanda fioti, vuka kitedolongo “phemo yi Awulosilidoni” yitotuka ku sanga.
15 Dooniin sunis bubbeedhaan qabamee gara bubbee sanaatti deemuu dadhabe; kanaafuu akka inni bubbeen fudhatamuuf ittuma dhiifne.
Masuwa manatu kuidi phemo, masia nunga phemo ko, buna tutumbu bika tunatu, ayi tuvevumunu.
16 Nus biyya bishaaniin marfamte xinnoo Qeedaa jedhamtu tokkoon daʼannee rakkina guddaadhaan bidiruu doonichaa oolchuu dandeenye.
Tuvioka nsualu muyendila sanga kimosi kifioti, beti tedila Kloda. Phasi tumona mu ludika, bumboti nlungu wu masuwa.
17 Namoonni sunis bidiruu sana dooniitti ol baasanii akka dooniin sun gargar hin diigamneef funyoon xaxanii walitti hidhan. Isaanis tima cirracha Sirtiisitti buʼuu sodaatanii hiituu doonii galaanatti gad buusanii akka dooniin sun bubbeen oofamtuuf ittuma dhiisan.
Buna bamana tuta nlungu wu masuwa babonga minsinga minneni mibakangila nlungu mu masuwa. Bu bamona tsisi yi kandana mu nzielo yi Silite, diawu bakulula zivuali zi masuwa. Buawu bobo masuwa mavevumununu.
18 Waan bubbeen sun akka malee nutti jabaachaa deemeef isaan guyyaa itti aanutti doonii sana irraa feʼiisa guuranii bishaanitti dadarbachuu jalqaban.
Sumbu tubetolo ngolo khuba kuidi vuka, mu lumbu kilandabaloza ndambu yi mimfuna.
19 Guyyaa sadaffaatti immoo miʼa doonii sanaa harkuma ofii isaaniitiin dadarbatan.
Mu lumbu kintatu baloza bisadulu bi masuwa.
20 Nu waan utuu aduu yookaan urjii hin argin guyyaa hedduu turree fi waan bubbeen nutti jabaateef dhuma irratti abdii badiisa ooluuf qabnu hunda ni kutanne.
Ayi sumbu tusia mona ko thangu voti zimbuetete ko mu bilumbu biwombo ayi vuka kingolo bu kituyamisa, buna tutumbu sakula diana di buela vuka.
21 Phaawulosis erga namoonni sun agabuu isaanii yeroo dheeraa turanii booddee gidduu isaanii dhaabatee akkana jedhe; “Yaa jarana, isin utuu gorsa koo dhageessanii Qareexii kaʼuu hin qabdan ture; silaa balaa fi badiisa kana hundumaa irraa of oolchitu turtan.
Bilumbu biwombo bu bivioka mu kambu buela dia, Polo wutelama va khatitsikꞌawu ayi wutuba: —A beno bakhomba, nganu lunguila mu kambu botuka ku Kelete ayi nganu tusia mona ko mabienga mama ayi nganu bima bioso bisi bungana ko.
22 Amma garuu ani akka isin jabaattan isinan gorsa; doonicha malee isin keessaa lubbuun nama tokkoo iyyuu hin baduutii.
Vayi ndikululeba buabu mu diambu di ba bukhafi bila kadi mutu wumosi mu beno lulendi fua ko vayi masuwa mawu kaka mambungana.
23 Ergamaan Waaqa ani kan isaa taʼee fi isa tajaajilu sanaa tokko eda dhufee na cina dhaabatee,
Bila va bedingi va builu mbasi Nzambi, yoyi yiphuidi ayi ndietisadila, wiza kumbonikina
24 ‘Yaa Phaawulos, hin sodaatin; ati Qeesaar dura dhaabachuu qabdaatii; kunoo, Waaqni warra si wajjin deemaa jiran hunda gaarummaa isaatiin sitti kenneera’ naan jedhe.
ayi wukhembi: “A Polo kadi mona boma bila fueti kaka samba va ntuala Sezali ayi tala Nzambi wuveni batu boso badi yaku mu masuwa.”
25 Kanaaf yaa jarana jabaadhaa! Ani akka wanni kun akkuma natti himame sana taʼu Waaqa nan amanaatii.
Diawu bakhomba, bika luba bukhafi bila ndinwilukila Nzambi ayi nzebi ti mafueti vangama boso bu kakhambidi.
26 Taʼus biyya bishaaniin marfamte tokkotti buʼuun keenya hin oolu.”
Vayi tufueti kangama va sanga kimosi!
27 Halkan kudha afuraffaatti utuu galaana Adiriyaa irra asii fi achi oofamaa jirruu gara halkan walakkaatti warri doonii irra hojjetan sun waan gara lafaatti dhiʼaatan seʼan.
Buna mu builu bu lumbu ki kumi kinya, sumbu tuba vevumunu kuidivuka mbu wu Andiliyatiki, batu baba salanga mu masuwa babanzila ti bafikimini ayi disimu dimosi.
28 Isaan funyoo ittiin gad fageenya galaanaa ilaalan gad buusanii akka galaanni sun meetira soddomii torba gad fagaatu argan; yeroo gabaabaa booddee ammas funyoo sana gad buusanii akka gad fageenyi galaanichaa meetira digdamii saddeet taʼe argan.
Bu batibula sengo mu diambu di tala thipula yi nlangu, buna bamona makumatatu ayi tsambuadi di zimetele. Buela diata fioti babuela tibula sengu bamona yeka makumuadi ayi nana di zimetele.
29 Isaanis kattaatti buuna jedhanii sodaatanii hiituu doonii afur dugda duubaan doonii irraa gad buusan. Akka lafti bariituufis kadhatan.
Bu bamona boma tala tuedi kangama mu matadi, batumbu tibulabisengo biya biobi bieti telimisa masuwa ayi bazola ti buisi buvika kia.
30 Warri doonii irra hojjetanis bidiruu keessaa baqachuuf jedhanii waan fuula doonii duraan hiituu doonii buusan fakkaatanii bidiruu sana galaana keessa buusan.
Sumbu batu bobo beti sadila mu masuwa baba mayindu ma tina mu masuwa; diawu bakuludila nlungu wu masuwa mu mbu mu vunikisa kuenda tibula bisengo biobi bieti tedimisa masuwa ku ntuala.
31 Phaawulos immoo ajajaa dhibbaatii fi loltootaan, “Yoo namoonni kunneen doonii keessatti hafan malee isin badii ooluu hin dandeessan” jedhe.
Vayi Polo wukamba nkulutu wu masodi ayi masodi: —Enati batu bobo bakadi vuanda mu masuwa, buna lulendi vuka ko!
32 Kanaafuu loltoonni sun funyoo bidirichi ittiin hidhamee ture sana irraa kutanii galaanatti gad ishee dhiisan.
Buna masodi matabula minsinga mi buatu bosi badodula buawu mu mbu.
33 Gara barii lafaattis Phaawulos akka namoonni hundinuu waa nyaataniif isaan kadhate; akkanas jedheen; “Isin bultii kudha afran darban yaaddaʼaa, utuu waa tokko illee hin nyaatin agabuu keessan ooltanii bultaniirtu.
Bu bavingila buisi bukia Polo wuleba batu boso badia, wuba kamba: —Tona lutona vingila, kiawu kiaki lumbu ki kumi kinya lueka mu kambu dia.
34 Kanaaf ani akka isin waa nyaattaniif isin kadhadha. Nyaanni jiraachuuf isin barbaachisaatii. Isin keessaa nama kam iyyuu rifeensa mataa isaa keessaa tokko iyyuu hin baduutii.”
Vayi ndikululomba ludia bila bidia mfunu bidi mu diambu di vukisa zinitu zieno. Bikanu mona boma bila kadi mutu wumosi buna luidimakazimbisa lusuki lumosi lu ntuꞌandi.
35 Innis erga waan kana dubbatee booddee buddeena fuudhee hunduma isaanii duratti Waaqa galateeffate; kutatees nyaachuu jalqabe.
Buna kamana tuba bobo, wubonga dipha; wuvutudila Nzambi matondo va meso ma bawu boso; wubukuna diawu ayi wutona dia.
36 Isaan hundinuu jajjabaatanii ofumaan waa nyaatan.
Buna bukhafi buvutuka mu bawu boso, mamvawu batona dia.
37 Walumatti nu nama 276 taanee doonii sana keessa ture.
Tuba nduka-nduka zinkama zizole ayi lusambuadi lu batu ayi batu basambanu muna masuwa.
38 Isaanis erga nyaatanii quufanii booddee qamadii feʼamee ture sana galaanatti naqanii akka dooniin salphatu godhan.
Buna bamana yukuta, batatamana loza mu nbu ndambu yi bidia bi ble bisiala.
39 Isaanis yommuu lafti bariitetti galoo galaanaa kan kuufama cirrachaa qabu tokko argan malee biyyi fuula isaanii dura jiru sun eessa akka taʼe hin hubanne; doonii sanas yoo isaanii dandaʼame dhiibanii qarqara galaanaatti baasuu murteessan.
Buisi bu bukia, basia bakula ko kuevi kuidi disimu; vayi bamona vama vaba nlangu ayi nzielo. Baba mayindu mu nata vana masuwa.
40 Kanaafuu funyoo hiituu doonii kutanii galaana keessatti gad dhiisan; yeruma sana funyoo batoon ittiin hidhame sana hiikan; ergasiis sharaa karaa fuula doonii duraan jiru sana qilleensatti ol fuudhanii gara kuufama cirrachaatti qajeelan.
Banianguna minsinga mi bisengo bieta tedimisa masuwa, balozamiawu mu nbu. Bosi banianguna minsinga mi bisengo bieta diatisa masuwa, bakumisa kapu ku ntuala masuwa muingi masuwa menda ku disimu.
41 Garuu dooniin sun iddoo itti galaanni lama wal gaʼutti tima cirrachaatti buʼee lafa tuqe. Mataan isaa achitti qabamee sochoʼuu dide; dudga duubni isaa immoo humna dhaʼaa galaanaatiin dhaʼamee caccabe.
Vayi masuwa bu mabumina nzielo yidi va khati mbu, buna makandana. Ntu wu masuwa wukuikama muna nzielo vayi kimbusa kieka nikunu kuidi vuka ki phemo; mbadi kitona zengana.
42 Loltoonnis akka warra hidhaman sana keessaa namni tokko iyyuu bishaan daakee baqatee jalaa hin baaneef isaan ajjeesuuf karoorfatan.
Masodi maba lukanu luvonda batu bobo ba nloko muingi wumosi kabika siuka ayi tina.
43 Garuu ajajaan dhibbaa sun waan Phaawulosin duʼa oolchuu fedheef akka isaan waan karoorfatan sana hin goone dhowwe; innis akka warri bishaan daakuu dandaʼan duraan dursanii doonii irraa utaalanii gara lafaatti baʼan ajaje.
Vayi pfumu masodi wuzola vukisa Polo, wuba kandika mu bika dukisa lukanu luawu. Wuvana lutumunu kuidi batu bobo bazaba siuka bafudama batheti mu nlangu muingi benda ku disimu;
44 Akka warri hafan immoo saanqaa yookaan caccabaa dooniitiin achi gaʼan ajaje; haala kanaan hundi isaanii nagaan lafatti baʼan.
bosi kuidi bobo bankaka, basimbidila bitini bi mabaya votibitsiadisila bi masuwa. Buawu bobo batu boso batudila banvimba ku disimu.
