2 Mootota 16
1 Bara mootummaa Pheqaa ilma Remaaliyaa keessa waggaa kudha torbaffaatti Aahaaz ilmi Yootaam mooticha Yihuudaa mootii taʼee bulchuu jalqabe.
Isala: ili hina bagade Biga (Lemalaia egefe) amo ea ouligibi ode 17 amoga, A:iha: se (Youda: me egefe) da Yuda hina bagade hamoi.
2 Aahaaz yeroo mootii taʼetti nama waggaa digdamaa ture; innis Yerusaalem keessa taaʼee waggaa kudha jaʼa ni bulche. Inni akka abbaa isaa akka Daawit fuula Waaqayyoo Waaqa isaa duratti waan qajeelaa hin hojjenne.
A: iha: se da lalelegele, ode 20 agoane esalu, e da muni Yuda hina bagade hamoi, amola e da Yelusaleme moilai bai bagadega esala, ode 16 agoanega Yuda fi ouligilalu. E da ea aowa hina bagade Da: ibidi ea molole hamosu hou defele hame hamoi. Be e da wadela: i hou hamobeba: le, Hina Gode da ema hahawane hame galu.
3 Inni karaa mootota Israaʼel duukaa buʼee gochawwan jibbisiisoo saboota Waaqayyo fuula Israaʼelootaa duraa ariʼee baase sanaa hojjechuudhaan ilma isaa illee aarsaa godhee ibiddaan gube.
E da Isala: ili hina bagade ilia wadela: i hou defele hamoi. E da wadela: idafa hou amo Ga: ina: ne dunu ilia hamoi (Isala: ili dunu da Ga: ina: ne soge fedele lamusa: gusuba: i mogodigisia, Hina Gode da Ga: ina: ne dunu gadili sefasi) amo ilia hou defele hamoi. Bai e da hina: egefe amo ogogosu loboga hamoi ‘gode’ ilima nodone sia: ne gadomusa: , gobele sali.
4 Innis iddoowwan sagadaa kanneen gaarran irraatti, fiixee gaarranii irrattii fi muka lalisaa hunda jalatti qalma dhiʼeessee, ixaanas aarse.
E da ogogosu ‘gode’ma nodone sia: ne gadosu sogebi agolo da: iya galu, amola ifa huluane ilia ougiha galu amogai, A:iha: se da ohe amola gabusiga: manoma gobele salalusu.
5 Reziin mootichi Sooriyaatii fi Pheqaan ilmi Remaaliyaa mootichi Israaʼel Yerusaalemin loluuf ol baʼanii Aahaazin marsan; garuu isa moʼachuu hin dandeenye.
Silia hina bagade, Lisini amola Isala: ili hina bagade Biga da Yelusaleme doagala: le, eale disi, be ilia da A: iha: se hasalimu hamedei ba: i.
6 Yeroo sanatti Reziin mootichi Sooriyaa namoota Yihuudaa ariʼee baasuudhaan Eelaatin warra Sooriyaatiif deebise. Ergasiis Edoomonni Eelaatitti godaananii hamma harʼaatti achuma jiraatu.
(Amogalu, Idome hina bagade da Ila: de moilai bu fedelai. E da Yuda fi dunu Ila: de moilai amo ganodini esalebe, amo gadili sefasi. Idome dunu da Ila: de ganodini fimusa: heda: i. Amola amoganini ilia da wali amoga esala)
7 Aahaazis akkana jedhee gara Tiiglaat Phileeser mooticha Asooritti nama erge; “Ani garbichaa fi ilma kee ti. Kottuutii harka mootii Sooriyaatii fi harka mootii Israaʼel kanneen natti duulaniitii na baasi.”
A: iha: se da sia: adola ahoasu dunu ili amo Asilia hina bagade Digala: de Bilisa ema asunasi. Ilia da ema A: iha: se ea sia: da amane adosi, “Na da dia dogolegei hawa: hamosu dunu! Silia hina bagade amola Isala: ili hina bagade da nama doagala: lala! Di misini, na gaga: ma!”
8 Kana irratti Aahaaz meetii fi warqee mana qulqullummaa Waaqayyoo keessa jiruu fi kan mankuusaa qabeenya masaraa mootummaa keessatti argamu baasee kennaa godhee mootii Asooritiif ni erge.
A: iha: se da silifa amola gouli, amo da Debolo Diasua dialu, amola hina bagade diasua dialu, amo lale, Asilia hina bagadema iasi.
9 Mootiin Asoor sunis kadhaa isaa tole jedhee Damaasqoo lolee qabate. Jiraattota ishees boojiʼee Qiiritti geesse; Reziinin immoo ni ajjeese.
Digila: de Bilisa da A: iha: se ea adole ba: su nababeba: le, ea dadi gagui dunu wa: i huluane gadili mogodigili asili, Dama: saga: se moilai bai bagade doagala: i. E da moilai fedelale, hina bagade Lisini medole legele, amola dunu fi huluane Ge sogega udigili hawa: hamomusa: mugululi asi.
10 Aahaaz mootichi Tiiglaat Phileeser mooticha Asoor arguuf Damaasqoo dhaqe. Innis iddoo aarsaa tokko Damaasqoo keessatti argee fakkeenya isaatii fi karoora ittiin ijaaran hunda barreessee Uuriyaa lubichatti erge.
Yuda hina bagade A: iha: se da Dama: saga: se moilai bai bagadega, Digala: de Bilisa gousa: musa: asili, e da oloda amogawi dialu amo ba: i dagoi. E da amo oloda agoaila defele, liligi huluanedafa hahamonanu, amo hamone, gobele salasu dunu Iulaiama iasi.
11 Kanaafuu Uuriyaa lubichi akkuma karoora Aahaaz mootichi Damaasqoodhaa ergeef sana hundaatti utuu Aahaaz mootichi Damaasqoodhaa hin deebiʼin dura iddoo aarsaa sana ijaaree fixe.
Amaiba: le, gobele salasu dunu Iulaia da amo Dama: saga: se oloda A: iha: se da Yelusalemema bu mae doaga: le, amo defele, eno hamoi.
12 Mootichis yommuu Damaasqoodhaa deebiʼee iddoo aarsaa sana argetti itti dhiʼaatee irratti aarsaa dhiʼeesse.
A: iha: se da Yelusaleme moilai bai bagadega buhagili, oloda hamoi dagoi ba: i.
13 Innis aarsaa gubamuu fi kennaa midhaanii dhiʼeessee dhibaayyuu illee dhibaafatee dhiiga aarsaa nagaa kan ofii isaas iddoo aarsaa sana irratti ni facaase.
Amaiba: le, e da amo da: iya ohe amola gala: ine iasu gobele salasu. Amola amo da: iya waini hano iasu amola olofosu gilisisu iasu maga: me soga: digi.
14 Iddoo aarsaa naasii irraa hojjetamee fuula Waaqayyoo dura dhaabatee ture sanas mana qulqullummaa duraa iddoo aarsaa haaraa fi mana qulqullummaa Waaqayyoo gidduudhaa fidee gama kaabaatiin iddoo aarsaa haaraa bira kaaʼe.
Balasega hamoi oloda amo da Hina Godema nodoma: ne ilegei da Debolo Diasu amola gaheabolo oloda amo dogoa dibiga dialebe ba: i. Amaiba: le, A:iha: se da Hina Gode Ea oloda fadegale, ea oloda ea ga (north) bega: amoga gaguli asi.
15 Ergasii Aahaaz mootichi akkana jedhee Uuriyaa lubicha ajaje; “Iddoo aarsaa guddicha irratti aarsaa gubamu kan ganamaatii fi kennaa midhaanii kan galgalaa, aarsaa mootichaa kan gubamuu fi kennaa midhaanii, aarsaa namoota biyyattii hundaa kan gubamu, kennaa isaanii kan midhaaniitii fi dhibaayyuu isaanii dhiʼeessi. Iddoo aarsaa irratti dhiiga aarsaa gubamuutii fi dhiiga qalmaa hunda facaasi. Iddoo aarsaa kan naasii irraa hojjetame garuu anatu ittiin gorsa gaafata.”
Amalalu, e da Iulaiama amane hamoma: ne sia: i, “Na oloda bagade amo da: iya hahabe wadela: i hou dabe iasu amola daeya gala: ine iasu amola hina bagade amola dunu fi ilia wadela: i hou dabe iasu amola gala: ine iasu amola dunu fi ilia waini iasu huluane, na oloda da: iya gobele salima. Amola amogawi, gobele salasu ohe huluane ilia maga: me soga: digima. Be Hina Gode Ea oloda balasega hamoi amoga na ba: la: lusu hou hamoma: ne yolesima.”
16 Uuriyaan lubichis akkuma Aahaaz mootichi ajaje sana godhe.
Iulaia da hina bagade ea hamoma: ne sia: i defele hamoi.
17 Aahaaz mootichi baattuuwwan asii fi achi sochoofaman sana irraa marsaawwan buqqisee caabiiwwan dhiqannaa illee irraa baase. Gaanii sana baattuuwwan fakkii jibootaa kanneen naasii irraa hojjetaman irraa fuudhee dhagaa afamaa irra kaaʼe.
Hina bagade A: iha: se da balasega hamoi gaguli fula ahoasu gagili liligi (amoga ilia da Debolo ganodini hawa: hamosu) amo mugului amola ofodo amo da: iya dialu, amo fadegale fasi. Amola e da balasega hamoi ofodo sugi bagade amo balasega hamoi bulamagau ilia baligi da: iya dialu, amo fadegale, bu gele baiga ligisi.
18 Innis mootii Asooriif jedhee oobdii guyyaa Sanbataatiif hojjetame iddoo isaatii fuudhee karra alaa kan mootonni ittiin mana qulqullummaa Waaqayyoo seenanis ni buqqise.
Amola e da Asilia hina bagade ema nodoma: ne, e da Debolo Diasuga fafai amo da: iya ilia da hina bagade fisu bugisi, amo fadegai amola hina bagade hina: Debolo Diasuga golili dasu logo holei, amo ga: si dagoi.
19 Wanni bara mootummaa Aahaaz keessa hojjetame biraatii fi wanni inni hojjete kitaaba seenaa mootota Yihuudaa keessatti barreeffameera mitii?
Hina bagade A: iha: se ea hawa: hamonanu eno huluane da “Yuda hina bagade Ilia Hamonanu Meloa,” amo ganodini dedene legei.
20 Aahaazis abbootii isaa wajjin boqotee isaanuma biratti Magaalaa Daawit keessatti ni awwaalame. Ilmi isaa Hisqiyaas iddoo isaa buʼee mootii taʼe.
A: iha: se bogole, hina bagade bogoi uli dogosu sogebi Da: ibidi Moilai Bai Bagadega uli dogone sali. Egefe Hesegaia da, e bagia, Yuda fi ilia hina bagade hamoi.
