1 Saamuʼeel 2
1 Haannaanis akkana jettee kadhatte: “Garaan koo Waaqayyotti ni gammada; gaanfi koos Waaqayyoon ol kaafama. Afaan koos diinota koo irratti of jaja; ani fayyisuu keetti nan gammadaatii.
Ⱨannaⱨ dua ⱪilip mundaⱪ dedi: — «Mening ⱪǝlbim Pǝrwǝrdigar bilǝn yayraydu, Mening münggüzüm Pǝrwǝrdigar bilǝn egiz kɵtürüldi; Aƣzim düxmǝnlirimning aldida tǝntǝniliktǝ eqildi; Qünki Sening nijatingdin xadlinimǝn.
2 “Qulqulluun akka Waaqayyoo tokko iyyuu hin jiru; si malees eenyu iyyuu hin jiru; kattaan akka Waaqa keenyaa tokko iyyuu hin jiru.
Pǝrwǝrdigardǝk muⱪǝddǝs bolƣuqi yoⱪtur; Qünki Sǝndin baxⱪa ⱨeq kim yoⱪ, Hudayimizdǝk ⱨeq uyultax yoⱪtur.
3 “Of jajuudhaan hin dubbatinaa; yookaan dubbiin of tuulummaa akkasii afaan keessanii hin baʼin; Waaqayyo Waaqa beekaadhaatii; hojiiwwanis isaan madaalamu.
I insanlar, kibirlik sɵzliringlarni kɵpǝytiwǝrmǝnglar, Yoƣan gǝplǝrni aƣzinglardin qiⱪarmanglar; Qünki Pǝrwǝrdigar bilim-ⱨidayǝtkǝ igǝ Hudadur. Insanlarning ǝmǝlliri Uning tǝripidin tarazida tartilidu.
4 “Iddaawwan namoota jajjaboo caccabaniiru; namoonni dadhaboon garuu humna hidhataniiru.
Palwanlarning oⱪ-yaliri sundurildi; Lekin putlixip yiⱪilƣanlarning beli bolsa ⱪudrǝt bilǝn baƣlandi.
5 Warri quufanii turan buddeenatti of gurguraniiru; warri beelaʼanii turan garuu siʼachi hin beelaʼan. Isheen dhabduu turte ijoollee torba deesse; isheen ijoollee baayʼee qabdu immoo ni dhabde.
Ⱪorsiⱪi toⱪ bolƣanlar nan tepix üqün ɵzini yallanmiliⱪⱪa bǝrdi; Lekin aq ⱪalƣanlar ⱨazir aq ⱪalmidi; Ⱨǝtta tuƣmas ayal yǝttini tuƣidu; Lekin kɵp baliliⱪ bolƣan solixip ketidu.
Pǝrwǝrdigar ⱨǝm ɵltüridu, ⱨǝm ⱨayat beridu; U adǝmni tǝⱨtisaraƣa qüxüridu, u yǝrdin yǝnǝ turƣuzidu; (Sheol h7585)
7 Waaqayyo ni hiyyoomsa; ni sooromsas; ni salphisa; ni ulfeessas.
Pǝrwǝrdigar adǝmni ⱨǝm namrat ⱪiliwetidu, ⱨǝm bay ⱪilidu; U kixini ⱨǝm pǝs ⱪilidu, ⱨǝm egiz kɵtüridu.
8 Inni hiyyeeyyii awwaara keessaa ni kaasa; rakkattootas tuulaa daaraa keessaa ol fuudha; inni ilmaan mootii wajjin isaan ni teessisa; barcuma ulfinaas isaan dhaalchisa. “Hundeewwan lafaa kan Waaqayyoo ti; inni hundeewwan sana irra addunyaa kaaʼeera.
U ɵzi miskinni topidin ⱪopuridu, Ⱪiƣliⱪtin yoⱪsulni kɵtüridu; Ularni esilzadilǝr arisida tǝng olturƣuzidu; Ularni xan-xǝrǝplik tǝhtigǝ miras ⱪilduridu; Qünki yǝrning tüwrükliri Pǝrwǝrdigarningkidur; U Ɵzi dunyani ularning üstigǝ salƣanidi.
9 Inni miilla qulqulloota isaa ni eega; namoonni hamoon garuu dukkana keessatti calʼisu. “Namni jabina isaatiin hin moʼatu;
Ɵz muⱪǝddǝs bǝndilirining putlirini U mǝzmut ⱪilidu; Əmma rǝzillǝr bolsa, ⱪarangƣuda xük ⱪilinidu; Qünki ⱨeqkim ɵz ⱪudriti bilǝn nusrǝt tapmaydu.
10 warri Waaqayyoon morman ni caccabsamu. Inni samiidhaa isaanitti qaqawweessaʼa. Waaqayyo daarii lafaatti ni murteessa. “Inni mootii isaatiif jabina ni kenna; gaanfa dibamaa isaa illee ol ni kaasa.”
Pǝrwǝrdigar bilǝn ⱪarxilaxⱪanlar parǝ-parǝ ⱪiliwetilidu; U Ɵzi asmanlardin ularƣa ⱪarxi güldürlǝydu. Pǝrwǝrdigar yǝr yüzining qǝtlirigiqǝ ⱨɵküm qiⱪiridu; U Ɵzi tikligǝn padixaⱨⱪa ⱪudrǝt beridu, U Ɵzi mǝsiⱨliginining münggüzini egiz kɵtüridu!».
11 Ergasii Elqaanaan gara mana isaa Raamaatti gale; mucichi garuu Eelii lubicha jalatti fuula Waaqayyoo dura tajaajilaa ture.
Əlkanaⱨ bolsa Ramaⱨdiki ɵz ɵyigǝ yenip bardi. Bala bolsa ǝlining ⱪexida Pǝrwǝrdigarƣa hizmǝt ⱪilip ⱪaldi.
12 Ilmaan Eelii namoota hamoo turan; Waaqayyonis hin sodaatan ture.
Əmma Əlining oƣulliri intayin yaman kixilǝrdin bolup, Pǝrwǝrdigarni tonumaytti.
13 Akka bartee luboonni saba wajjin qabaniitti yeroo namni kam iyyuu aarsaa dhiʼeessutti utuma foon affeelamaa jiruu tajaajilaan lubichaa hokkoo quba sadii qabu tokko harkatti qabatee dhufee
Kaⱨinlarning hǝlⱪlǝrgǝ mundaⱪ aditi bolƣan: — Birsi ⱪurbanliⱪ ⱪilip, gɵx ⱪaynap pixiwatⱪanda kaⱨinning hizmǝtkari kelip üq tilliⱪ qanggakni ⱪolida tutup
14 beddee yookaan huuroo yookaan okkotee yookaan xuwwee keessa galcha ture; lubichis waanuma qabduun sun ol baase ofii isaatii fudhata ture. Israaʼeloota gara Shiiloo dhufan hundas haaluma kanaan keessumsiisu turan.
dax, ⱪazan, dangⱪan yaki korining iqigǝ sanjip, qanggakⱪa nemǝ elinƣan bolsa kaⱨin xuni ɵzigǝ alatti. Ularning Xiloⱨƣa [ⱪurbanliⱪ ⱪilƣili] kǝlgǝn ⱨǝmmǝ Israillarƣa xundaⱪ aditi bolƣan.
15 Garuu utuma coomni isaa hin gubamin dura tajaajilaan lubichaa dhufee nama aarsaa qalmaa dhiʼeessuun, “Waan lubichi foon dheedhii malee affeelamaa si harkaa hin fudhanneef waan isaaf waadamu naa kenni” jedha ture.
Xundaⱪla ⱨǝtta yaƣni kɵydürmǝstǝ kaⱨinning hizmǝtkari kelip ⱪurbanliⱪ ⱪiliwatⱪan adǝmgǝ: — Kaⱨinƣa kawap üqün gɵx bǝrgin, qünki u sǝndin ⱪaynap pixⱪan gɵx ⱪobul ⱪilmaydu, bǝlki ham gɵx lazim, dǝytti.
16 Yoo namichi sun, “Jalqaba coomni isaa haa gubamu; ergasii kan barbaadde fudhadhu” jedheenis, tajaajilaan sun deebisee, “Hin taʼuu ammuma naa kenni; yoo ati didde immoo ani humnaan nan fudhadha” isaan jedha ture.
Əgǝr ⱪurbanliⱪ ⱪilƣuqi uningƣa: — Awwal yeƣi kɵydürülüp bolsun, andin nemini halisang xuni alƣin, desǝ, u: — Bolmaydu, manga dǝrⱨal bǝr! Bolmisa mǝjburiy alimǝn, dǝytti;
17 Cubbuun dargaggootaa kun fuula Waaqayyoo duratti akka malee guddaa ture; isaan aarsaa Waaqayyoof dhiʼeeffamu ni tuffatu tureetii.
Xundaⱪ ⱪilip bu ikki yaxning gunaⱨi Pǝrwǝrdigarning aldida tolimu eƣir bolƣanidi; qünki uning sǝwǝbidin hǝⱪ Pǝrwǝrdigarƣa atiƣan ⱪurbanliⱪlar kɵzgǝ ilinmaywatatti.
18 Saamuʼeel garuu dirata quncee talbaa irraa hojjetame uffatee fuula Waaqayyoo dura ni tajaajila ture.
Əmma Samuil narǝsidǝ bala bolup kanaptin toⱪulƣan bir ǝfodni kiyip Pǝrwǝrdigarning aldida hizmǝt ⱪilatti.
19 Haati isaa yommuu wagguma waggaan aarsaa waggaa dhiʼeessuuf dhirsa ishee wajjin ol baatutti wandaboo xinnoo ishee hojjettee ni geessitiif turte.
Buningdin baxⱪa uning anisi ⱨǝr yilda uningƣa bir kiqik ton tikip, ⱨǝr yilliⱪ ⱪurbanliⱪni ⱪilƣili eri bilǝn barƣanda alƣaq kelǝtti.
20 Eeliinis, “Dubartii kana irraa qooda ilma isheen Waaqayyoof kennite sanaa Waaqayyo ijoollee isheef haa kennuu” jedhee Elqaanaa fi niitii isaa eebbise. Isaanis deebiʼanii mana isaaniitti galan.
Əli Əlkanaⱨ wǝ ayaliƣa bǝht tilǝp dua ⱪilip: — «Ayalingning Pǝrwǝrdigarƣa beƣixliƣinining orniƣa sanga uningdin baxⱪa nǝsil bǝrgǝy, dedi. Andin bu ikkisi ɵz ɵyigǝ yandi.
21 Waaqayyos Haannaa ni yaadate; isheenis ulfooftee ilmaan sadii fi intallan lama ni deesse. Saamuʼeel mucichis fuula Waaqayyoo duratti ni guddate.
Xuning bilǝn Pǝrwǝrdigar Ⱨannaⱨni yoⱪlap bǝrikǝtlǝp, u ⱨamilidar bolup jǝmiy üq oƣul wǝ ikki ⱪiz tuƣdi. Kiqik Samuil bolsa Pǝrwǝrdigarning aldida turup ɵsüwatatti.
22 Yeroo kanatti Eeliin akka malee dulloomee ture; innis waan ilmaan isaa saba Israaʼel hundatti hojjetan hunda akkasumas akka isaan dubartoota balbala dunkaana wal gaʼii irra tajaajilan wajjin ciisan dhagaʼe.
Əli bǝk ⱪerip kǝtkǝnidi. U oƣullirining pütkül Israilƣa ⱨǝmmǝ ⱪilƣanlirini anglidi ⱨǝm jamaǝt qedirining ixikidǝ hizmǝt ⱪilidiƣan ayallar bilǝn yatⱪininimu anglidi.
23 Kanaafuu inni akkana isaaniin jedhe; “Hammina isin gootan ani saba hundumaa irraa dhagaʼeera; isin maaliif waan akkasii gootu?
U ularƣa: — Silǝr nemǝ üqün xundaⱪ ixlarni ⱪilisilǝr? Qünki bu hǝlⱪning ⱨǝmmisidin silǝrning yamanliⱪinglarni anglawatimǝn, dedi.
24 Lakkisaa yaa ilmaan koo; oduun saba Waaqayyoo keessa facaʼee ani dhagaʼu kun gaarii miti.
Bolmaydu, i oƣullirim! Mǝn angliƣan bu hǝwǝr yahxi ǝmǝs, Pǝrwǝrdigarning hǝlⱪini azdurupsilǝr.
25 Namni tokko yoo nama biraatti cubbuu hojjete Waaqayyotu gidduu galaaf; garuu yoo namni tokko Waaqayyotti cubbuu hojjete eenyutu gidduu galaaf?” Taʼus sababii Waaqayyo isaan ajjeesuu barbaadeef ilmaan Eelii gorsa abbaa isaanii hin dhageenye.
Əgǝr bir adǝm yǝnǝ bir adǝmgǝ gunaⱨ ⱪilsa, baxⱪa birsi uning üqün Hudadin rǝⱨim sorisa bolidu; lekin ǝgǝr birsi Pǝrwǝrdigarƣa gunaⱨ ⱪilsa, kim uning gunaⱨini tiliyǝlǝydu? — dedi. Lekin ular atisining sɵzigǝ ⱪulaⱪ salmidi; qünki Pǝrwǝrdigar ularni ɵltürüxni niyǝt ⱪilƣanidi.
26 Saamuʼeel mucichis guddachaa deemee fuula Waaqayyootii fi fuula namaa duratti surraa argate.
Əmma Samuil degǝn bala ɵsüwatatti, Pǝrwǝrdigar ⱨǝm adǝmlǝrning aldida iltipat tapⱪanidi.
27 Namni Waaqaa tokko gara Eelii dhufee akkana jedheen; “Waaqayyo akkana jedha: ‘Yeroo manni abbaa keetii biyya Gibxi keessa garbummaa Faraʼoon jala turetti ani isatti of mulʼifnee?
Hudaning bir adimi Əlining yeniƣa kelip mundaⱪ dedi: — Pǝrwǝrdigar xundaⱪ dǝydu: «Misirda, Pirǝwnningkidǝ turƣanda Ɵzümni atangning jǝmǝtigǝ oquⱪ ayan ⱪilmidimmu?
28 Akka inni luba koo taʼuuf, akka inni gara iddoo aarsaa kootti ol baʼuuf, akka inni ixaana aarsuu fi akka fuula koo duratti dirata uffatuuf, ani gosoota Israaʼel hunda keessa abbaa kee filadheera; akkasumas aarsaa Israaʼeloonni ibiddaan dhiʼeessan hunda maatii abbaa keetiitiif kenneera.
Mǝn uni kaⱨinim bolux, Ɵz ⱪurbangaⱨimda ⱪurbanliⱪ ⱪilix, huxbuy yeⱪix wǝ Mening aldimda ǝfod tonini keyip hizmǝt ⱪilixⱪa Israilning ⱨǝmmǝ ⱪǝbililiridin tallimiƣanidimmu? Xuningdǝk Mǝn Israilning otta kɵydüridiƣan ⱨǝmmǝ ⱪurbanliⱪlirini atangƣa tapxurup tǝⱪdim ⱪilƣan ǝmǝsmu?
29 Egaa isin maaliif qalmaa fi aarsaa ani ajaje sana tuffatu? Ati maaliif aarsaa saba koo Israaʼeliin dhiʼeeffamu keessaa filatamaa isaa nyaatanii of gabbisuudhaan ana caalaatti ijoollee keetiif ulfina kennita?’
Nemixⱪa Mǝn buyruƣan, turalƣu jayimdiki ⱪurbanliⱪim bilǝn axliⱪ ⱨǝdiyǝlǝrni dǝpsǝndǝ ⱪilisilǝr? Nemixⱪa hǝlⱪim Israillar kǝltürgǝn ⱨǝmmǝ ⱨǝdiyǝlǝrning esilidin ɵzliringlarni sǝmritip, ɵz oƣulliringlarning ⱨɵrmitini Meningkidin üstün ⱪilisǝn?»
30 “Kanaafuu Waaqayyo Waaqni Israaʼel akkana jedha: ‘Manni keetii fi manni abbaa keetii bara baraan fuula koo dura akka tajaajilaniif ani waadaa galee ture.’ Amma garuu Waaqayyo akkana jedha: ‘Kun ana irraa haa fagaatu! Warra ulfina naa kennan nan ulfeessa; warri na tuffatan immoo ni tuffatamu.
Uning üqün Israilning Hudasi Pǝrwǝrdigar mundaⱪ dǝydu: «Mǝn dǝrⱨǝⱪiⱪǝt sening wǝ atangning jǝmǝtidikilǝr Mening aldimda hizmitimdǝ mǝnggü mangidu, dǝp eytⱪanidim; lekin ǝmdi Mǝn Pǝrwǝrdigar xuni dǝymǝnki, bu ix ⱨazir Mǝndin neri bolsun! Meni ⱨɵrmǝt ⱪilƣanlarni Mǝn ⱨɵrmǝt ⱪilimǝn, lekin Meni kǝmsitkǝnlǝr pǝs ⱪarilidu.
31 Akka maatii kee keessatti jaarsi hin argamneef, yeroon ani itti jabina keetii fi jabina maatii abbaa keetii cabsu tokko ni dhufa;
Mana xundaⱪ künlǝr keliduki, sening bilikingni wǝ atangning jǝmǝtining bilikini tǝng kesiwetimǝn; xuning bilǝn jǝmǝtingdǝ birmu ⱪeriƣan adǝm tepilmaydu!
32 iddoo jireenya koo keessattis rakkina argita. Israaʼeliif wanni gaariin yoo godhamu iyyuu, toora maatii keetii keessatti jaarsi hin argamu.
Sǝn turalƣu jayimda dǝrd-ⱪayƣu kɵrisǝn; Israillar ⱨǝrⱪandaⱪ ⱨuzur-bǝhtni kɵrgini bilǝn, sening jǝmǝtingdǝ ǝbǝdgiqǝ birmu ⱪeriƣan adǝm tepilmaydu.
33 Namni ani iddoo aarsaa koo biraa hin balleessin hundi ija kee imimmaaniin jaamsuu fi garaa kee gaddisiisuuf hambifama; ijoolleen kee hundinuus umurii ijoollummaatti duʼu.
Wǝ Mǝn ⱪurbangaⱨimning hizmitidin üzüp taxlimiƣan adiming bar bolsa, u kɵzliringning hirǝlixixi bilǝn jeningning azablinixiƣa sǝwǝb bolidu. Jǝmǝtingdǝ tuƣulƣanlarning ⱨǝmmisi balaƣǝttin ɵtmǝy ɵlidu.
34 “‘Wanni ilmaan kee lamaan Hofniinii fi Fiinehaasitti dhufu siif mallattoo taʼa; isaan lachanuu guyyuma tokkotti dhumu.
Sanga bu ixlarni ispatlaxⱪa, ikki oƣlung Hofniy bilǝn Finiⱨasning bexiƣa qüxidiƣan mundaⱪ bir alamǝt bexarǝt bolidu: — ularning ikkilisi bir kündǝ ɵlidu.
35 Ani luba amanamaa kan akka waan garaa koo keessa jiruu fi akka waan yaada koo keessa jiruutti hojjetu tokko ofii kootiif nan kaafadha; ani isaaf mana bara baraa nan ijaara; innis fuula dibamaa kootii dura bara baraan tajaajila.
Əmma Ɵzümgǝ Roⱨim wǝ dilimdiki niyitim boyiqǝ ix kɵridiƣan sadiⱪ bir kaⱨinni tiklǝymǝn; Mǝn uningƣa mǝzmut bir jǝmǝt ⱪurimǝn; u Mening mǝsiⱨ ⱪilƣinimning aldida mǝnggü mengip hizmǝt ⱪilidu.
36 Namni sanyii kee keessaa hafe hundis, “Akka ani muraa buddeena tokkoo illee nyaadhuuf hojii lubummaa keessaa tokko irratti na ramadi” jedhe dhufee meetii tokkoo fi buddeena tokkoof fuula isaa duratti kufee sagadaaf.’”
Xundaⱪ boliduki, sening jǝmǝtingdikilǝrdin ⱨǝrbir tirik ⱪalƣanlar bir sǝr kümüx wǝ bir qixlǝm nan tilǝxkǝ uning aldiƣa kelip uningƣa tǝzim ⱪilip: «Ⱪaⱨinliⱪ hizmǝtliridin manga bir orun bǝrsilǝ, yegili bir qixlǝm nan tapay dǝp eytidiƣan bolidu» dǝydu.
