< 1 Qorontos 7 >
1 Waaʼee waan isin naa barreessitan sanaa, namni tokko utuu fuudhuu baatee isaaf gaarii dha.
Əmdi ⱨazir silǝr hetinglarda otturiƣa ⱪoyƣan soallarƣa kelǝyli, — «Ər ayal zatining tenigǝ tǝgmisǝ yahxidur».
2 Garuu waan halalummaan jiruuf dhiirri hundi niitii ofii isaa haa qabaatu; dubartiin hundis dhirsa ofii ishee haa qabaattu.
Durus. Əmma buzuⱪqiliⱪlardin saⱪlinix üqün, ⱨǝrbir ǝrkǝkning ɵzining ayali bolsun, ⱨǝrbir ayalning ɵzining eri bolsun.
3 Dhirsi waan niitii isaatiif malu haa guutuuf; niitiinis akkasuma dhirsa isheetiif haa guuttu.
Ər ayaliƣa nisbǝtǝn ǝrlik mǝjburiyitini ada ⱪilsun, ayalmu erigǝ nisbǝtǝn ayalliⱪ mǝjburiyitini ada ⱪilsun.
4 Niitiin dhagna ofii ishee irratti aangoo hin qabdu; kan aangoo qabu dhirsa. Akkasuma immoo dhirsi dhagna ofii isaa irratti aangoo hin qabu; kan aangoo qabdu niitii dha.
Ayal ɵz tenining igisi ǝmǝs, bǝlki eri uning igisidur; xuningƣa ohxaxla, ǝr ɵz tenining igisi ǝmǝs, bǝlki ayali uning igisidur.
5 Yoo kadhannaatti jabaachuuf jettanii yeroof itti walii galtan malee wal hin didinaa. Ergasiis akka of qabuu dadhabuu keessaniin Seexanni isin hin qorreef deebiʼaa wajjin jiraadhaa.
Pǝⱪǝt pütün zeⱨninglar bilǝn dualarƣa berilix mǝⱪsitidǝ ɵz maⱪulluⱪunglar bilǝn waⱪtinqǝ birgǝ yatmasliⱪⱪa kelixkǝndinla baxⱪa, ǝr-ayal ɵzara bir-birining jinsiy ⱨǝⱪ-tǝlipini rǝt ⱪilmisun. Xundaⱪ alaⱨidǝ mǝzgildin keyin yǝnǝ birgǝ bolunglar. Bolmisa, ɵzünglarni tutuwalalmaydiƣanliⱪinglardin Xǝytan silǝrni azdurux pursitini tepixi mumkin.
6 Kanas ani eeyyamaan malee ajajaaf hin dubbadhu.
Əmma mundaⱪ deyixim buyruⱪ yolida ǝmǝs, bǝlki mǝsliⱨǝt yolididur.
7 Ani utuu namni hundumtuu akkuma koo taʼee nan hawwa ture. Garuu namni hundi kennaa ofii isaa kan Waaqni isaaf kenne qaba; inni tokko kennaa tokko, kaan immoo kennaa biraa qaba.
Əmdi mǝn barliⱪ adǝmlǝrning manga ohxax [boytaⱪ] boluxini halayttim; lekin bu ixta Hudaning ⱨǝmmǝ adǝmgǝ bǝrgǝn ɵz iltpati bar; birsi undaⱪ, yǝnǝ birsi bundaⱪ.
8 Ani warra hin fuudhinii fi warra hin heeruminiin, haadhota hiyyeessaatiin illee akkanan jedha: Isaan yoo akkuma koo fuudhaa fi heeruma malee hafan isaaniif wayya.
Əmma mǝn jorisiz tǝnⱨa yaxiƣanlar wǝ tullarƣa xuni eytimǝnki, mǝndǝk tǝnⱨa turiwǝrsǝ yahxi bolidu;
9 Yoo of qabuu dadhaban garuu haa fuudhan yookaan haa heeruman; hawwiin gubachuu irra fuudhuu yookaan heerumuu wayyaatii.
ǝmma ɵzünglarni tutuwalalmisanglar, nikaⱨlininglar; qünki [ixⱪ] otida kɵygǝndin kɵrǝ nikaⱨliⱪ bolƣan yahxi.
10 Warra fuudhanii fi warra heerumaniifis ajajni ani kennu kana: Ajaja kanas Gooftaatu kenna malee ana miti; niitiin dhirsa isheetiin gargar hin baʼin.
Əmma nikaⱨlanƣanlarƣa kǝlsǝk, ularƣa mǝn xuni tapilaymǝnki, — (bu ǝmǝliyǝttǝ mening tapiliƣinim ǝmǝs, yǝnila Rǝbningki), ayal eridin ajraxmisun
11 Yoo gargar baate garuu utuu hin heerumin haa jiraattu; yoo kanaa achii dhirsa isheetti haa araaramtu. Dhirsis niitii isaa hin hiikin.
(ǝmma u ajraxⱪan bolsa, u tǝnⱨa ɵtsun, yaki eri bilǝn yarixiwalsun); wǝ ǝrmu ayalini ⱪoyup bǝrmisun.
12 Warra hafaniinis ani akkanan jedha: Kana immoo anatu jedha malee Gooftaa miti; obboleessi kam iyyuu yoo niitii amantii hin qabne qabaate, yoo isheenis isa wajjin jiraachuuf fedhii qabaatte, inni ishee hin hiikin.
Ⱪalƣanliringlarƣa kǝlsǝk, mǝn xuni eytimǝnki (bu Rǝbning eytⱪini ǝmǝs), ⱪerindaxning etiⱪadsiz ayali bolsa wǝ ayali uning bilǝn turuwerixkǝ razi bolsa, u uni ⱪoyup bǝrmisun;
13 Dubartiin tokkos yoo dhirsa amantii hin qabne qabaatte, yoo innis ishee wajjin jiraachuuf fedhii qabaate, isheen isa hin hiikin.
[etiⱪadqi] ayalning etiⱪadsiz eri bolsa wǝ eri uning bilǝn turuwerixkǝ razi bolsa, u eridin ajrixip kǝtmisun.
14 Dhirsi amantii hin qabne karaa niitii isaatiin qulqulleeffameeraatii; niitiin amantii hin qabnes karaa dhirsa isheetiin qulqulleeffamteertii. Yoo kanaa achii ijoolleen keessan xuraaʼoo taʼu; amma garuu qulqulloota.
Qünki etiⱪadsiz ǝr bolsa etiⱪad ⱪilƣan ayalda pak dǝp ⱨesablinidu; etiⱪadsiz ayal bolsa [etiⱪad ⱪilƣan] ⱪerindaxta pak dǝp ⱨesablinidu; bolmisa, pǝrzǝntliringlar ⱨaramdin bolƣan bolatti; ǝmma ular ǝmdi pak boldi.
15 Namni amantii hin qabne garuu yoo gargar baʼuu fedhe gargar haa baʼu. Obboleessi tokko yookaan obboleettiin tokko haala akkasii keessatti hin hidhaman; Waaqni akka isin nagaan jiraattaniif isin waameeraatii.
Lekin etiⱪadsiz bolƣan tǝrǝpning kǝtküsi bolsa, u ajrixip kǝtsun; bundaⱪ ǝⱨwallarda ⱪerindax aka-ukilar, ⱨǝdǝ-singillar [nikaⱨ mǝjburiyitigǝ] baƣlinip ⱪalƣan bolmaydu; ⱪandaⱪla bolmisun Huda bizni inaⱪ-hatirjǝmliktǝ yaxaxⱪa qaⱪirƣandur.
16 Yaa niitii, ati dhirsa kee ni fayyifta taʼaatii maal beekta? Yookaan yaa dhirsa, ati niitii kee ni fayyifta taʼaatii maal beekta?
Əy [etiⱪadqi] ayal, eringni [etiⱪad ⱪildurup] ⱪutulduralaydiƣanliⱪingni nǝdin bilisǝn? Əy [etiⱪadqi] ǝr, hotunungni [etiⱪad ⱪildurup] ⱪutulduralaydiƣanliⱪingni nǝdin bilisǝn?
17 Tokkoon tokkoon namaa garuu akkuma jireenya Gooftaan kenneefiitti, akkuma Waaqni isa waamettis haa jiraatu. Waldoota Kiristaanaa hunda keessattis ajajni koo kanuma.
Ⱨalbuki, Rǝb ⱨǝrⱪaysimizƣa ⱪandaⱪ tǝⱪsim ⱪilƣan bolsa, ⱪandaⱪ ⱨalǝttǝ qaⱪirƣan bolsa, u xuningda mengiwǝrsun; mǝn ⱨǝmmǝ jamaǝtlǝrdǝ xundaⱪ yolyoruⱪni tapilaymǝn.
18 Namni tokko waamamuu isaatiin dura dhagna qabatee ture? Inni nama dhagna hin qabatin taʼuu hin qabu. Namni tokko waamamuu isaatiin dura dhagna hin qabannee? Inni dhagna hin qabatin.
Birsi sünnǝtlik ⱨalǝttǝ qaⱪirildimu? U ⱪayta sünnǝtsiz ⱪilinmisun; birsi sünnǝtsiz ⱨalǝttǝ qaⱪirildimu? U ǝmdi sünnǝt ⱪilinmisun.
19 Ajaja Waaqaa eeguutu faayidaa qaba malee dhagna qabachuun yookaan qabachuu baachuun faayidaa hin qabu.
Sünnǝtlik bolux ⱨeqnǝrsǝ ⱨesablanmas, sünnǝtsiz boluxmu ⱨeqnǝrsǝ ⱨesablanmas; [ⱨesab bolidiƣini] Hudaning ǝmrlirigǝ ǝmǝl ⱪilixtin ibarǝttur.
20 Tokkoon tokkoon namaa haaluma yeroo Waaqni isa waametti keessa ture keessa haa jiraatu.
Ⱨǝrkim ⱪaysi ⱨalǝttǝ qaⱪirilƣan bolsa, xu ⱨalǝttǝ ⱪalsun.
21 Ati yeroo waamamtetti garba turtee? Yoo akkas taʼe inni si hin yaaddessin; yoo bilisa baʼuu dandeesse garuu itti fayyadami.
Sǝn qaⱪirilƣanda ⱪul ⱨalitidǝ idingmu? Uning bilǝn karing bolmisun; lekin ǝgǝr ⱨɵrlük pursiti kǝlsǝ, uni ⱪolungdin bǝrmǝ.
22 Namni yeroo Gooftaadhaan waamametti garba ture inni gooftaadhaaf bilisa; akkasuma immoo namni yeroo waamametti bilisa ture inni garbicha Kiristoos.
Qünki Rǝbtǝ qaⱪirilƣan ⱪul bolsa Rǝbning ⱨɵr adimidur; uningƣa ohxax, qaⱪirilip ⱨɵr bolƣuqimu Mǝsiⱨning ⱪulidur.
23 Isin gatiidhaan bitamtan; garboota namootaa hin taʼinaa.
Silǝr qong bǝdǝl bilǝn setiwelindinglar; insanlarƣa ⱪul bolmanglar.
24 Yaa obboloota, tokkoon tokkoon namaa haaluma yeroo itti waamametti keessa tureen fuula Waaqaa dura haa jiraatu.
I ⱪerindaxlar, ⱨǝrbiringlar ⱪaysi ⱨalǝttǝ qaⱪirilƣan bolsanglar, xu ⱨalǝttǝ Huda bilǝn billǝ turunglar.
25 Ani waaʼee dubarran qulqulluu ajaja Gooftaan natti kenne hin qabu; garuu akka nama amanamaa taʼuuf araara Gooftaa argate tokkootti yaada koo nan kenna.
Əmma nikaⱨlanmiƣanlar toƣruluⱪ Rǝbdin buyruⱪ tapxuruwalmidim; xundaⱪtimu Rǝbdin bolƣan rǝⱨim-xǝpⱪǝtkǝ muyǝssǝr bolƣanliⱪim üqün sadiⱪ adǝm süpitidǝ ɵz pikrimni eytimǝn.
26 Sababii rakkina ammaatiif jettanii akkuma jirtanitti turuun isiniif gaarii natti fakkaata.
Əmdi ⱨazirⱪi ⱪiyinqiliⱪⱪa ⱪariƣanda, ǝr kixining xu [tǝnⱨa] ⱨalǝttǝ boluxini yahxi ix dǝymǝn.
27 Ati niitiitti hidhamteertaa? Ishee hiikuu hin barbaadin. Ati niitii irraa hiikamteertaa? Niitii hin barbaadin.
Ayalƣa baƣlanƣan bolsang, undaⱪta, uning bilǝn ajrixixni oylima; ayalingdin ajrixip kǝttingmu? Undaⱪta yǝnǝ ɵylinixni oylima.
28 Ati garuu yoo fuute cubbuu hojjechuu kee miti; durbis yoo heerumte cubbuu hojjechuu ishee miti. Taʼus addunyaa kana irratti warra fuudhanii fi warra heeruman rakkinatu argata; ani immoo rakkina kana jalaa isin baasuun barbaada.
Lekin ɵylǝnsǝng, sǝn gunaⱨ ⱪilƣan bolmaysǝn; wǝ nikaⱨlanmiƣanlar nikaⱨlansa, ularmu gunaⱨ ⱪilƣan bolmaydu. Əmma xundaⱪ ⱪilsa ular jismaniy jǝⱨǝttǝ japaƣa uqraydu; mening silǝrni uningdin haliy ⱪilƣum bar.
29 Yaa obboloota, wanti ani jedhu kana; yeroon murteeffame sun gabaabateera; siʼachi warri niitii qaban akka waan hin qabaatiniitti haa jiraatan;
Əmma xuni degüm barki, i ⱪerindaxlar — waⱪit ⱪisⱪidur. Xunga ayalliⱪ bolƣanlar ayalsizlardǝk bolsun;
30 warri booʼan akka waan hin booʼiniitti, warri gammadan akka waan hin gammadiniitti, warri waa bitatan akka waan wanni bitatan sun kan isaanii hin taʼiniitti,
matǝm tutⱪanlar matǝm tutmiƣanlardǝk bolsun; bǝht-huxalliⱪta bolƣanlar bǝht-huxalliⱪta bolmiƣanlardǝk bolsun; mal-mülük setiwalƣanlar mal-mülüksizlǝrdǝk bolsun;
31 warri waan addunyaa kanaatti fayyadamanis akka waan itti hin fayyadaminiitti haa hedan. Bifti addunyaa kanaa ni badaatii.
bu dunyadiki bayliⱪlardin bǝⱨrimǝn bolƣanlar dunyani ɵzining tǝǝlluⱪati dǝp bilmisun; qünki bu dunyadiki ⱨazirⱪi ⱨalǝt ɵtüp ketidu.
32 Ani akka isin yaaddoo malee jiraattan nan hawwa. Namni hin fuudhin tokko Gooftaa gammachiisuuf dhimma Gooftaatti dhimma.
Əmma silǝrning ƣǝmsiz boluxunglarni halaymǝn. Ayalsiz kixi bolsa Rǝbning ixlirini oylaydu, ⱪandaⱪ ⱪilip Rǝbni hursǝn ⱪilixning ƣemidǝ bolidu.
33 Namni fuudhe garuu niitii isaa gammachiisuuf dhimma addunyaatti dhimma;
Əmma ayalliⱪ kixi ⱪandaⱪ ⱪilip ayalini hursǝn ⱪilix üqün bu dunyadiki ixlarning ƣemidǝ bolidu;
34 fedhiin isaas gargar qoodameera. Dubartiin hin heerumin yookaan durbi qulqulluun dhagnaa fi hafuuraan qulqulluu taʼuuf dhimma Gooftaatti dhimmiti. Dubartiin heerumte garuu dhirsa ishee gammachiisuuf dhimma addunyaatti dhimmiti.
Yǝnǝ kelip ayal wǝ nikaⱨlanmiƣan ⱪizning otturisida pǝrⱪ bar; nikaⱨlanmiƣan ⱪiz bolsa Rǝbning ixlirining, ⱪandaⱪ ⱪilip ⱨǝm tǝndǝ ⱨǝm roⱨta pak-muⱪǝddǝs boluxning ƣemidǝ bolidu; ǝmma yatliⱪ bolƣan ayal ⱪandaⱪ ⱪilip erini hursǝn ⱪilix üqün, bu dunyadiki ixlarning ƣemidǝ bolidu.
35 Kana jechuun koos isin fayyaduuf malee kiyyootti isin galchuuf miti; qooda kanaa akka isin yaada gargar hin hiraminiin karaa qajeelaa irra Gooftaaf jiraattan nan hawwa.
Əmma mǝn bu sɵzni silǝrning mǝnpǝǝtinglarni kɵzdǝ tutup dǝwatimǝn; boynunglarƣa sirtmaⱪ selix üqün ǝmǝs, bǝlki ixliringlarning güzǝl boluxi, kɵnglünglar bɵlünmigǝn ⱨalda Rǝbgǝ berilip Uni kütüxünglar üqün dǝwatimǝn.
36 Namni kam iyyuu yoo durba kaadhimate sirriitti qabuu baate, yoo umuriin ishee dabalaa deemee innis akka ishee fuudhuu qabu yaade, akkuma fedhii isaa haa godhu. Inni cubbuu hojjechuu isaa miti. Isaan wal fuudhuu qabu.
Əmma ǝgǝr birsi niyǝt ⱪilƣan ⱪizƣa nisbǝtǝn muamilǝmning durus bolmiƣan yeri bar dǝp ⱪarisa, u ⱪiz yaxliⱪ baⱨaridin ɵtüp kǝtkǝn bolsa, ikkisi ɵzini tutuwalalmisa, u haliƣinini ⱪilsun, u gunaⱨ ⱪilƣan bolmaydu; ular nikaⱨ ⱪilsun.
37 Garuu namni waan kana yaada ofii isaatiin murteesse, kan dirqama tokko illee jala hin jirree fedhii ofii isaa moʼachuu dandaʼu, kan akka durba sana hin fuune murteeffate, innis waan qajeelaa hojjete.
Biraⱪ, birsi ɵz kɵnglidǝ muⱪim turup, ⱨeqⱪandaⱪ ixⱪ besimi astida bolmay, bǝlki ɵz iradisini baxⱪurup, kɵnglidǝ niyǝt ⱪilƣan ⱪizini ǝmrigǝ almasliⱪni ⱪarar ⱪilƣan bolsa, yahxi ⱪilƣan bolidu.
38 Kanaafuu namni durba fuudhu waan qajeelaa hojjete; kan ishee fuudhuu dhiise immoo caalaa waan qajeelaa hojjete.
Ⱪisⱪisi, ɵylǝngǝnning ɵylǝnginimu yahxi ix, ɵylǝnmigǝnning ɵylǝnmiginimu tehimu yahxi ix.
39 Dubartiin tokko hamma dhirsi ishee jirutti isatti hidhamteerti. Yoo dhirsi ishee duʼe garuu isheen abbaa barbaaddetti heerumuuf bilisa; garuu inni nama Gooftaa taʼuu qaba.
Eri ⱨayat qaƣda ayali uningƣa baƣlanƣandur; ǝmma eri ɵlümdǝ uhliƣan bolsa, u haliƣan kixigǝ (pǝⱪǝt Rǝbdǝ, ǝlwǝttǝ) nikaⱨlinixⱪa ǝrkin bolidu.
40 Akka yaada kootti garuu isheen yoo utuu hin heerumin hafte caalaa gammaddi; anis Hafuura Waaqaa of keessaa nan qaba jedheen yaada.
Lekin ⱪariximqǝ u tul ⱪalsa, tehimu bǝhtlik bolidu; mǝndimu Hudaning Roⱨi bar, dǝp ixinimǝn!