1 Qorontos 11
1 Akkuma ani Kiristoosin fakkaadhu, isinis na fakkaadhaa.
Əmdi silǝrni xuning üqün tǝriplǝymǝnki, i ⱪerindaxlar, ⱨǝmmǝ ixlarda silǝr meni ǝslǝp turuwatisilǝr, mǝn silǝrgǝ tapxurƣinimdǝk, kɵrsǝtmilǝrni tutup keliwatisilǝr.
2 Ani sababii isin waan hundaan na yaadattanii fi waan duudhaa ani dabarsee isinitti kennes jabeessitanii qabattaniif isinin galateeffadha.
3 Ani akka mataan dhiira hundumaa Kiristoos taʼe, akka mataan dubartii dhiira taʼe, akka mataan Kiristoos immoo Waaqa taʼe akka beektan nan barbaada.
Əmma mǝn silǝrning ⱨǝr ǝrning bexi Mǝsiⱨdur, ayalning bexi ǝrdur wǝ Mǝsiⱨning bexi Hudadur dǝp bilixinglarni halaymǝn.
4 Dhiirri mataa isaa haguuggatee kadhatu yookaan raajii dubbatu hundinuu mataa ofii isaa salphisa.
Xunga, [ibadǝtkǝ ⱪatnaxⱪanda], ⱨǝrⱪandaⱪ ǝr bexiƣa birnǝrsǝ artⱪan ⱨalda dua ⱪilsa yaki bexarǝt bǝrsǝ, u ɵz bexiƣa ⱨɵrmǝtsizlik ⱪilƣan bolidu.
5 Dubartiin utuu mataa ishee hin haguuggatin kadhattu yookaan raajii dubbattu kam iyyuu mataa ofii ishee salphifti; kun akka waan mataan ishee haaddameetti hedamaatii.
Əmma [ibadǝtkǝ ⱪatnaxⱪanda], ⱨǝrⱪandaⱪ ayal bexiƣa birǝr nǝrsǝ artmiƣan ⱨalda dua ⱪilsa yaki bexarǝt bǝrsǝ, u ɵz bexiƣa ⱨɵrmǝtsizlik ⱪilƣan bolidu; bundaⱪ ayalning qeqi qüxürüwetilgǝn, [rǝswa ⱪilinƣan] ayaldin pǝrⱪi yoⱪtur.
6 Dubartiin tokko yoo mataa ishee haguuggachuu baatte rifeensa mataa ishee murachuu qabdi; dubartiin rifeensa mataa ishee murachuun yookaan haaddachuun yoo qaanii itti taʼe immoo mataa ishee haguuggachuu qabdi.
Ayal kixining bexiƣa artⱪini yoⱪ bolsa, qaqliri qüxürüwetilsun; ayalƣa nisbǝtǝn qaqlirining kesiwetilixi yaki qüxürüwetilixi uyatliⱪ ix bolsa, ǝmdi uning bexiƣa birǝr artⱪini bolsun.
7 Dhiirri fakkaattii fi ulfina Waaqaa waan taʼeef mataa isaa haguuggachuu hin qabu; dubartiin garuu ulfina dhiiraa ti.
Qünki ǝr kixi bolsa bexini yapmasliⱪi kerǝk; qünki u Hudaning sürǝt-obrazi wǝ xan-xǝripidur; ǝmma ayal kixi bolsa ǝrning xan-xǝripidur.
8 Dubartiitu dhiira irraa argame malee dhiirri dubartii irraa hin argamneetii;
Qünki ǝr bolsa ayaldin ǝmǝs, bǝlki ayal ǝrdindur.
9 dubartiitu dhiiraaf uumame malee dhiirri dubartiif hin uumamne.
Xuningdǝk ǝr kixi ayal üqün ǝmǝs, ayal kixi ǝr üqün yaritilƣandur.
10 Kanaafuu dubartiin sababii ergamoota Waaqaatiif mallattoo taayitaa mataa ishee irraa qabaachuu qabdi.
Bu sǝwǝbtin, ⱨǝm pǝrixtilǝrning sǝwǝbidin ayal kixi bexida ⱨoⱪuⱪ[ning] [bǝlgisigǝ] igǝ boluxi kerǝk.
11 Taʼus Gooftaa biratti dubartiin dhiira malee yookaan dhiirri dubartii malee hin taʼu.
Ⱨalbuki, Rǝbdǝ ayal ǝrsiz bolmas wǝ ǝr ayalsiz bolmas;
12 Akkuma dubartiin dhiira irraa argamte akkasuma immoo dhiirri dubartii irraa dhalataatii; wanni hundi garuu Waaqa biraa argama.
qünki ayal ǝrdin qiⱪirilƣinidǝk, ǝr ayal arⱪiliⱪ [tuƣulidu]; lekin ⱨǝmmǝ ix Hudadindur.
13 Mee isinuu murteessaa; dubartiin utuu mataa ishee hin haguuggatin Waaqa kadhachuun sirriidhaa?
Ɵz kɵnglünglarda baⱨa beringlar; ayallarning bexiƣa birnǝrsǝ artmay turup Hudaƣa dua ⱪilixi muwapiⱪmu?
14 Akka dhiirri rifeensa mataa dheereffachuun isaaf salphina taʼe uumamni iyyuu isin hin barsiisuu?
Tǝbiǝtning ɵzi silǝrgǝ ǝr kixining uzun qaqliri bolsa uningƣa uyat ikǝnlikini ɵgǝtmidimu?
15 Dubartiin garuu yoo rifeensa dheeraa qabaatte, inni isheef ulfina mitii? Rifeensi dheeraan akka haguuggiitti isheef kennameeraatii.
Əmma ayal kixining uzun qaqliri bolsa, bu uningƣa xan-xǝrǝp bolidu; qünki uning uzun qaqliri uningƣa bezǝk-yepinqa bolsun dǝp tǝⱪdim ⱪilinƣan.
16 Garuu yoo abbaan fedhe iyyuu waaʼee kanaa mormuu barbaade, nu yookaan waldaaleen kiristaanaa Waaqaa duudhaa akkasii hin qabnu.
[Birsining bu ixlar toƣruluⱪ] talax-tartix ⱪilƣusi bolsa, [xuni bilsunki], bizlǝrdǝ ⱨǝm Hudaning jamaǝtliridimu xulardin baxⱪa ⱨeq ⱪaidilǝr yoⱪtur.
17 Walitti qabamuun keessan waan waa balleessu malee waa tolchu hin taʼiniif ani ajaja kana keessatti isin hin jaju.
Əmma ⱨazir demǝkqi bolƣan ix, yǝni silǝr yiƣilƣan sorunlarƣa kǝlsǝk, uningda silǝrni tǝriplimǝymǝn; qünki yiƣilƣininglarning nǝtijisi paydiliⱪ ǝmǝs, bǝlki ziyanliⱪ boluwatidu.
18 Waan hunda dura, yommuu isin akka waldaatti walitti qabamtanitti akka gargar baʼuun gidduu keessan jiru nan dhagaʼa; kanas karaa tokkoon ani nan amana.
Qünki birinqidin, silǝr jamaǝttǝ yiƣilƣininglarda, aranglarda guruⱨlarƣa bɵlünüxlǝr bolƣanliⱪini anglidim; bu gǝpkǝ ⱪismǝn ixǝndim.
19 Warra isin keessaa Waaqa biratti fudhatama qaban ifatti baasuuf, garaa garummaan isin gidduu jiraachuu qaba.
Aranglarda bɵlünüxlǝr pǝyda bolmay ⱪalmaydu. Undaⱪ bolmiƣanda aranglarda kimning layaⱪǝtlik bolƣanliⱪini kɵrüwalƣili bolmaytti.
20 Yommuu walitti qabamtanitti wanti isin nyaattan Irbaata Gooftaa miti;
Silǝr bir yǝrgǝ jǝm bolƣininglarda, silǝr [ⱨǝⱪiⱪǝtǝn] «Rǝbning ziyapiti»din yemǝysilǝr.
21 yeroo nyaataatti namni hundinuu irbaata ofii isaa nyaata. Inni tokko ni beelaʼa; kaan immoo ni machaaʼa.
Qünki yegininglarda ⱨǝrbiringlar baxⱪilarning yeyixini kütmǝyla ɵzünglar elip kǝlgǝn ƣizani yǝwerisilǝr-dǝ, birsi aq ⱪalidu, yǝnǝ birsi mǝst bolup ketidu.
22 Isin mana itti nyaattanii fi itti dhugdan hin qabdan moo? Yookaan waldaa Kiristaanaa Waaqaa tuffattanii warra homaa hin qabne qaanessitu? Ani maalan isiniin jedha? Isin jajuu ree? Ani kanaan isin hin jaju!
Yǝp-iqixkǝ ɵz ɵyliringlar yoⱪmu? Hudaning jamaitini kɵzgǝ ilmay, yoⱪsullarni hijalǝtkǝ ⱪoymaⱪqimusilǝr? Silǝrgǝ nemǝ desǝm bolar? Silǝrni tǝriplǝmdimǝn? Yaⱪ, silǝrni tǝriplimǝymǝn.
23 Ani waanan dabarsee isinitti kenne kana Gooftaa irraa fudhadheeraatii; Gooftaa Yesuus halkan dabarfamee kenname sana buddeena fuudhee,
Qünki mǝn silǝrgǝ [Rǝbning ziyapiti toƣruluⱪ] yǝtküzgǝnlirimni ɵzüm Rǝbdin tapxuruwalƣanmǝn; demǝk, Rǝb Əysaƣa satⱪunluⱪ ⱪilinƣan keqidǝ u ⱪoliƣa nan elip,
24 galata galche; buddeena sanas caccabsee, “Kun foon koo kan isiniif taʼuu dha; kanas yaadannoo kootiif godhadhaa” jedhe.
tǝxǝkkür eytⱪandin keyin uni oxtup: «Mana, silǝrgǝ atalƣan Mening tenim; buni Meni ǝslǝp turux üqün muxundaⱪ ⱪilinglar» — dedi.
25 Akkasumas irbaata booddee xoofoo fuudhee, “Xoofoon kun kakuu haaraa dhiiga kootiin taʼuu dha; yeroo isa dhugdan hunda na yaadachuuf godhadhaa” jedhe.
Xuningdǝk, ƣizadin keyin u jamni ⱪoliƣa elip: «Mana, bu jamdiki xarab ⱪenimda bolƣan «yengi ǝⱨdǝ»dur; ⱨǝr ⱪetim buningdin iqkininglarda, Meni ǝslǝp turux üqün xundaⱪ ⱪilinglar» — dedi.
26 Isinis hamma Gooftaan dhufutti yeroo buddeena kana nyaattanii xoofoo kana dhugdan hunda duʼa isaa ni labsitu.
Qünki silǝr ⱨǝr ⱪetim bu nandin yegǝn, bu jamdin iqkǝn bolsanglar, taki Uning ⱪaytip kelixigiqǝ silǝr Rǝbning ɵlümini jakarliƣan bolisilǝr.
27 Kanaafuu namni haala hin malleen buddeena sana nyaatu yookaan xoofoo Gooftaa dhugu kam iyyuu foonii fi dhiiga Gooftaatti ni gaafatama.
Xuning üqün, kimki layaⱪǝtsiz ⱨalda bu nanni yesǝ yaki Rǝbning jamidin iqsǝ, Rǝbning teni ⱨǝm ⱪeniƣa nisbǝtǝn gunaⱨkar bolidu.
28 Namni tokko utuu buddeena sana irraa hin nyaatin, utuu xoofoo sana irraas hin dhugin dura of qoruu qaba.
Xuning üqün ⱨǝrbirsi bu ixlar üstidǝ ɵz-ɵzini tǝkxürüp, andin nandin yesun, jamdin iqsun.
29 Namni utuu foon Gooftaa addaan baasee hin hubatin nyaatee dhugu, inni ofii isaatti murtii nyaatee dhugaatii.
Qünki [Rǝbning] tenini pǝrⱪ ǝtmǝy turup yegüqi wǝ iqküqi ⱨǝrkim ɵzigǝ ⱨɵküm-jazani yǝtküzüp yǝp-iqidu.
30 Kanaafis isin keessaa hedduun dadhabaniiru; dhukkubsataniirus; hedduunis boqotaniiru.
Bu sǝwǝbtin aranglardiki nurƣun adǝmlǝr zǝiplixip kesǝl boldi, ⱨǝtta heli bir ⱪismi [ɵlümdǝ] uhlap ⱪaldi.
31 Utuu of qorree garuu nutti hin muramu ture.
Lekin ǝgǝr ɵz üstimizni tǝkxürüp ⱨɵküm qiⱪarƣan bolsaⱪ, beximizƣa [Rǝbning] ⱨɵküm-jazasi qüxürülmǝydiƣan bolidu.
32 Gooftaan yommuu nutti muru garuu akka addunyaa wajjin nutti hin muramneef nu adaba.
Əmma gǝrqǝ üstimizgǝ Rǝb tǝripidin ⱨɵküm-jazalar qüxürülgǝn bolsimu, ǝmǝliyǝttǝ bu Uning bizgǝ qüxürgǝn «tǝrbiyǝ jazasi»dur; buningdin mǝⱪsǝt, bizning bu dunya bilǝn birliktǝ ⱨalakǝtkǝ ⱨɵküm ⱪilinmasliⱪimiz üqündur.
33 Kanaafuu yaa obboloota ko, isin yommuu nyaachuuf walitti qabamtan wal eegaa.
Xunga, i ⱪerindaxlar, [Rǝbning ziyapitidǝ] yeyixkǝ jǝm bolƣininglarda, [ⱨǝmmǝylǝn toluⱪ kǝlgüqǝ] bir-biringlarni kütünglar.
34 Akka walitti qabamuun keessan murtii isinitti hin fidneef eenyu iyyuu yoo beelaʼe mana isaatti haa nyaatu! Waan hafe irratti immoo ani yommuun dhufutti qajeelcha nan kenna.
Birsi aq ⱪorsaⱪ bolsa awwal ɵyidǝ yǝp kǝlsun; xundaⱪ ⱪilip silǝrning jǝm boluxunglar ɵzünglarƣa ⱨɵküm-jaza yǝtküzmǝydiƣan bolidu. Ⱪalƣan baxⱪa mǝsililǝrni bolsa, mǝn barƣinimda tǝrtipkǝ salimǝn.
