Salmenes 77
1 Til songmeisteren, for Jedutun; ein salme av Asaf. Eg ropar til Gud, og eg vil skrika; eg ropar til Gud, og han vil venda øyra til meg.
Asaphin Psalmi, Jedutunin edestä, edelläveisaajalle. Minä huudan äänelläni Jumalaa: Jumalaa minä huudan, ja hän kuultelee minua.
2 Den Dagen eg er i naud, søkjer eg Herren, um natti retter eg ut handi, og ho vert ikkje trøytt, mi sjæl vil ikkje lata seg trøysta.
Minun hätä-ajallani etsin minä Herraa: minun käteni on yöllä ojettu, ja ei lakkaa; sillä ei minun sieluni salli itseänsä lohduttaa.
3 Eg vil koma Gud i hug og sukka, eg vil tenkja etter, og mi ånd vanmegtast. (Sela)
Minä ajattelen tosin Jumalan päälle, olen kuitenkin murheissani: minä tutkin, ja henkeni on sittekin ahdistuksessa, (Sela)
4 Du held augo mine vakande, eg er uroleg og talar ikkje.
Sinä pidät minun silmäni, että he valvovat: minä olen niin voimatoin, etten minä voi puhua.
5 Eg tenkjer på fordoms dagar, på lengst framfarne år.
Minä ajattelen vanhoja aikoja, entisiä vuosia:
6 Eg vil koma i hug min strengleik um natti, i mitt hjarta vil eg grunda, og mi ånd vil ransaka.
Minä muistan yöllä minun kantelettani: minä puhun sydämelleni, ja minun henkeni tutkii:
7 Vil Herren æveleg støyta burt? vil han ikkje lenger visa nåde?
Heittäneekö Jumala pois ijankaikkisesti, ja ei yhtään armoa silleen osoittane?
8 Er det for all tid ute med hans miskunn? Hev hans lovnad vorte upp i inkje frå ætt til ætt?
Puuttuneeko hänen laupiutensa ijankaikkisesti, ja olleeko lupauksella jo loppu suvusta sukuhun?
9 Hev Gud gløymt å vera nådig? Eller hev han i vreide stengt for sin godhug? (Sela)
Onko Jumala unohtanut olla armollinen? ja sulkenut laupiutensa vihan tähden? (Sela)
10 Eg segjer: Dette er mi plåga, det er år frå høgre handi til den Høgste.
Minä sanoin: se on minun heikkouteni; mutta Ylimmäisen oikia käsi voi kaikki muuttaa.
11 Eg vil forkynna Herrens gjerningar, for eg vil minnast dine under frå fordoms tid.
Sentähden minä muistan Herran töitä, ja minä ajattelen entisiä ihmeitäs,
12 Og eg vil tenkja etter alt ditt verk, og på dine store gjerningar vil eg grunda.
Ja puhun kaikista sinun töistäs, ja sanon sinun teoistas.
13 Gud, i heilagdom er din veg, kven er ein gud, stor som Gud?
Jumala, sinun ties on pyhä: kussa on niin väkevää Jumalaa kuin sinä Jumala?
14 Du er den Gud som gjer under; du hev kunngjort din styrke millom folkeslagi.
Sinä olet se Jumala, joka ihmeitä tekee: sinä osoitit voimas kansain seassa.
15 Du hev løyst ditt folk ut med velde, borni åt Jakob og Josef. (Sela)
Sinä lunastit sinun kansas käsivarrellas, Jakobin ja Josephin lapset, (Sela)
16 Vatni såg deg, Gud, vatni såg deg og bivra, ja, djupi skalv.
Vedet näkivät sinun, Jumala, vedet näkivät sinun ja vapisivat, ja syvyydet pauhasivat,
17 Skyerne gav vatn, himmelen dunde, ja, dine piler flaug ikring.
Paksut pilvet kaasivat vettä, pilvet jylisivät ja nuolet lensivät sekaan.
18 Di tora dunde i kvervelstormen, eldingar lyste upp jordriket, jordi skalv og riste.
Se jylisi taivaassa, ja sinun leimaukses välkkyi maan piirin päälle: maa liikkui ja värisi siitä.
19 I havet gjekk din veg, og dine stigar gjenom store vatn, og dine fotspor vart ikkje kjende.
Sinun ties oli meressä, ja sinun polkus olivat suurissa vesissä, ja ei sinun jälkiäs kenkään tuntenut.
20 Du førde ditt folk som ei hjord ved handi åt Moses og Aron.
Sinä veit kansas niinkuin lammaslauman, Moseksen ja Aaronin kautta.
