Salmenes 74
1 Ein song til lærdom av Asaf. Kvifor hev du, Gud, støytt oss burt til æveleg tid? Kvifor ryk din vreide mot den hjord du beiter?
Aasafin mietevirsi. Miksi sinä, Jumala, hylkäsit meidät ainiaaksi, miksi suitsuaa sinun vihasi laitumesi lampaita vastaan?
2 Kom i hug din lyd som du fekk deg i fordoms tid, som du løyste ut til å vera din arvs ætt, Sions fjell der du bur.
Muista seurakuntaasi, jonka muinoin omaksesi otit, jonka lunastit perintösuvuksesi. Muista Siionin vuorta, jolla sinä asut.
3 Stig upp til dei ævelege øydehus! Alt hev fienden brote sund i heilagdomen.
Ohjaa askeleesi ikuisille raunioille. Vihollinen on raiskannut kaiken pyhäkössä.
4 Dine motstandarar hev bura midt i ditt samlingshus, dei hev sett sine merke upp til merke.
Sinun vihollisesi huusivat kokoushuoneessasi, he pystyttivät omat merkkinsä merkeiksi sinne.
5 Det såg ut som når ein lyfter øksar og høgg i tettvakse tre.
Näytti, kuin olisi tiheässä metsässä kirveitä heilutettu korkealle.
6 Og no, alt som fanst av utskurd, det slo dei sund med øks og hamar.
Niin he löivät kaikki sen veistokset kirveillä ja nuijilla rikki.
7 Dei hev sett eld på heilagdomen din, reint til grunnen hev dei vanhelga bustaden for ditt namn.
He pistivät sinun pyhäkkösi tuleen, he häväisivät, panivat maan tasalle sinun nimesi asumuksen.
8 Dei hev sagt i sitt hjarta: «Lat oss tyna deim alle i hop!» Dei hev brent upp alle Guds samlingshus i landet.
He sanoivat sydämessään: "Me hävitämme heidät kaikki tyynni". He polttivat kaikki jumalanpalvelushuoneet maasta.
9 Våre merke ser me ikkje, det finst ingen profet lenger, og ingen hjå oss som veit kor lenge.
Merkkejämme me emme näe, ei ole enää profeettaa, eikä ole joukossamme ketään, joka tietäisi, kuinka kauan-.
10 Gud, kor lenge skal motstandaren spotta, fienden vanvyrda ditt namn æveleg?
Kuinka kauan, Jumala, vihollinen saa herjata, vihamies pilkata sinun nimeäsi lakkaamatta?
11 Kvifor dreg du di hand, di høgre hand, attende? Tak henne ut or barmen, og øydelegg!
Miksi pidätät kättäsi, oikeata kättäsi? Vedä se povestasi ja hävitä heidät.
12 Gud er då min konge frå gamall tid, som skaper frelsa midt på jordi.
Jumala on minun kuninkaani ammoisista ajoista, hän toimittaa pelastuksen maan päällä.
13 Du skilde havet ved din styrke, du krasa hovudi til drakarne på vatnet.
Sinä voimallasi halkaisit meren, sinä musersit lohikäärmeitten päät vetten päällä.
14 Du slo sund hovudi til Livjatan, du gjorde honom til føda for folk i øydemarki.
Sinä ruhjoit rikki Leviatanin päät, sinä annoit hänet ruuaksi erämaan eläinten laumalle.
15 Du let kjelda og bekk renna fram, du turka ut årgangs elvar.
Sinä puhkaisit kuohumaan lähteen ja puron, sinä kuivasit väkevät virrat.
16 Deg høyrer dagen til, deg høyrer og natti til, du hev laga ljosi og soli.
Sinun on päivä, sinun on yö, sinä valmistit valon ja auringon.
17 Du hev sett fast alle grensor på jordi, sumar og vinter - du hev laga deim.
Sinä määräsit kaikki maan rajat, sinä asetit kesän ja talven.
18 Kom i hug dette: Fiendar hev spotta Herren, og eit dårlegt folk hev vanvyrdt ditt namn.
Niin muista tämä: vihollinen herjaa Herraa, houkkiokansa pilkkaa sinun nimeäsi.
19 Gjev ikkje turtelduva di til den mordfuse flokken, gløym ikkje æveleg flokken av dine armingar!
Älä anna pedolle alttiiksi metsäkyyhkysesi sielua, älä iäksi unhota kurjiesi elämää.
20 Sjå til di pakt! for løyndekrokarne i landet er fulle av valds-bøle.
Katso liittoasi. Sillä maan pimennot ovat väkivallan pesiä täynnä.
21 Lat ikkje den nedtrykte snu um med skam, lat den arme og fatige lova ditt namn!
Älä salli sorretun kääntyä häväistynä takaisin. Kurja ja köyhä saakoot ylistää sinun nimeäsi.
22 Statt upp, Gud! før di sak! Kom i hug at du vert spotta av dåren heile dagen!
Nouse, Jumala, aja asiasi. Muista, miten houkat herjaavat sinua kaiken aikaa.
23 Gløym ikkje røysti åt dine fiendar, ståket frå dine motstandarar som alltid stig upp!
Älä unhota vihollistesi huutoa, älä vastustajaisi melua, joka kohoaa lakkaamatta.
