Salmenes 7
1 Ein siggajon av David, som han song for Herren på grunn av benjaminiten Kus’ ord. Herre, min Gud! Eg flyr til deg; frels meg frå alle mine forfylgjarar og berga meg,
Daavidin virsi, jonka hän veisasi Herralle benjaminilaisen Kuusin sanojen johdosta. Herra, minun Jumalani, sinuun minä turvaan; pelasta minut kaikista vainoojistani ja vapahda minut,
2 so han ikkje som ei løva skal riva ut mi sjæl, riva sund, og ingen som bergar!
etteivät he raatelisi minua niinkuin leijona ja tempaisi pois-eikä pelastajaa olisi.
3 Herre, min Gud! Dersom eg hev gjort dette, dersom det er urett i mine hender,
Herra, minun Jumalani, jos minä näin olen tehnyt, jos vääryys minun käsiäni tahraa,
4 dersom eg hev gjort vondt imot den som heldt fred med meg, og plundra den som trengde meg utan orsak:
jos olen tehnyt pahaa niille, jotka elivät rauhassa minun kanssani, tai jos olen ryöstänyt niiltä, jotka syyttä minua ahdistivat,
5 so lat fienden forfylgja mi sjæl og nå henne og trøda ned mitt liv til jordi og leggja mi æra i moldi! (Sela)
niin vainotkoon vihollinen minun henkeäni, saakoon minut kiinni ja polkekoon maahan minun elämäni ja painakoon minun kunniani tomuun. (Sela)
6 Statt upp, Herre, i din vreide! reis deg upp imot ofsen hjå deim som trengjer meg, og vakna upp til hjelp for meg, du som hev påbode dom!
Nouse, Herra, vihassasi. Kohoa minun vastustajaini raivoa vastaan ja heräjä avukseni sinä, joka sääsit tuomion.
7 Og lat ei samling av folkeslag standa rundt ikring deg, og far upp att yver deim til det høge!
Ympäröikööt sinua kansojen joukot, ja palaja heidän ylitsensä korkeuteen.
8 Herren held dom yver folki. Døm meg, Herre, etter mi rettferd og etter den uskyld som er hjå meg!
Herra tuomitsee kansat; auta minut oikeuteeni, Herra, minun vanhurskauteni ja viattomuuteni mukaan.
9 Lat då vondskapen hjå dei ugudlege få ende, og styrk den rettferdige! For du er den som prøver hjarto og nyro, ein rettferdig Gud.
Loppukoon jumalattomain pahuus, ja vahvista vanhurskaita. Sillä sinä, joka tutkit sydämet ja munaskuut, olet vanhurskas Jumala.
10 Min skjold er hjå Gud, han frelser deim som er trugne i hjarta.
Minun kilpenäni on Jumala; hän on oikeamielisten pelastaja.
11 Gud er ein rettferdig domar, og ein Gud som harmast kvar dag.
Jumala on vanhurskas tuomari ja Jumala, joka vihastuu joka päivä.
12 So framt ein ikkje vender um, so kvesser han sitt sverd; sin boge hev han spent og gjort ferdig
Jos kääntymystä ei tule, niin hän teroittaa miekkansa, jännittää jousensa ja tähtää sillä;
13 og stelt til banevåpn til rettes imot honom; sine piler gjer han brennande.
hän valmistaa surma-aseet ja tekee nuolensa palaviksi.
14 Sjå, han skal til å føda misgjerning; han gjeng med ulukka og føder lygn.
Katso, tuo hautoo turmiota, kantaa tuhoa kohdussaan, mutta hän synnyttää pettymyksen.
15 Ei grav hev han grave og hola ut; men han fell i den greft som han gjorde.
Hän kaivoi haudan ja koversi sen, mutta itse hän kaatuu tekemäänsä kuoppaan.
16 Den ulukka han gjer, kjem att yver hans hovud, og yver hans kvervel fell hans valdsverk ned.
Hänen turmionhankkeensa kääntyy hänen omaan päähänsä, ja hänen vääryytensä lankeaa hänen päälaelleen.
17 Eg vil prisa Herren etter hans rettferd og lovsyngja namnet åt Herren den Høgste.
Minä kiitän Herraa hänen vanhurskaudestansa ja veisaan Herran, Korkeimman, nimen kiitosta.
