Salmenes 61

1 Til songmeisteren, på strengleik; av David. Gud, høyr mitt klagerop, merka mi bøn!

Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, kanteleilla. Kuule, Jumala, minun huutoni: ota vaari minun rukouksestani.

2 Frå enden av jordi ropar eg til deg, medan hjarta vanmegtast; på eit fjell som er for høgt for meg, må du føra meg upp.

Maan äärestä minä huudan sinun tykös, koska minun sydämeni näännyksissä on: vie minua siis korkialle kalliolle.

3 For du hev vore mi livd, eit sterkt tårn mot fienden.

Sillä sinä olet minun turvani, vahva torni vihollisten edessä.

4 Eg vil æveleg bu i ditt tjeld, finna livd i skuggen av dine vengjer. (Sela)

Minä tahdon asua sinun majassas ijankaikkisesti, ja uskaltaa sinun siipeis varjon alle, (Sela)

5 For du, Gud, hev høyrt på mine lovnader, deim som ottast ditt namn, hev du gjeve deira arv.

Sillä sinä, Jumala, kuulet minun lupaukseni, ja annat perinnön niille, jotka sinun nimeäs pelkäävät.

6 Du vil leggja dagar til kongens dagar, hans år skal vera som ætt etter ætt.

Sinä annat kuninkaalle pitkän ijän, että hänen vuotensa olisivat suvusta sukuun.

7 Han skal sitja æveleg for Guds åsyn; set miskunn og truskap til å vara honom!

Että hän alati pysyis Jumalan edessä: osoita hänelle laupiutta ja totuutta, jotka häntä varjelisivat.

8 So vil eg æveleg lovsyngja ditt namn, at eg kann løysa mine lovnader dag etter dag.

Niin minä veisaan kiitosta sinun nimelles ijankaikkisesti, maksaakseni minun lupaustani päivä päivältä.