< Salmenes 46 >
1 Til songmeisteren; av Korahs born, etter Alamot; ein song. Gud er mi hyggja og vår styrke, fullvel røynd i trengslor.
Veisuunjohtajalle; koorahilaisten laulu, korkeassa äänialassa. Jumala on meidän turvamme ja väkevyytemme, apumme hädässä aivan vahva.
2 Difor ottast me ikkje, um so jordi vert umskift, og um fjelli ragar hjarta av storhavet,
Sentähden emme pelkää, vaikka maa järkkyisi ja vuoret meren pohjaan vajoaisivat,
3 um havbårorne dyn og skumar, og fjelli skjelv for deira ofse. (Sela)
vaikka sen vedet pauhaisivat ja kuohuisivat ja vuoret vapisisivat sen raivosta. (Sela)
4 Der er ei å, hennar bekkjer gled Guds by, den heilage stad der den Høgste bur.
Virta lähteinensä ilahuttaa Jumalan kaupungin, Korkeimman pyhät asunnot.
5 Gud er midt i honom, so han skal ikkje rugga; Gud hjelper honom i morgonlysingi.
Jumala on sen keskellä, ei se horju, Jumala auttaa sitä jo aamun koittaessa.
6 Folkeslag rasa, rike vart rikka, han let si røyst ljoda, jordi bråna.
Pakanat pauhaavat, valtakunnat horjuvat; kun hän jylisee, huojuu maa.
7 Herren, allhers drott, er med oss; Jakobs Gud er vår faste borg. (Sela)
Herra Sebaot on meidän kanssamme, Jaakobin Jumala on meidän linnamme. (Sela)
8 Kom og sjå Herrens storverk, som gjer øydeleggjingar på jordi.
Tulkaa, katsokaa Herran töitä, hänen, joka tekee hämmästyttäviä tekoja maan päällä:
9 Han gjer ende på herferder yver all jordi, bryt bogen sund og høgg spjotet av; stridsvognerne brenner han upp i eld.
hän lopettaa sodat maan ääriin saakka, hän särkee jousen, taittaa keihään, polttaa sotavaunut tulessa.
10 «Haldt upp og kjenn at eg er Gud! Eg er upphøgd millom folki, upphøgd på jordi.»
"Heretkää ja tietäkää, että minä olen Jumala, korkea kansojen keskellä, korkea maan päällä."
11 Herren, allhers drott, er med oss; Jakobs Gud er vår faste borg. (Sela)
Herra Sebaot on meidän kanssamme, Jaakobin Jumala on meidän linnamme. (Sela)